Press "Enter" to skip to content

Uef htm pääaineet

Itä-Suomen yliopistossa annetaan juridiikan erikoisaloille pätevöittävää yhteiskuntatieteellisen alan lakiasiantuntijakoulutusta, joka johtaa hallintotieteiden kandidaatin (HTK) ja hallintotieteiden maisterin (HTM) -tutkintoihin. Koulutusta on suunnattu pääaineittain osaamisalueille, joilla työmarkkinoilla on kysyntää erikoistuneista juridiikan asiantuntijoista. Tutkinnot perustuvat pääainemalliin eli opiskelijat syventyvät valitsemaansa oikeudenalaan perinteisiä oikeustieteellisiä tutkintoja laajemmin.

Tutkintorakennekaaviot

Nykyisin myös julkisoikeudelliset yhteisöt tarvitsevat entistä enemmän siviilioikeudellista osaamista monien julkisen vallan toimintojen siirtyessä sopimusperusteisiksi. Siviilioikeudellinen tieto on ratkaisevan tärkeää toiminnan suunnittelussa, riskien hallinnassa sekä ongelmien ennaltaehkäisemisessä ja ratkaisemisessa. Itä-Suomen yliopiston siviilioikeuden opetuksessa pyritään korostamaan oikeutta kannattavan toiminnan mahdollistajana.

Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoa eivät voi hakeutua suorittamaan samalla tai vastaavalla koulutusalalla jo kandidaatin tai maisterin tutkinnon suorittaneet. Samaksi tai vastaavaksi koulutusalaksi katsotaan oikeustieteellisellä alalla suoritettu alempi tai ylempi korkeakoulututkinto sekä julkisoikeus-pääaineessa suoritettu kandidaatin tai maisterin tutkinto.

Työmarkkinoiden tarpeet oikeustieteellisten tutkintojen kehittämisen perustana

1. Opintopolun läpäisevät opetuksen johtoteemat. Opetuksessa painotetaan eri oikeudenaloille yhteisten teemojen eli johtoteemojen käsittelyä – mahdollisimman monen oikeuden alan mahdollisimman yksityiskohtaisen käsittelyn sijaan. Opintopolun läpäiseviä johtoteemoja ovat: a) yleiset opit, b) perus- ja ihmisoikeudet, c) oikeuden kansainvälistyminen ja eurooppalaistuminen sekä d) oikeuslähteet ja oikeudellinen argumentaatio. Nämä teemat toistuvat erilaisin painotuksin läpi opintopolun, mikä auttaa opiskelijaa hahmottamaan eri oikeudenalojen välisiä yhteyksiä ja erityispiirteitä.

Oikeustieteellisen alan tutkinnot (oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri) tuottavat kelpoisuuden tuomarin tehtäviin ja vastaaviin muihin yleisjuristitutkintoa edellyttäviin ammatteihin (esimerkiksi syyttäjä ja asianajaja). Yleisjuristitutkinnot (ON/OTM) ovat laaja-alaisia yleistutkintoja, joissa perehdytään kattavasti ja monipuolisesti kaikkiin keskeisiin oikeudenaloihin. Tutkinnoissa ei ole pääaineita eikä sivuaineita.

Syventävien opintojen lisäksi opiskelija voi suorittaa sivuaineopinnot hallinto-oikeudesta, laskentatoimesta tai johtamisesta. Oikeustieteiden laitoksen tuottamaan hallinto-oikeuden sivuainekokonaisuuteen kuuluu pakollinen yleishallinto-oikeus ja valinnaisia hallinto-oikeuden opintoja yhteensä 50 op. Lisäksi opiskelijan on tehtävä kandidaatin tutkielma ja osallistuttava kandidaattiseminaariin (10 op). Opiskelija voi sisällyttää hallinto-oikeuden valinnaisiin opintoihin 19 op:n verran myös muita oikeustieteen opintoja muista oppiaineista.

Työllistymisselvityksessä kartoitettiin oikeustieteiden laitokselta vuosina 2012–2018 valmistuneiden työllistymistä ja näkemyksiä tutkinnon soveltuvuudesta työmarkkinoille. Selvityksen mukaan laitokselta valmistuneet työllistyvät hyvin, kokevat tutkinnoistaan olleen hyötyä työllistymisessä ja ovat yleisesti tyytyväisä suorittamiinsa tutkintoihin. 

Opiskelija voi suorittaa hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon pääaineena eurooppaoikeus ja integraatiohallinto, oikeustaloustiede, valtiosääntöoikeus, kriminaalipolitiikka ja rikollisuuden tutkimus tai lainsäädäntötutkimus siirtymäkauden 31.7.2017 loppuun mennessä sen tutkintorakenteen (1.8.2005 tai sen jälkeen) mukaan, mikä on ollut voimassa opiskeluoikeuden alkaessa. Määräaika (31.7.2017) koskee myös opiskelijoita, jotka suorittavat yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoa pääaineena oikeustaloustiede.

Oikeustieteiden opintoyhteisö ja Oikeustieteiden opiskelijat -Yammer

Opettajatuutorit
Opettajatuutorit toimivat uusien opiskelijoiden tukena oikeustieteen opinnoissa ja auttavat osaltaan, että opinnot lähtevät jokaisella käyntiin. Jokaiselle uudelle vuosikurssille valitaan omat opettajatuutorit, jotka seuraavat opintojen edistymistä useamman lukukauden ajan. Opettajatuutoreihin voi olla yhteydessä kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa. Opettajatuutorit ohjaavat myös HOPSien laatimisessa ja neuvovat tarvittaessa opiskelijoita opintojen suunnittelussa työelämätavoitteiden näkökulmasta.

