Press "Enter" to skip to content

Yse 1998 kuluttaja

RYS-9 1998, YLEISET SOPIMUSEHDOT

Suomen Sähkötukkuliikkeiden Liitto on Kilpailuvirastolle 16.10.1998 toimittamassaan kirjeessä katsonut, että rakennuttajaliitot ovat lähes kartellinomaisesti sanelleet uudet rakennusurakan yleiset sopimusehdot (YSE 1998), joissa määritellään muun muassa rakennusurakoinnissa yhtenäisesti noudatettavat viivästyssakot ja takuuajat sekä rakennusajan ja takuuajan vakuudet.

Kiinteistölakimies auttaa. Yhteydenotto on maksuton eikä sitouta mihinkään! 

Kuluttaja tilasi omakotitalon remontointityötä, jossa korjattiin seinärakenteita. Kustannusarviossa viitattiin Rakennusalan yleisiin sopimusehtoihin (YSE 1998). Työn osoittautuessa virheelliseksi heräsi kysymys siitä, mitä säännöksiä virheen johdosta sovelletaan. Tulevatko vakioehdot kuluttajaa sitoviksi kustannusarviossa olevan viittauksen perusteella?

Käyttöehdot

Yleisten sopimusehtojen laatiminen on nähty tarpeelliseksi sen takia että lainsäädännöstä ei ole usein saatavissa riittävän yksityiskohtaisia menettelyohjeita kaupan eri tilanteisiin. Ehdoissa voidaan sopia myös vastuiden jakautumisesta lainsäädännöstä tai oikeuskäytännöstä poikkeavalla tavalla. Sekä kansallinen että kansainvälinen kauppalaki ovat ns. tahdonvaltaista oikeutta eli yritykset voivat sopia siitä poikkeavasti.

Transkriptio

3 Puheenvuoron rajauksia Yhtiön ja urakoitsijan välinen sopimus tietyn rakennussuorituksen tekemisestä YSE ehdoin Samat lainalaisuudet sinällään hanketyypistä riippumatta Ei asuntokauppalakitarkastelua, kuluttaja-aspekteja Mitä YSE:n sopimusvastuu tarkoittaa? Mitä kaikkea urakoitsijan korjattava ja/tai korvattava, ja kuinka pitkään? 3

Sisäilma

Kuluttajansuojalakia sovelletaan kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välisiin suhteisiin. Urakkasopimukseen sovelletaan kuluttajansuojalakia, mikäli urakkasopimus on solmittu yksityishenkilön ja rakennusyrityksen välillä. Kuluttajansuojalain määräyksistä ei voi pätevästi poiketa kuluttajan vahingoksi. Kuluttajansuojalaki on monessa suhteessa YSE 1998 sopimusehtoja tiukempi rakennusyritykselle.

Primary links

Sopimuksen neuvotteleminen alkutekijöistä lähtien vie kuitenkin paljon aikaa ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, joten yleensä rakennusurakkasopimuksissa hyödynnetään alan toimijoiden neuvottelemia yleisiä sopimusehtoja, kuten rakennusurakan yleiset sopimusehdot (YSE 1998), konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot (KSE 2013) ja rakennustuotteiden yleiset toimitus- ja hankintaehdot (RYHT 2000).

Rakentamisen laatu maassamme puhuttaa säännöllisin väliajoin. Suomessa niin uudis- kuin korjausrakentamishankkeissakin noudatetaan lähes poikkeuksetta Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja (YSE 1998). Ehtojen mukaan urakoitsija vastaa osapuolten sopiman ajan siitä, että urakan lopputulos on urakkasopimuksen mukainen. Urakoitsijan takuuvastuu – Tilaajan opas selvittää, milloin urakan tilaaja voi vedota urakoitsijan takuuvastuuseen ja vaatia korjauksia sekä vahingonkorvauksia.

Kilpailukieltosopimus

Usein toimistoomme asiasta yhteyttä ottava taho on käyttänyt esim. netistä löytämäänsä valmista asiakirjamallia. Asiakirjamallia on joko joltakin osin täydennetty taikka käytetty sellaisenaan. Internetissä on lisääntyvässä määrin tarjolla erilaisia valmiita sopimusmalleja ja sopimuksenlaadintapalveluita. Sopimusta miettivät päätyvät helposti käyttämään valmista mallia, ja ”säästämään” kuluja. Valmiista malleista voi olla apua, mikäli mallien sisältö ymmärretään.

