Press "Enter" to skip to content

Taloudellinen pitoaika

#Jäsentiedote

Kirjanpitolaissa säädetään pysyviin vastaaviin kuuluvan aineellisen ja aineettoman omaisuuden hankintamenon jaksottamisesta. Aineellinen omaisuus aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan kuluksi suunnitelman mukaisina poistoina. Aineettomaan omaisuuteen kuuluvat vastikkeelliset hankinnat kuten patentit, lisenssit, tavaramerkit ja vastaavat oikeudet on aktivoitava. Muun aineettoman omaisuuden aktivoinnissa on noudatettava erityistä varovaisuutta.

Poistamaton hankintameno

Pysyvien vastaavien omaisuuteen kuuluvat hankintahinnaltaan yli 10.000 euron realisoitavissa olevat hyödykkeet, erikseen luovutettavissa olevat oikeudet ja useammasta komponentista koostuvat yhteenkuuluvat kokonaisuudet sekä toimialasijoittamisen osakkeet ja osuudet ja muut sijoitukset, jotka tulon tuottamisen tarkoituksesta riippumatta vaikuttavat tuotannontekijöinä usean tilikauden aikana. Rakennukset sekä maa- ja vesialueet kuuluvat hankintahintarajasta riippumatta pysyviin vastaaviin.

Kun yritys hankkii esimerkiksi jonkin koneen tai laitteen, tästä aiheutuu yritykselle kulua. Tämä kulu rasittaa yrityksen tulosta. Poistojen ideana on, että tätä kulua voidaan jaksottaa sen vaikutusajalle. Jos tämä kone esimerkiksi tuottaa yritykselle tuloa viiden vuoden ajan, voidaan siitä aiheutuva kulu jaksottaa viidelle vuodelle. Tämä tasoittaa yrityksen tulosta tilikaudesta toiseen ja tekee eri tilikausista vertailukelpoisempia toistensa kanssa.

Yleensä kirjanpitolautakunnan lausunnot sisältävät vain kysytyn kirjanpito-ongelman ratkaisuperiaatteen. Joskus niissä, erityisesti yleisohjeissa, esitetään esimerkkejä. Yksityiskohtaisista ohjeista, esimerkiksi konkreettisista jaksotusajoista, lautakunta sen sijaan on yleensä pidättäytynyt vedoten siihen, ettei sillä ole toimivaltaa ottaa kantaa tapauskohtaisiin näyttökysymyksiin. Poikkeuksiakin on. Joskus lautakunta on intoutunut esittämään konkreettisia (ohjeellisia) jaksotusaikoja ynnä muita sellaisia ohjearvoja.

Poistoja ja poistosuunnitelmaa koskevassa perussäännöksessä (KPL 5:5.1 §) määrätään: ”Sellaisen aineelliseen omaisuuteen kuuluvan hyödykkeen, jonka arvioidaan tuottavan tuloa useana tilikautena, hankintameno poistetaan merkitsemällä se suunnitelman mukaan kuluksi kullekin tilikaudelle hyödykkeen vaikutusaikana (poisto). Tilikaudelle kuuluvalla poistolla vähennetty jäännös hankintamenosta merkitään pysyviin vastaaviin taseessa (aktivointi).” Säännös sisältää kaksi yleisperiaatetta: aktivointipakon ja poistopakon.

Primary links

Lähtökohtana suunnitelmapoistojen poistoaikojen määrittelyssä on kunkin poistonalaisen hyödykkeen yksilöllinen tulontuottamis- tai palvelutuotantokyky varovaisuuden periaatteella liitteen 1 poistoaikojen rajoissa. Erityisen tärkeää on tarkastella taloudellisesti merkittävimpien hyödykkeiden ja hyödykeryhmien poistoaikoja ja -prosentteja, jotta ne vastaisivat paremmin niiden taloudellista pitoaikaa.

Valtiokonttori ohjaa ja kehittää valtion talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseja. Ohjaamme kirjanpitoyksikköjä ja talousarvion ulkopuolisia rahastoja järjestämään kirjanpidon ja muun laskentatoimen yhtenäisellä tavalla. Olemme koonneet antamamme määräykset ja ohjeet Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon käsikirja -sivustoksi. Sivustolta on linkit myös keskeisempään valtion talous- ja henkilöstöhallintoa koskevaan lainsäädäntöön.

Jos irtaimen omaisuuden (EVL 30§) myyntitilanteessa annetaan myyntiaika, se käsitellään poistolaskennassa ja poistokirjauksissa hyödykekohtaisena myyntinä, josta kirjanpitoon kirjautuu malliyrityksen poistoautomatiikkaa käytettäessä myyntivoitto/-tappio ja poistoero. Jos myyntiaikaa ei anneta, irtaimen omaisuuden myyntikirjaus käsitellään hyödykkeen hankintamenon vähennyksenä.

