Press "Enter" to skip to content

Yhteisövero 2019

OmaVero

Tällä hetkellä Suomi pärjää verokilpailussa vielä kohtalaisen hyvin. Yhteisövero on nyt 20 prosenttia, mutta jos Ruotsi laskee omaa veroaan, Suomi menettää etumatkansa. Esitys Ruotsin yhteisöveron alentamisesta 22 prosentista 20 prosenttiin vuoden 2019 alusta on parhaillaan lausuntokierroksella. Suomessa verokantaa laskettiin vuonna 2014. Britanniassa yhteisövero laskee 17 prosenttiin vuonna 2020.

Teollisuus ohitti pankit suurimpana yhteisöveron maksajana

”Jos me suomeen halutaan isompia yrityksiä, niin missään nimessä me ei voida tehdä progressiota yritysverotukseen. Pitää muistaa, ketkä meillä oikeasti työllistää ja investoi. Olen tasan samaa mieltä siitä, että aggressiivista verosuunnittelua pitää kitkeä. Mutta Suomessa ei koskaan nähdä sellaisia suuria yrityksiä kuin Google, Amazon ja Facebook sen takia ensinnäkin, että meillä on nyt jo niin kova verotus – saati jos me lähdetään entisestään rankaisemaan meidän yrityksiä. Me tarvitaan kasvuyrityksiä Suomeen myös”, Salla sanoi.

Seuraa meitä

Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti merkitä maankäytön toteuttamissuunnitelman tiedokseen. Maankäytön toteuttamissuunnitelmassa ajoitetaan seuraaville viidelle vuodelle uudisrakentamista varten tarvittava maanhankinta, kaavoitus, kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen sekä tonttien luovutus. Lisäksi arvioidaan prosessin eri vaiheessa syntyviä kustannuksia sekä saatavia tontinmyynti- ja vuokratuloja.

Yritysten verojalanjälki Varsinais-Suomessa 2,92 miljardia euroa

”Kesko maailman vastuullisimpana kaupan alan yrityksenä näkee perusarvonaan osallistua monipuolisesti yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseen. Verojen lisäksi kaupalla on lähialueelleen suuri vaikutus muun muassa sitä kautta, että se ostaa ja myy paikallisten tuottajien ja teollisuuslaitosten tuotteita”, kertoo Keskon aluejohtaja Olli Setänen.

Related News

Borealis Polymers Oy ja Borealis Technology Oy ovat Borealis AG:n tytäryhtiöitä. Borealis AG:n pääkonttori on Itävallassa, Wienissä. Käsiteltävät tapaukset liittyvät vuosiin 2008, 2009 ja 2010 pohjautuviin kiistoihin. Kiistojen pääkohta liittyy verotettavien liiketoimien luokitteluun. Borealis oli laatinut ja toteuttanut lisenssisopimuksia samalla tavoin kuin muidenkin tytäryhtiöidensä kanssa muissa Euroopan maissaan, mutta Suomen veroviranomaisen mukaan sopimukset luokiteltiin liiketoimintakaupoiksi1.

Helsingin yliopisto sai vuoteen 2016 saakka valtiolta yhteisöveron ja apteekkimaksun (nykyisin apteekkivero) summaa vastaavan korvauksen. Helsingin yliopiston lisäksi Itä-Suomen yliopisto sai vastaavan korvauksen oman apteekkitoimintansa osalta. Korvauksen määrä vuositasolla Helsingin yliopistolle oli yhteensä noin 31 miljoonaa euroa (apteekkimaksu ja yhteisövero yhteensä) ja se käytettiin koulutukseen ja tutkimukseen.

Uusimmat

Suomen keskeisin ongelma on olematon tai heikko talouskasvu, jonka seurauksena Suomi velkaantuu huikealla vauhdilla. Olemme jääneet jälkeen kuuden vuoden aikana normaalilta kasvu-uralta jo yli 10 %. Samaan aikaan yritysten kilpailukyky on heikentynyt ja Suomi on menettänyt merkittävän osan Nokian tuomasta kansantuotteesta. Tilannetta vakavoittaa ay-liikkeen muuttuminen kaikkia muutoksia vastustavaksi ja yleislakolla uhkaavaksi organisaatioksi.