Pääaineen valinta ja muuttaminen

HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma on opintojen suunnittelun väline. HOPSin tarkoituksena on auttaa muodostamaan kokonaiskuva tutkinnosta ja siihen sisältyvistä opinnoista sekä niiden etenemisestä. HOPSissa hahmotellaan tutkintoon sisältyville opinnoille suoritusaikataulu ja laaditaan suunnitelma tutkinnon suorittamiseksi. Opintojen edetessä suunnitelma tarkentuu ja HOPSia päivitetään. HOPSiin kuuluu myös omien lähtökohtien, tavoitteiden, urasuunnitelmien ja opiskelutaitojen pohdinta.

Itä-Suomen yliopiston sijoittumisselvitysten tiimoilta ilmestyneet julkaisut

Laitoksella annetaan lisäksi 7 pääaineessa juridiikan erikoisaloille pätevöittävää erikoisjuristikoulutusta, joka johtaa hallintotieteiden kandidaatin (HTK) ja hallintotieteiden maisterin (HTM) tutkintoihin. Tutkintoja suorittamaan otetaan vuosittain noin 80 opiskelijaa. HTK- ja HTM- tutkinnoissa voi erikoistua seuraaville oikeudenaloille:
Eurooppaoikeus
Finanssioikeus
Hallinto-oikeus
Lainsäädäntötutkimus
Rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus
Siviilioikeus
Ympäristöoikeus

Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoa eivät voi hakeutua suorittamaan samalla tai vastaavalla koulutusalalla jo kandidaatin tai maisterin tutkinnon suorittaneet. Samaksi tai vastaavaksi koulutusalaksi katsotaan oikeustieteellisellä alalla suoritettu alempi tai ylempi korkeakoulututkinto sekä julkisoikeus-pääaineessa suoritettu kandidaatin tai maisterin tutkinto.

6 Tiistai Opiskelutaito- ja opiskeluhyvinvointityöpajat Tuutoriryhmien tapaaminen Lisäksi ensimmäisenä lukuvuonna on luvassa: – Opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteinen retki Kuhasaloon (lokakuu) – Opettajatuutoreiden järjestämä illanvietto (marraskuu) – Työelämäiltapäivä (kevät 2019) – HOPS-työpajat (kevät 2019) Seuraa tiedotusta Oikeustieteiden opiskelijat -Yammerissa!

Esitys aiheesta: «Oikeustieteiden tutkintotavoitteiset opinnot (HTK/HTM-tutkinnot) Hämeenlinnassa.»— Esityksen transkriptio:

Valtiosääntöoikeus sääntelee julkisen vallan oikeudellisia perusteita. Oikeudenalana se läpäisee koko oikeusjärjestyksen, sen muodostaman pohjan varaan muodostuvat nykyaikaiset demokraattiset järjestelmät. Valtiosääntöoikeuteen kuuluvat oikeudenalojen yhteiset kysymykset, jotka koskevat oikeuslähdeopin perusteita ja normihierarkiaa, oikeusvaltiollisuutta sekä oikeusjärjestyksen syvätason normeja ja periaatteita.

Opiskelun tueksi järjestetään tutorointia Kainuun kesäyliopistolla Kajaanissa. Tutor -tapaamiset ovat opiskelijoille vapaaehtoisia, mutta erittäin suositeltavia. Tapaamisissa harjoitellaan akateemisen opiskelun perustaitoja, tutustutaan opintojaksoihin sekä ohjataan opiskelusuunnitelman laatimiseen sekä saadaan vertaistukea toisilta opiskelijoilta. Myös tutor -toiminnan käynnistyminen edellyttää vähintään 5 opiskelijan ryhmää.

HTK/HTM

Juridiikan erikoisaloille pätevöittävä yhteiskuntatieteellisen alan lakiasiantuntijakoulutus johtaa HTK- ja HTM-tutkintoihin. Koulutusta on suunnattu pääaineittain osaamisalueille, joilla työmarkkinoilla on kysyntää erikoistuneista juridiikan asiantuntijoista. Tutkinnot perustuvat pääainemalliin, eli opiskelijat syventyvät valitsemaansa oikeudenalaan perinteisiä oikeustieteellisiä tutkintoja laajemmin

Historia

– PIDÄN ITSENÄISESTÄ opiskelusta, mutta olihan se eri tavalla haastavaa kuin lukiokirjojen lukeminen. Tällainen tarkkuus on ihan uutta, Aukee kertoo valinta- ja ylioppilaskokeisiin lukemisen eroista. Hän luki aineiston ensin huolella läpi ja teki sen jälkeen kirjoihin alleviivaukset. Eri värit jäivät Aukeelle hyvin mieleen, joten niiden käyttämisestä oli apua.

Pikaluottotoimintaa ryhdyttiin rajoittamaan lainsäädäntötoimin ensimmäisen kerran helmikuussa 2010 voimaan tulleilla uudistuksilla. Kaksi ensimmäistä uudistusvaihetta pitivät sisällään muun muassa säännökset yö-lainaamista koskevasta rajoituksesta, lainanhakijan henkilöllisyyden todentamisesta ja hyvästä luotonantotavasta. Joulukuusta 2010 alkaen pienlainayrityksille asetettiin myös velvollisuus rekisteröityä luotonantajarekisteriin.