Aiheesta muualla

Urakoitsija vastaa takuuajan jälkeenkin sellaisista virheistä, joiden tilaaja näyttää aiheutuneen urakoitsijan törkeästä laiminlyönnistä, täyttämättä jääneestä suorituksesta tai olevan seurausta sovitun laadunvarmistuksen olennaisesta laiminlyönnistä ja joita tilaaja ei ole kohtuuden mukaan voinut havaita vastaanottotarkastuksessa eikä takuuaikana. Tästäkin vastuustaan urakoitsija on vapaa, kun kymmenen vuotta on kulunut rakennuskohteen vastaanottamisesta tai, mikäli vastaanottotarkastusta ei ole pidetty, siitä päivästä, jolloin rakennuskohde on otettu käyttöön.

Noudatamme tilaajien kanssa yhdessä sovittuja vaatimuksia ja räätälöimme sopimukset niin että ne vastaavat jokaisen tilaajan erityistarpeita. Valmiiden ja käytännön hyväksi osoittamien sopimuspohjien käyttö helpottaa sekä urakoitsijan että tilaajan työtä ja auttaa varmistamaan että sopimus on tarpeeksi kattava.

Kuluttajasopimusehdoissa on painotettu kuluttajan asemaa maallikkotilaajana. Rakennusalan yleiset kuluttajasopimusehdot ovat kuluttaja-asiamiehen tarkastamat ja hyväksymät. Kuluttajasopimusehdot ovat laatineet Rakennusteollisuus RT Ry, Kattoliitto Ry, Suomen Maalarimestariliitto Ry, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU Ry ja Suomen sähkö- ja teleurakoitsijaliitto Ry.

2. Vastuukysymykset: Varsinaisten sopimusehtojen, kuten hintojen, toimitusehtojen ja maksuaikojen lisäksi sopimuksella on mahdollista tehokkaasti rajata ja säännellä sopijapuolten vastuita ja riskejä mahdollisissa suoritushäiriötilanteissa. Lähtökohta luonnollisesti on se ideaalitilanne, että sopimukset pidetään puolin ja toisin eikä erimielisyyksiä synny, mutta koska maailma ei vieläkään ole täydellinen, kiistoja toisinaan syntyy. Tällöin on helppo tarkistaa sopimuksen vastuunrajoitus- ja seuraamusehtoja koskevista kohdista, kumpi osapuoli vastaa mistäkin ja millä tavalla.

YSE-ehdoissa kuvataan osapuolten keskeiset tehtävät ja menettelyt rakennusurakan eri vaiheissa sekä varmistetaan osapuolten tasapuolinen kohtelu jos sopimusta joudutaan tulkitsemaan tai urakan toteutuksesta on syntymässä riitaa. Niissä on määräyksiä mm urakoitsijan ja tilaajan velvollisuuksista, maksamisesta, muutos- ja lisätöistä, mahdollisten virheiden korjaamisesta sekä urakan vastaanotosta ja takuuajasta.

Tunnusomaista ryhmärakennuttamishankkeille on, että hankkeeseen osallistuvat eivät osta asuntoa eivätkä he siten saa suojakseen asunnon tai asuinkiinteistön ostajan suojaksi laadittuja asuntokauppalain tai maakaaren (540/1995) säännöksiä. Ryhmärakennuttamishankkeeseen osallistuvat henkilöt tai näiden perustama asuntoyhteisö ovat maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettuja rakennushankkeeseen ryhtyviä, joita koskevat laissa säädetyt laajat velvoitteet ja jotka viime kädessä kantavat myös riskin hankkeen teknisestä ja taloudellisesta onnistumisesta.

Kuluttajille voidaan tarjota hyvin erilaisia palveluita; kuluttajaturvallisuuslakia sovelletaan kaikkiin niihin palveluihin, joiden turvallisuudesta ei ole olemassa erityissääntelyä. Esimerkkinä voidaan mainita erilaiset seikkailu- ja elämyspalvelut, tatuointistudiot tai vaikkapa perinteinen kyläkeinu, joka on kuluttajaturvallisuuslain tarkoittama palvelu myös silloin, kun sen käyttäminen on kuluttajalle ilmaista.

Syy ei voi ainakaan olla se, että YSE mitenkään tätä estäisi. Laiskuus voisi tulla kyseeseen, mutta tässä suhdanteessa tuntuisi ainakin kohtuuhintaista konsulttityövoimaa olevan sopimuksia uudistamaan. Taloussuhdanne tekee myös vaikeaksi uskoa, että urakoitsijoilla olisi varaa hangoitella vastaan, etenkään siinä tapauksessa, että he luottavat omaan kykyynsä tehdä laatua.