Press "Enter" to skip to content

Vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi 2017

Rakennusluvalla kesämökki pysyväksi asunnoksi

Kunnat ja ELY-keskukset ovat olleet aika ajoin eri linjoilla kesämökkien muuttamisesta ympärivuotisiksi asunnoiksi. Kunnat ovat sallineet ELY-keskuksia auliimmin muutoksen tekemisen. Kunnat ovat harkinneet tapauskohtaisesti, täyttääkö lomapaikka vakituisen asunnon edellytykset. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan muutokset on puolestaan tullut ratkaista kaavamenettelyllä eikä yksittäisinä päätöksinä. Tämä on tuonut mukanaan käytännön ongelmia muutosta haluaville mökkiläisille, etenkin siinä tapauksessa, että ELY-keskus on lähtenyt valittamaan kunnan tekemästä myönteisestä päätöksestä.

Kysymyksessä on lähinnä kuntien ja kaupunkien kannalta verotusasia. – Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti on matalampi kuin vapaa-ajan asunnon. Toisaalta tämän pitäisi olla juuri päinvastoin loogisesti ajateltuna ja pidänkin nykylainsäädäntöä syrjivänä tältä osin. Lisäksi kunnat ja kaupungit pyrkivät asemakaavalla vaikuttamaan siihen, mille alueille asukkaat sijoittuvat kunnassa asumaan. Pyrkimyksenä on suunnitella vakituiseen asumiseen tarkoitetut alueet yhdyskuntatekniikan, koulukuljetuksien ym. kuntien ja kaupunkien palvelujen kannalta kustannustehokkaasti.

Suosituimmat videot

– Maistraatti ei voi väestötietojärjestelmään muuttaa rakennuksen käyttötarkoitusta. Ohjaamme asiakkaan kääntymään kunnan rakennusvalvonnan puoleen, koska kunnan rakennusvalvonta määrittelee rakennuksen käyttötarkoituksen. Maistraatin tallettama asumismerkintä ei kuitenkaan juridisesti sido muita viranomaisia kuten verohallintoja ja Kelaa, joille voi esittää selvitystä todellisesta asumistilanteesta.

Footer menu

Kuntien välillä on vaihtelevia käytäntöjä vapaa-ajan asuntojen käyttämisestä vakituisena asuntona. Osa kunnista vaatii, että vapaa-ajan asunnon käyttötarkoitus muutetaan vakituiseksi asunnoksi, kun taas osa kunnista hyväksyy vakituisen asumisen vapaa-ajan asunnolla ilman käyttötarkoituksen muuttamista. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kuitenkin mökin muuttaminen vakituiseksi asunnoksi vaatii käyttötarkoituksen muuttamisen, minkä vuoksi ei ole syytä liian helpolla luottaa naapureiden sanaan tai yleiseen käsitykseen oman kesämökkikunnan käytännöistä.

Rakennuksen pääasiallista käyttöä määriteltäessä ratkaiseva merkitys on rakennuksen tosiasiallisella käytöllä kalenterivuoden alussa. Sillä, mihin tarkoitukseen rakennus on aikanaan rakennettu, ei viime kädessä ole merkitystä. Vakituiseen asumiseen voidaan katsoa käytettävän ainakin sellaista rakennusta tai huoneistoa, jossa jollakin henkilöllä on väestökirjalain mukainen varsinainen asunto ja koti.

Suurten kaupunkien ympärillä paineita

Osa kunnista hyväksyy vakituisen asumisen vapaa-ajan asunnolla. Osa taas vaatii, että rakennuksen käyttötarkoitus muutetaan vakinaiseksi asunnoksi. Käyttötarkoituksen muuttamisesta tehdään anomus kunnan tekniseen lautakuntaan. Alueellisella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella (ELY) on myös sanansa sanottavana: se voi valittaa kunnan tekemästä päätöksestä.

Miten vakituinen asuminen määritellään?

Esimerkki: Paritalossa on kaksi erikokoista huoneistoa. 50 m²:n suuruinen on kokonaan asuinkäytössä. 300 m²:n huoneistosta 170 m² on toimistona ja 130 m² asuntona.

Kiinteistöverotuksen näkökulmasta talo on muussa kuin vakituisessa asuinkäytössä, vaikka enin osa rakennuksen pinta-alasta on asuinkäytössä. 

Sikäli kun minä tuon ymmärrän, ei tuo laki ollenkaan helpota loma-asunnoksi kaavoitetun asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi. Se aika hullua sinänsä. Juuri kaavoitetulla alueilla olevat loma-asunnot olisivat varustukseltaan ja rakennustavaltaan kaikkein valmiimpia vakituiseen asumiseen (on vesijohdot, viemäröinti, jätehuolto kunnossa jne). Haja-asutusalueilla olevat loma-asunnot eivät välttämättä edes sovellu vakituiseen asumiseen ja ovat usein varustukseltaan vaatimattomia. Nyt niitä saa käyttää sitten vakituiseen asumiseen. Niinkö oli tarkoitus?

Suomessa on lähes 600 000 vapaa-ajan asuntoa. Mökeillä viettää vuosittain aikaansa puolet suomalaisista, ja määrä on kansainvälisesti vertailtuna täysin ainutlaatuinen. Mökkeilyllä on suuri vaikutus alueen työllisyyteen ja paikallistalouteen. Koko maassa vapaa-ajan asumisen talousvaikutuksen on arvioitu olevan noin 4 mrd euroa ja työllisyysvaikutuksen jopa 100 000 työpaikkaa. Mökkeily antaa maaseudulle kaivattua elinvoimaa sekä tuo yrittäjille asiakkaita ja kunnalle verotuloja.