ARKISTO

Metsäerän laskenta perustuu hakkuumääristä ja kantohinnoista laskettuun arvioon metsänomistajien saamista puunmyyntituloista. Arvion tekevät metsäkeskukset. Metsäkeskuksen bruttokantorahatulot (mikä sana!) jaetaan suhteessa eri kuntien metsämaapinta-aloihin. Luonnonsuojelualueita ei lasketa mukaan metsämaapinta-alueisiin. Niiltä kertymättä jääneet puunmyyntitulot arvioidaan erikseen ja lisätään metsäerään.

Reilut neljä kymmenestä ekonomistista (44 %) arvelee, että yhteisöveron korotuksella olisi Suomessa työntekijöiden palkkatasoa alentava vaikutus. Eri mieltä on paljon harvempi (14 %) mutta varsin moni on asiasta epävarma (28 %) tai vailla mielipidettä (14 %). Varmuuspainotetuissa vastauksissa pieni enemmistö on yhtä mieltä väittämän kanssa. Kommenteissaan tutkijat toteavat, että työntekijän kontolle koituvan osuuden suuruutta on vaikea arvioida tarkkaan.

Podcastit

Poliittisesti digiveron ajatus on lähtenyt siitä, että Apple, Facebook ja Googlen emoyhtiö Alphabet ovat maksaneet vain vähän veroa kotimaansa Yhdysvaltain ulkopuolella. Komissio ei ole yksin hankkeineen. Digivero saa voimakasta tukea myös EU-parlamentista. Muutamat EU-maat eivät odota EU:n yhteistä digiveroa vaan aikovat säätää kansallisen veron. Italia teki päätöksensä jo joulukuussa 2017. Myös Espanja ja EU:sta eroava Britannia ovat ilmoittaneet kansallisten digiverolakien säätämisestä.

Miksi? Muut maat todennäköisesti laskevat. Mitä kalliimpi ympäristö Suomi on yrityksille, sitä vähemmän investointeja, työpaikkoja ja verotuloja. Esimerkiksi kahden prosenttiyksikön yhteisöveron lasku nykyisestä 20 prosentista 18 prosenttiin ei vielä rokottaisi valtion verokertymää liian raa´asti. Yrityksille yhteisöveron suunta olisi tärkeä viesti: investointien, etenkin kymmenien vuosien energia- ja infrainvestointien suunnittelu olisi helpompaa.

Tuloerojen kaventaminen on vihreän veropolitiikan keskiössä ja tuloerojen kaventamiseen tähdätään verolinjauksissa montaa kautta. Tärkein toimista on pyrkimys pienentää houkutinta muuttaa palkkatuloja osinkotuloiksi. Vihreät esittävät myös pääomatulojen verotusta kiristettäväksi kahdella prosenttiyksiköllä, mikä tuottaisi valtion kassaan lisätuloja 100 miljoonaa euroa. Pääomatulojen verottamiseen on myös tuotava progressiivisuutta.

Yhteisövero tärkeämpi

Sitä mukaa kun valtiovarainministeriö on esittänyt maakuntauudistuksesta uusia laskelmia, media on alkanut tehdä arvioita uudistuksen voittajista ja häviäjistä. Helsingin Sanomat on julistanut Pohjois-Pohjanmaan suurimmaksi voittajaksi, kun taas Uusimaa ja Pohjanmaan rannikko kuuluisivat häviäjiin. Aamulehti puolestaan on kuvaillut, miten Kuhmoinen ja Urjala häviävät uudistuksessa. Valtiovarainministeriön finanssineuvos Markku Nissinen varoittaa vetämästä ”ranking-listoista” pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Listaamattoman osakeyhtiön osinkojen maksu – perustiedot uudelle yrittäjälle

Osakeyhtiön perin yksinkertainen tarkoitus on tuottaa voittoa. Ei. Tämä ei ole riistokapitalismia, vaan näin sanoo laki. Ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määritetty, tulee osakeyhtiön pyrkiä tuottamaan voittoa. Ja toisaalta tottahan toki kaikki yrityksen perustamista suunnitteleva näkee tulevaisuudessaan vaurautta ja onnea. Hyvä niin. Voittoa kannattaa tavoitella. Tappioon pystyy tavoittelemattakin.