Press "Enter" to skip to content

Tuulettuva alapohja ontelolaatta

Ontelolaattojen käyttö pientalorakentamisessa

Suomessa ontelolaatta on yleisin asuinrakennusten välipohjaratkaisu. Vuosittain ontelolaattaa käytetään maassamme yli kaksi miljoonaa neliömetriä. Pääosa asuntotuotantoon käytettävistä ontelolaatoista toimitetaan kerrostalorakennusten välipohjiin, mutta omakoti- ja rivitalojen rakentamisessa käytetään vuosi vuodelta yhä enemmän ontelolaattarakenteita. Kivirakenteisen kellarikerroksen katto on ontelolaatan yleisin käyttökohde pientaloissa, mutta myös tuulettuvan alapohjan «uusi tuleminen» on lisännyt ontelolaatan suosiota ryömintätilaisten alapohjien kantavana rakenteena.

Rakennekuvat

Omakotitalon alapohja oli toteutettu tuulettuvana ryömintätilaisena alapohjana. Alapohjan lattiarakenteena oli alapuolelta lämmöneristetty (EPS) ontelolaatta. Perusmuurirakenteena oli lämmöneristetty betoninen valuharkko. Kesäaikana valuharkon sisäpintaan tiivistyi runsaasti kosteutta. Vesi valui harkon sisäpintaa pitkin alas ja kasteli harkon vieressä olevan ryömintätilan pohjan maatäytön. Maatäytön pinnassa havaittiin muutaman asumisvuoden jälkeen ”partamaista” kasvustoa.

MUROPAKETIN HINTAVERTAILU

Nykyään joudutaan rakentamaan myös kosteille ja heikosti kantaville rakennusmaille. Lisäksi rakentamisen kustannusten minimoimisen, kaavamääräysten ja käytettävyyden takia alin lattiataso on usein lähellä maanpinnan tasoa. Tällöin ryömintätilat ovat reilusti ympäröivää maanpintaa alempana. Nämä asiat heikentävät ryömintätilan kosteusteknistä toimintaa. Tuuletuksen toimivuus maanalaisissa tiloissa vaatii erityishuomiota.

Sijaintimme

Jos rakennukseen halutaan tuulettuva alapohja, on riittävän tuuletuksen ja sade- ja sulamisvesien poisohjaamisen lisäksi vähennettävä ryömintätilan alapuolisesta maasta ryömintätilaan nousevaa kosteutta. Parhaiten tämä onnistuu asentamalla myös ryömintätilan alapuoliseen maahan EPS-eristeet (EPS 120 Routa). Ne estävät kesäisin maata jäähdyttämästä ulkoilmaa ja vapauttamasta kosteutta ryömintätilaan.

Polku omaan metsään

Ilmavaihdon kannalta vaihtelu yli- ja alipainetilanteen välillä on hankalin. Höyrysulussa on aina reikiä, sähkötöiden ym vuoksi. Ylipaineen vallitessa kostea ilma pääsee niistä eristeisiin ja tiivistyy kosteudeksi. Kyseisiin paikkoihin syntyy hometta. Jos ilmapoisto tekee rakennukseen alipaineen, eikä korvausilma tule hallitusti, tulee korvausilmaa kyseisten hyörysulun homeisten vuotokohtien kautta ja levittää homeitiöitä huoneilmaan.

Pyydä tarjous

Rakennuksen tehokas ilmanvaihto pitää rakenteet ja asukkaat terveinä. Oikein rakennetussa talossa on riittävä ilmanvaihto myös talon perustuksissa. Ontelolaatoista on helppo rakentaa hyvin toimiva rossipohja, eli talon alla oleva tuulettuva ryömintätila. Tuuletus pitää rakenteet kuivina ja estää mahdollisen radonkaasun etenemisen asuintiloihin. Ryömintätilaan voidaan asentaa myös vesi- ja viemäriputket sekä sähköjohdot.

Palvelumme

Salaojaputken korkeimman kohdan tulee olla joka kohdassa viereisen seinäanturan alapinnan tasolla tai alapuolella. Lisäksi salaojaputkien asennuksessa on huomioitava putkea ympäröivän salaojituskerroksen minimipaksuudet, jotka ovat putken alla ja sivuilla 100 mm sekä päällä 200 mm. Perusmuuria tai sokkelipalkkia vasten olevan pystysuuntaisen salaojituskerroksen paksuuden tulee olla vähintään 200 mm. Materiaalina käytetään normaaleja salaojituskerrosmateriaaleja, kuten seulottua luonnonkiviainesta, sepeliä, pestyä singeliä tai muuta vastaavaa materiaalia.

Ontelolaattojen saumojen valu ei tuttuun tapaan ollut mitään helppoa hommaa. On erittäin tärkeää saada betoni tulemaan laatan päiden alle, jotta ontelolaatta ottaa kunnolla kiinni seiniin – muutenhan ne jäisivät leijailemaan lähinnä muovisten asennuspalojen varaan. Tässä betonivibra on suuressa roolissa: masiina täryttää betonia siten, että se valuu (toivottavasti) pienimpäänkin rakoon. Homma hoituu siten, että yksi käy ainakin välillä tsekkailemassa alapohjassa, tuleeko kuraa jo läpi vai pitääkö vibraamista vielä jatkaa.

Käyttötarkoitukset

Tuulettuva alapohjaratkaisua käytetään kaikkiin taloihin, joihin halutaan alapohja tuulettuvaksi. Yleisin syy valita tuulettuva alapohja on tilaelementtitalo, johon tulee aina tuulettuva alapohja. Pohjaveden ollessa lähellä talon perustuspaikkaa, tuulettuva alapohja on myös yleinen valinta. Kantava alapohja toteutetaan yleisesti ontelolaatoilla. Ontelolaatta on esijännitetty betonielementti, joka tuodaan asennusta vaille valmiina paikan päälle.

Uiva lattia

Jos rakennukseen halutaan tuulettuva alapohja, on riittävän tuuletuksen ja sade- ja sulamisvesien poisohjaamisen lisäksi vähennettävä ryömintätilan alapuolisesta maasta ryömintätilaan nousevaa kosteutta. Parhaiten tämä onnistuu asentamalla myös ryömintätilan alapuoliseen maahan EPS-eristeet (EPS 120 Routa). Ne estävät kesäisin maata jäähdyttämästä ulkoilmaa ja vapauttamasta kosteutta ryömintätilaan.

Routasuojaus on yksi rakentamisen perusasioista. Routasuojauksen tulee toimia luotettavasti vähintään 50 vuotta. Jälkeenpäin routaeriste on kallis ja työläs uusia. Routaeristeen tärkein ominaisuus onkin luotettavuus! Routaeristeeksi tarkoitetulle tuotteelle tulee aina ilmoittaa sulatus-jäädytys-kestävyysominaisuus. Testi kuvastaa hyvin olosuhteita, joihin routaeriste joutuu maassa varmuuskertoimet huomioiden.

Ontelolaatta on lattialämmön luovuttamisen kannalta paras vaihtoehto. Ensin tulee ontelolaatta, sen päälle tulee ohut saumavalu, siihen laitetaan lattialämpöputket, sen päälle tulee pieni eriste ja sitten itse lattiapinta. Se on yleinen tapa tehdä alapohja ja säästää energiaa. Puurakenteissa taas on palkkeja, harvalaudoitusta, bitumilevyä ja sen sellaista. Lattialämmitys tarvitsee erilliset lämmönluovutuslevyt. Lämmön jakautumisen kannalta hiukan huonompi kuin ontelolaatta. Lattia myös narisee enemmän.