Erityisesti Pohjois-Suomen ja Lapin kuntien edunvalvojien on syytä olla ärhäkkäästi liikkeellä, kun ympäristöministeriö valmistelee maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta. Uudistuksessa selvitetään, kuinka helpottaa vapaa-ajanasunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi. Tällä olisi suuri merkitys matkailukuntien, kuten vaikkapa Kittilän, Inarin ja Kuusamon, asukasmääriin.

Jaosto perusti päätöksensä rakennustarkastaja Janne Korpelan esittämiin hylkäysperusteisiin, jotka perustuvat osaltaan kaupunkirakenneyksikön kaavoituksen antamaan lausuntoon. Sen mukaan poikkeaminen johtaisi pysyvän asumisen muodostumiseen ranta-alueelle, joka on kaavassa osoitettu ainoastaan loma-asumiseen.

Helsingin HAO 26.11.2008 Dnro 081268/6 – Asunnon muutostyöt – Vakituinen asunto – Välttämättömyys

6 Rakennusvalvonta Teknisten järjestelmien vaatimat muutokset – vesi- ja viemärijärjestelmän vaatimat uudistukset – lämmitysjärjestelmä vaatimat muutokset – sähköjärjestelmän muutokset valaistus; rakennus ja piha vikavirtasuojaukset järjestelmien maadoitukset

Kalajoen kaupunki ratkaisee ensimmäisenä Suomessa kokonaisvaltaisesti loma-asuntoalueilla asuvien «vailla vakinaista osoitetta» -ongelman. Ongelma on tuttu myös muissa suurissa ja voimakkaasti kasvavissa matkailukeskuksissa. Kaupunginhallitus esittää, että muuttohaluisia autetaan tarjoamalla siirtymäaikana poikkeamis- ja muutosluvat kirjansa Kalajoelle siirtäville maksutta. Muutto Kalajoelle tuo lisäksi keskituloiselle perheelle jopa 20 000 euron verohyödyn 10 vuodessa.

Edilex Ympäristö yhdistää EHS-tiedon ja juridiikan. Se pitää sinut tehokkaasti ajan tasalla ympäristö- ja työsuojelulainsäädännön (EHS: Environment, Health and Safety) muutoksista. Saat sähköpostiisi ympäristötiedotteet, joissa asiantuntijat kommentoivat tärkeimpiä alueen säädösmuutoksia. Saat ympäristö- ja työsuojeluasioihin liittyvää henkilökohtaista neuvontaa sähköpostitse HPP Asianajotoimiston asiantuntijoilta. Koko laaja Edilex Peruspalvelu ja sen ympäristöuutiset sisältyvät tilaushintaan.

Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten kuntien viranhaltijat suhtautuvat vapaa-ajan asumiseen ja sen vaikutuksiin ja miten merkittävänä ilmiö ylipäänsä nähdään. Artikkelin tavoitteena on kuntien viranhaltijoiden näkemysten perusteella nostaa esille keskeisiä vapaa-ajan asumiseen liittyviä ajankohtaisia suunnittelu- ja kehittämiskysymyksiä. Artikkeli perustuu Asumisen monipaikkaisuus ja arkielämä vapaa-ajan ympäristöissä -tutkimushankkeessa (SA 255424) vuonna 2014 toteutettuun kuntakyselyyn.

Minne odotetaan mökkejä myyntiin?

Kun mökkikaupan vuosikelloa tarkastellaan myynti-ilmoitusten näkökulmasta, toukokuu on selkeästi ruuhkaisin kuukausi. Sen sijaan joulu- ja tammikuu ovat ilmoittelun suhteen hyvin rauhallisia. Viime kesänä ilmoitetuista myytävistä mökeistä suurin osa sijaitsi Pirkanmaalla, Etelä-Savossa, Varsinais-Suomessa tai Uudellamaalla. Talvella näiden maakuntien alueella sijaitsevien mökkien myynti-ilmoitusten julkaisumäärät laskevat selkeästi.

Vapaa-ajan asuntojen tyyppejä Suomessa

Vapaa-ajan rakentaminen on edelleen hyvin perinteistä: hirsi on selvästi suosituin runkomateriaali ja omatoimisuutta rakentamisessa on paljon. Terveellisyys, hengittävyys ja ympäristöystävällisyys ovat ominaisuuksia, jotka ovat rakentajia viime vuosina puhuttaneet. Nämä ominaisuudet on myös yhdistetty kotimaiseen hirsirakentamiseen. 

– Jos puhutaan kesäkäyttöön rakennetun mökin muuttamisesta talvikäyttöiseksi vapaa-ajanasunnoksi, vastaus riippuu siitä, kuinka mökki on alun perin rakennettu. Lähtökohtaisesti pienen, kevyen lautamökin muuttaminen talviasuttavaksi on harvoin kannattavaa. Hirsimökin talvikäyttöön kunnostus sen sijaan voi onnistua pieninkin toimenpitein, sanoo Heinolan eläkkeellä oleva rakennustarkastaja, rakennusinsinööri Martti Länsiluoto.