Press "Enter" to skip to content

Valitusaika kaavasta

Navigointivalikko

Kaavahankkeen alkuvaiheessa hankkeen etenemisestä tehdään suunnitelma, jota kutsutaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaksi (OAS). Siinä kerrotaan kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, miten kaavan valmistelu ja päätöksenteko etenee, miten valmisteluun voi osallistua ja miten kaavan vaikutuksia arvioidaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan myös, miten kaavatyön edistymisestä tiedotetaan. 

Main menu – Expanded

Valitusoikeus on asianosaisella sekä kunnan jäsenellä. Kunnan jäsen (KuntaL 4 §) on kunnan asukas, yhteisö, laitos tai säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa sekä se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa. Vaikutuksiltaan vähäisestä asemakaavanmuutoksesta on valitusoikeus kunnan jäsenten sijasta vain niillä, joiden oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen kaava välittömästi vaikuttaa.

Suomi.fi-verkkopalvelun käyttö edellyttää selainohjelmalta Javascriptin hyväksymistä.

Kaavojen valmistelussa tarvitaan myös viranomaisten yhteistyötä. Merkittävistä kaavoista järjestetään kunnan, maakunnan liiton ja valtion viranomaisten välisiä viranomaisneuvotteluja. Niiden tarkoituksena on saattaa kunnan tai maakunnan liiton tietoon muun muassa valtakunnalliset ja tärkeät seudulliset alueidenkäyttötavoitteet sekä viranomaisten käsitykset tutkimusten ja selvitysten tarpeesta.

Päävalikko

Vireille tulon yhteydessä järjestetään viranomaisneuvottelu valmisteltaessa sellaista yleis- tai asemakaavaa, joka koskee vaikutuksiltaan valtakunnallisia tai merkittäviä maakunnallisia asioita tai joka on valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä. Neuvottelussa tuodaan esille mahdolliset valtakunnalliset ja tärkeät seudulliset alueidenkäyttötavoitteet ja muut keskeiset tavoitteet, valtion toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeät kysymykset sekä viranomaisten käsitykset tutkimusten ja selvitysten tarpeesta.

Matkailijoille, visitespoo.fi

Kaavoitukseen on aina kohdistunut voimakkaita intressejä, koska siihen vaikuttamalla voi saavuttaa huomattavia taloudellisia voittoja. Toisella puolella ovat usein asukkaat, jotka haluavat varjella ympäristöään ja tärkeinä pitämiään kulttuuriarvoja. Tunnettu esimerkki vastakkainasettelusta on ”Turun tauti”, mutta vastaavia ilmiöitä on tuotu esiin muun muassa Savonlinnan Kasinonsaaresta (Nyman & Mäntysalo 2014). Todellisuudessa ongelma koetaan jossakin muodossa pääosassa Suomen kuntia.

Kun yksityishenkilö tekee kaavamuutoshakemuksen, hänen on syytä miettiä etukäteen mitä tavoitellaan, mutta ei heti aluksi tehdä kovin tarkkoja suunnitelmia siitä, kuinka rakennushanke toteutettaisiin. Jo alkuvaiheessa kannattaa käydä kaavoittajan juttusilla tarkistamassa, onko hanke järkevä ja mahdollinen toteuttaa. Vasta kun perusasioiden on todettu olevan kunnossa, kannattaa tehdä kaavamuutoshakemus.

Hallitus rajaa sittenkin kansalaisten mahdollisuutta valittaa kaavoista. Ympäristöministeriössä valmistellaan parhaillaan esitystä, jonka mukaan valitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää aina valitusluvan saamista. Tämä koskisi kaikkia rakentamis- ja ympäristöasioita. Myös ELY-keskusten valitusoikeutta aiotaan rajata.

Ministeri Pekonen: Aktiivimallin leikkuri puretaan aikaisintaan ensi vuoden alussa

Toimittaja ei todella tiedä, kuinka paljon ovat tulleet maksamaan täysin tarpeettomat valitukset. Siinä puhutaan mieluimmin miljardeista kuin sadoista miljoonista. Kaikilla ihmisillä on omat mielipiteen, joten valittajia kyllä riittää. Kun häviää valituksessaan, niin siitä pitää olla tuntuvat korvaukset – tuhansissa euroissa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Vireilletulon jälkeen valmisteilla olevasta kaavasta laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 63 § mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa kerrotaan laadittavan kaavan tarkoitus, lähtökohdat sekä se, kuinka osalliset voivat saada tietoa ja vaikuttaa kaavoitusprosessiin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta käy myös ilmi kaavan laatija yhteystietoineen, jolle voi halutessaan antaa myös suoraan palautetta koskien osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa.

Asuminen ja ympäristö

Jokaisesta kaavasta laaditaan alkuvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on nähtävillä kunannvirastolla ja kunnan internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvataan kaavoituksen kohde, suunnitelman lähtökohdat ja tavoitteet sekä sen merkittävimmät vaikutukset, jotka aiotaan arvioida ja selvittää työn kuluessa. Siinä kerrotaan myös valmistelun ja päätöksenteon eteneminen, osallistumismahdollisuudet ja tiedottamisen menettelytavat.

Tanssin talon kaavasta jätettiin valitus – rakennustöiden aloittaminen siirtyy

Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä.

Kotkassa on syntynyt hankala tilanne, jossa yrittäjän intressit ja yksityisen kansalaisen oikeudet ovat ristiriidassa. Matkailupalveluja ja vapaa-ajan asumista Rankkiin kehittävän Kotkan Saaret Oy:n aloitteesta valmistellusta ja valtuuston kesäkuussa päättämästä asemakaavasta on tehty kunnallisvalitus. Niin kauan kuin valitus on vireillä, eikä kaava ole lainvoimainen, saaressa on toimenpidekielto.

Yleiskaavaa ja asemakaavaa valmisteltaessa varataan asukkaille ja muille asiasta kiinnostuneille tilaisuus joko kirjallisesti tai suullisesti lausua asiasta mielipiteensä. Kustakin kaavahankkeesta laaditaan vireille tulon yhteydessä osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa kerrotaan kaavan tarkoituksesta sekä siitä, miten kaavan laadintaan voidaan vaikuttaa ja miten kaavan vaikutuksia arvioidaan.

ARKISIN 9.00–15.00

Kun yksityishenkilö tekee kaavamuutoshakemuksen, hänen on syytä miettiä etukäteen mitä tavoitellaan, mutta ei heti aluksi tehdä kovin tarkkoja suunnitelmia siitä, kuinka rakennushanke toteutettaisiin. Jo alkuvaiheessa kannattaa käydä kunnassa juttusilla tarkistamassa, onko hanke järkevä ja mahdollinen toteuttaa. Vasta kun perusasioiden on todettu olevan kunnossa, kannattaa tehdä kaavamuutoshakemus.