Aiheet

Laki kirjanpitolain muuttamisesta vahvistettiin 30.12.2015 ja uudistettu kirjanpitolainsäädäntö astui voimaan 1.1.2016. Lakimuutoksia sovelletaan tilikausilla, jotka alkavat 1.1.2016 tai sen jälkeen. Siirtymäsäännösten mukaan uudistettua lakia saa kuitenkin soveltaa myös tilinpäätöksiin, jotka laaditaan lain voimaan tulon jälkeen. Tässä yhteydessä on huomioitava, että muuttunutta lainsäädäntöä tulisi näissä tapauksissa soveltaa kokonaisuudessaan, ei vain joidenkin säädösten osalta.

Seurakunnan kirkkovaltuusto saa käsiteltäväkseen tilinpäätöksen, jonka alijäämä paisui viime metreillä yllättävällä tavalla. Syynä ovat poistot, joita ei viime vuosina ole tehty aivan täysimääräisesti. Asia selvisi vs. talouspäällikkö Marko Varjosen alkaessa ihmetellä rakennusten korkeita tasearvoja. Niinpä kirkkovaltuuston pitäisi hyväksyä myös uusi poistosuunnitelma. Näitä aiheita käsitteli äskettäin seurakunnan kirkkoneuvosto.

Edellisestä poiketen voi hyödykkeen hankinnan vähentää samana vuonna, kun se on hankittu mikäli summa hankinnalle on enintään 850 euroa (kun alv. on 0). Tämä on niin kutsuttu pienhankinta. Mikäli käyttöaika on myös pieni eli noin kome vuotta katsotaan tämä hankinta myös pienhankinnaksi. Kaikkien pienhankintojen vähennysten summa saa yhteensä olla enintään 2500 euroa per verotusvuosi. (EVL 33 §)

Selaa kokoelmaa

Tarvittaessa puramme tuloslaskelmanne ja taseenne ymmärrettävään muotoon ja nostamme esiin mahdolliset ongelmakohteet ja kehittämisalueet mikäli sellaisia havaitaan. Kirjanpitoon kuuluu oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen Verohallintoon ja voimme tehdä sen puolestanne. Tilinpäätös tehdään kerran vuodessa, siinä kootaan yhteen yhtiönne tilikauden talousluvut, joka kuuluu osana kirjanpidon tehtäviin.

Pienhankintoihin kuuluu kaikki käyttöomaisuus, jonka hankintahinta on alle 850 euroa (kun alv 0%) ja nämä voidaan vähentää verotuksessa kerralla hankintavuonnaan. Tulee kuitenkin muistaa, että pienhankinnoista voidaan vähentää yhdellä tilikaudella yhteensä enintään 2500 euroa. Sen sijaan ATK-ohjelmistot, joita käytetään yrityksen toiminnassa, kuten esimerkiksi Microsoft Office -lisenssi tai Adoben ohjelmien lisenssit, ovat myös vähennettäviä. Etenkin kalliit lisenssit voi myös aktivoida taseelle ja niiden poistot tehdään tavallisesti viiden vuoden aikana tasapoistoin.

Ainoastan viranomaismääräyksiin perustuville investoinneille ei ole tuottovaatimusta. Tuottovaatimus tulee aina olla suurempi kuin rahoituksen hinta. Seuraavassa taulukossa on suuntaa-antavia tuottovaatimuksia tuotannollisille investoinneille. Pelkkää kiinteistöinvestointia (esim. vuokrattavan kiinteistön rakentaminen) ei arvioida investointina vaan sijoituksena, jolle on muitakin vaihtoehtoisia kohteita. Sijoitukselle saadaa korkotuottoa ja useassa tapauksessa sijoituksen arvo kasvaa ajan mukana. Seuraavat tuottovaatimukset eivät siis sovellu sijoituksille.

Kiinteistön ylläpidosta vastaa taloyhtiön osakkaiden valitsema hallitus. Käyttövaiheessa kiinteistön pitää vähintäänkin ylläpitää omistajiensa kiinteistöön sijoittamansa omaisuus. Tähän vaiheeseen taloyhtiön tulee valita ammattimaiset kumppanit, jotta käyttövaiheen aikana taloyhtiö ja sitä kautta osakkaat pääsevät nauttimaan positiivisesta arvonkehityksestä. Näihin käytännön toimenpiteisiin ja tarvittaviin ylläpitopalveluihin taloyhtiö ostaa palvelut isännöitsijätoimistolta ja huoltoyhtiöltä.

Käyttöomaisuus jaetaan kuluvaan ja kulumattomaan käyttöomaisuuteen. Jako kuluvaan ja kulumattomaan käyttöomaisuuteen on kirjanpidossa olennainen asia, koska kuluvasta käyttöomaisuudesta johtuvat kulut kirjataan poistoina tuloslaskelmaan. Kulumaton käyttö-omaisuus ei kulu käytössä ja siitä syystä se esitetään kirjanpidossa yrityksen omaisuutena taseessa eikä siitä tehdä poisto- eli kulukirjauksia vuosittain.