Press "Enter" to skip to content

Sopimussakko asuntokauppa

Asuntokaupan peruminen ja sopimussakko

Kiinteistökaupan osapuolet voivat sopia aikomastaan kiinteistön kaupasta tekemällä siitä esisopimuksen. Tällaisessa esisopimuksessa voidaan myös sopia, että se sitoo vain toista osapuolta. Esisopimus on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan on allekirjoitettava esisopimus ja kaupanvahvistajan on vahvistettava esisopimus kaikkien sopimuksen allekirjoittaneiden läsnä ollessa. Esisopimus ei ole sitova, jos sitä ei täytä edellä mainittuja vaatimuksia.

Asuntokaupassa myyjän ja ostajan välille syntyy sopimus asuinhuoneistoon oikeuttavien asunto-osakkeiden kaupasta. Ostaja sitoutuu asuntokaupan tekemiseen yleensä jo tekemällään tarjouksella ja myyjä puolestaan hyväksymällä ostajan tekemän tarjouksen. Mikäli toinen osapuoli haluaa tämän jälkeen irtautua sopimuksesta, joutuu hän maksamaan toiselle osapuolelle etukäteen sovitun käsirahan tai nykyisin yleisemmin käytetyn sopimussakon eli vakiokorvauksen.

Asuntokaupan sopimussakko

Sopimussakko on yleisesti sopimuksissa käytetty mekanismi. Sopimussakko on ennalta määrätyn suuruinen korvaus, jonka sopimusta rikkova osapuoli sitoutuu maksamaan. Sopimussakkoa käytetään yleisimmin vahingonkorvauksen vaihtoehtona sen takia, että sopimussakkon laukeaminen ja määrä on helpompi selvittää kuin oikeus vahingonkorvaukseen. Asuntokaupoissa sopimussakon tilalla tai sopimussakon muotona on käsirahan menetys taikka vakiokorvaus.

Päävalikko

Moni kilpailuttaa asuntolainan korkoa. On kuitenkin hyvä muistaa, että korkomarginaali on vain yksi osa lainan kustannuksia. Parhaan hyödyn pankistasi saat, kun asuntolainan yhteydessä käyt pankin kanssa keskustelun koko taloudestasi ja sen tarpeiden ratkaisemisesta. Lainan hoitokin on helpompaa, kun keskität myös päivittäiset pankkipalvelusi samaan pankkiin.

Kuningaskuluttaja

1. Talonetsimisprojektinsa aikana katsojapariskuntaamme ihmetytti välittäjien kiire. Enemmän sääntö kuin poikkeus oli, että välittäjä tivasi tarjousta jo esittelyssä. Kerran talo tuntui pariskunnasta sopivalta ja se harkitsi tarjouksen tekemistä, mutta pohjaratkaisu vielä mietitytti. Ostajaehdokkaat olisivat halunneet käydä vielä uudelleen katsomassa kohdetta, mutta välittäjä kieltäytyi sanomalla, että «joko teette tarjouksen heti tai sitten unohdatte koko jutun». Onko tämä laillista?

Sopimussakko on puolin ja toisin 4 % tarjotusta kauppahinnasta. Mikäli ostotarjouksen tekijä kieltäytyy tekemästä lopullista kauppaa mahdollisten ehtojen täytyttyä ja myyjän hyväksyttyä tarjouksen, tarjouksen tekijä sitoutuu maksamaan myyjälle sopimussakkona 4% tarjotusta kauppahinnasta. Mikäli myyjä kieltäytyy tekemästä hyväksymänsä tarjouksen mukaista kauppaa, myyjä sitoutuu maksamaan ostotarjouksen tekijälle vastaavan sopimussakon. Kiinteistökaupan osalta sopimussakon sitovuus edellyttää kaupanvahvistajan vahvistamaa ostotarjousta.

Mitä vaiheita asunnon ostamiseen kuuluu?

Asunnon etsiminen kannattaa aloittaa listaamalla itselleen tärkeimmät asumisen kriteerit. Erityisesti toiveet asumismuodosta, sijainnista, kulkuyhteyksistä, pinta-alasta ja pohjaratkaisusta on hyvä listata valmiiksi. Kriteerien laittaminen tärkeysjärjestykseen helpottaa oikean kodin löytymistä. Mieti, missä et halua joustaa ja mitkä asiat taas ovat sellaisia, joissa voit tarvittaessa tehdä kompromisseja.

Kun mieleinen asunto löytyy, ja sen haluaa ostaa itselleen, tehdään asuntokaupasta kirjallinen käsirahasopimus joka sitoo molempia osapuolia. Käsiraha tehdään ostotarjouksen vakuudeksi. Tällä varmistetaan se, että asunnon ostaja sekä myyjä ovat tosissaan eivätkä pelkästään hupi- tai kokeilumielellä liikkeellä. Käsiraha voi olla enintään 4% suuruinen asunnon hinnasta. Kannattaakin tarkkaan miettiä, haluaako asunnon todella, sillä mikäli kaupat peruu, menettää käsirahan joka on lähes aina useiden tuhansien eurojen arvoinen.

Asuntokauppa ei lopu kaupantekotilaisuuteen

Uusi tapa markkinoida asuntoa on esimerkiksi se, ettei asunnosta ilmoiteta perinteistä ”pyyntihintaa” vaan alin hinta, jonka perusteella aletaan tehdä tarjouksia ylöspäin. Tarjouksia voi tehdä joko välittäjälle kirjallisesti tai internetissä. Silloin kaikki näkevät, millaisia alimman hinnan ylittäviä tarjouksia asunnosta on tullut. Nettisivuilla tehty tarjous ei ole ostajaehdokasta sitova kuten kirjallinen tarjous.

Irtisanominen ja vuokrasopimuksen määräaikaisuus

Elokuun alussa 2017 astuu voimaan muutos, jossa opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin. Koska yleinen asumistuki on ruokakuntakohtainen, voivat vastaisuudessa puolison tai ruokakunnan muun jäsenen tulot estää asumistuen saamisen. Vuokrasopimuksen muodolla ja sopimusmallilla on vaikutusta siihen, lasketaanko vuokrahuoneiston asukkaat samaan vai eri ruokakuntaan, ja tämä täytyy siis ottaa huomioon vuokrasopimusta laadittaessa.

2. Asunnon ostaminen ja ostotarjouksen tekeminen

Turva-asiakirjojen säilyttäjän ja osakeyhtiön on pyynnöstä annettava asiakirjojen sisällöstä tietoja, jäljennöksiä ja todistuksia perustajaosakkaalle, osakkeenostajalle, tilintarkastajalle sekä sille, joka tarvitsee niitä osakkeen ostamista, panttausta tai välitystoimeksiannon hoitamista varten. Tämän luvun 8–10 §:stä johtuvia osakeyhtiön velvoittautumisoikeuden rajoituksia koskevia tietoja sekä niihin liittyviä todistuksia ja jäljennöksiä on annettava myös sille, joka tarvitsee niitä täyttääkseen 10 §:ssä tarkoitetun selonottovelvollisuutensa.

Ostajat saattavat udella myös, miksi myyjä haluaa myydä ja muuttaa pois. Jos syyt ovat henkilökohtaisia ja liittyvät esimerkiksi perhe- tai työtilanteeseen tai terveyteen, niistä ei tarvitse myyjän avautua. Jos taas syynä on esimerkiksi myyjän  varattomuus, joka on todettu ulosotossa, siitä pitää mainita ostajalle, sillä varattoman myyjän olisi hankala vastata taloudellisesti asunnon mahdollisista virheistä kaupan jälkeen.