Press "Enter" to skip to content

Vantaa pakkolunastaa

Kimmo Oksanen kirjoitti 1.9. HS:n pääkirjoitussivulla, kuinka epäoikeudenmukaisesti Vantaa kohtelee Saraksen tilan omistavaa perikuntaa, jonka maita on tarkoitus lunastaa asuntotuotantoon 43,4 hehtaaria Vantaalla. Kyse ei ole perikunnan halusta säilyttää maatila maatilana, vaan rahasta. Vantaa on tarjonnut maatalouskäytössä olleesta maasta 55 000 euroa hehtaarilta, mutta perikunta haluaa 265 000 euroa hehtaarilta.

Toimituksen poiminnat

Itse olen ottanut kampanjassani yhdeksi teemaksi maankäytön Vantaalla ja sen oikeudenmukaisuuden. Tämä ei missään nimessä ole sitä! Kyseisessä tapauksessa kaupungin toimintaa voi kutsua jopa kommunistiseksi selkkaukseksi kaupunkilaisia vastaan.  Tapauksessa julkinen valta ryöstää yksityiseltä pilkkahintaan maa-omaisuuden, jonka jälkeen kymmenkertaistaa tämän arvon oman kaavoitusmonopolinsa avulla, ensiksi eväten kaavoitusmahdollisuuden yksityiseltä sektorilta.

Päävalikko

Lunastustoimitusta haetaan paikalliselta maanmittaustoimistolta. Kaavaan perustuvan lunastustoimituksen hakeminen kuuluu kunnanhallitukselle, ellei päätösvaltaa ole siirretty alemmalle kunnan viranomaiselle. Mikäli lunastuskorvauksen maksaminen edellyttää myöhemmin valtuuston päätöstä (ei ole varattu määrärahaa), on tarkoituksenmukaista viedä lunastukseen ryhtyminen valtuuston päätettäväksi, ellei päätösvaltaa ole delegoitu. Päätösvallan delegointi on suositeltava ratkaisu. Päätösvallan siirtämisestä säädetään kuntalain 91§:ssä.

Poiminnat

Keinottelusta ei ole kyse, jos haluaa saada 300 vuotta sukunsa omistuksessa olleesta maa-alueesta normaalin markkinahinnan, josta paras arvio on SRV:n € 11,5 milj. tarjous v. 2011. Sukutilaa ei ole hankittu motiivina maan arvonnousuun perustuva keinottelu. Sen sijaan sitä voi pitää Vantaan kaupungin ja kaavoitusviranomaisten keinotteluna, että SRV:lle ei kaavoitettu rakennusoikeuksia, joka tarkoituksellisesti johti kaupan peruuntumiseen ja nyt alue pakkolunastetaan € 1,5 milj. hinnalla kaupungille rakennuskäyttöön.

Viisi Hanhikivenniemen mökkiä Fennovoimalle – hinta nousi ennakoitua korkeammaksi

Kauppahinta oli kallis jos sitä verrataan hallitusohjelman kirjauksiin kohtuuhintaisen asuntotuotannon tukemisesta. Nyt ostetun alueen naapurissa oli kuitenkin jo vuonna 1985 tehty pakkolunastus yli 120 markan eli 21 euron hinnalla, joten myös lunastustoimituksessa hinta olisi kohonnut korkealle. Jokainen voi itse laskea mitä pelkkä rahan arvon muutos 22 vuodessa tarkoittaisi.

Hiekkaharju Golf

Aikaisempaan väitteeseen ei vieläkään saatu vastausta: ”Tikkurilan Golfkeskus ole menossa konkurssiin, eikä edes voi mennä! Omapääoma on sen verran iso ja vaikka täällä muuta haastetaan, niin omaisuutta on riittävästi.” Kaksi virhettä samassa lauseessa on on melko epämääräistä. Todellakin voi mennä konkkaan. Mitään omaisuutta ei siis ole, tai jos on niin voisitko korjata, kiitos?

2 Kommentit

Golfyhtiöiden enemmistö syntyi aikana, jolloin kenttiä oli vähän ja lajilla oli vahva kasvuboomi. Yhtiöjärjestyksiä laadittaessa ei otettu huomioon, että ajat voisivat joskus muuttua epäedullisiksi. Kehiteltiin erilaisia osakesarjoja, jotta saatiin houkuttimia eri markkinasegmentteihin: yksi osaketyyppi sinkkupelaajille, toinen perheille, kolmas yrityksille, ja pelilippuosakkeita myös yksityishenkilöille, jotka olivat kiinnostuneet tekemään niillä pikku bisnestä. Nyt sarjojen erilaisuus estää uudistukset.

Koetilan johtajat

Opetusministeri vahvisti liitokset vuonna 1935. Liitetyt alueet sijaitsevat hautausmaan pohjoisosassa. Hautausmaa kasvoi lähes kaksinkertaiseksi alkuperäisestä laajuudestaan, jota kirkkoneuvosto oli hankintavaiheessa pitänyt aivan liian suurena.

Ruskeasannan hautausmaan laajennuksen yhteydessä päätettiin rakentaa ajanmukainen ruumishuone. Piirustukset laati rakennusmestari J. Johansson ja urakoitsijaksi valittiin Fredrik Wilhelm Wirtanen. Ruumishuone valmistui vuonna 1935 hautausmaan eteläkulmalle. Tilaa oli kuudelle arkulle.

Comments

Helsingin kaupungin kasvu perustuu osittain maiden pakkolunastiksiin.Tästä on hyviä esimerkkejä historiasta.On valitettavaa että kun katsoo kavaa ja siitä tehtyjä valintoja on alueen matelijat ja niiden suojelu pimitetty.Kun ottaa huomioon miten maapallon lämpiäminen kasvaa ja CO2 päästöt lisääntyy ei kaavassa rakentamisessa ole tätä huomioitu. On vastuutonta tehdä tälläisiä kaavoja.Kiinassa on rakennetaan viherkaupunkeja,meillä valta on rakennus ja maankäytön yrityksillä.

Espoo.fi

Kysymys maasta on tärkeä ja mielenkiintoinen yhteiskunnallinen kysymys. Kenelle kuuluu päätösvalta maan käytöstä? Miten ollaan tultu nykyisenlaiseen tilanteeseen? Eikö maa aikoinaan syntynyt maapallon muotoutumisen tuloksena ilman yhdenkään nykyään maata omistavan ihmisen tai suvun vaikutusta? Miten ihmeessä jotkut katsoivat olevansa oikeutettuja julistautumaan maa-alueiden omistajiksi. Eikö maa ole meidän kaikkien yhteistä? Yksityinen maanomistus alkaa olla yhteiskunnalle taakka ja aikansa elänyt.

Mistä ja miten asuntosijoittaja löytää tärkeimmät tiedot tonttiin liittyen?

Vuokratonttien vuokra-ajat ovat yleensä pitkiä, jopa 50-100 vuotta, mutta sopimuksissa on voitu määritellä erilaisia vuokrankorotuksia, jotka asuntosijoittajan on hyvä selvittää ennen vuokratontilla sijaitsevan asunnon ostamista. “On myös hyvä olla tarkkana, jos ostettavan sijoitusasunnon tontin vuokrasopimus on päättymässä. Tuolloin kannattaa selvittää, onko uutta sopimusta tehty ja millä ehdoin”, Spårman jatkaa.

Kaupunginvaltuuston kokouspöytäkirja 9.4.2018 kokouksesta

Aaltopellistä Saksassa valmistettu Junkers A50 Junior oli aikansa ensimmäinen kokometallinen urheilukone. Koneen suunnitteli Hermann Pohlmann ja sitä valmisti Junkers Flugzeugwerke AG. Vaikka A50 Junior oli lento-ominaisuuksiltaan tehokas pienkone, sitä valmistettiin alun perin suunnitellun 5000 kappaleen sijaan vain muutamia kymmeniä kappaleita.