Press "Enter" to skip to content

Perukirja maistraatti

Perukirjan vahvistaminen maistraatissa

Vahvistaminen voidaan tehdä vain valmiiseen perukirjaan, joka on asianmukaisesti pesän ilmoittajan ja kahden uskotun miehen allekirjoittama. Maistraatille on toimitettava joko alkuperäinen perukirja tai vähintään yhden henkilön oikeaksi todistama perukirjan jäljennös. Vahvistamisasian käsittelyä varten tarvittavan muun asiakirjamateriaalin voi toimittaa maistraatille oikeaksi todistamattominakin jäljennöksinä.

Usein kysyttyä

Perukirjasta kannattaa kuitenkin tehdä useampi allekirjoitettu (alkuperäinen) kappale. Alkuperäistä perukirjaa tarvitaan aina, kun pitää selvittää, kuka voi edustaa kuolinpesää. Tarvitset perukirjaa esimerkiksi silloin, kun hoidat pankissa kuolinpesän asioita tai haluat rekisteröidä omaisuutta kuolinpesän nimiin. 

Suomi.fi-verkkopalvelun käyttö edellyttää selainohjelmalta Javascriptin hyväksymistä.

Vahvistusta voi hakea miltä tahansa maistraatilta. Hakijana voi olla kuolinpesän osakas, leski, pesänhoitaja, pesänselvittäjä, pesänjakaja tai testamentin toimeenpanija. Hakijan asiamiehen tulee liittää hakemukseen valtakirja, jollei asiamies ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja. Kirjallisen hakemuksen lisäksi maistraattiin tulee toimittaa joko alkuperäinen perukirja tai vähintään yhden henkilön oikeaksi todistama tai verotoimiston leimalla varustettu jäljennös perukirjasta sekä perukirjan liitteet jäljennöksinä.

Perukirjan osakasluettelon vahvistamisen tarkoituksena on varmistaa, että perukirjaan on merkitty lain edellyttämällä tavalla kaikki pesän osakkaat ja eloonjäänyt puoliso. Vahvistamista tulee hakea kirjallisesti maistraatista, ja hakemuksen voi tehdä kuka tahansa kuolinpesän osakkaista, leski, pesänhoitaja, -selvittäjä, -jakaja tai testamentin toimeenpanija. Hakemukseen on liitettävä valtakirja, jos joku muu kuin yllä mainittu henkilö tekee hakemuksen.

Minäkin haluaisin muutaman perukirjan kopion itselleni, että voisin tutkia onko kaikki ihan ok. Joten eihän vaan aloittajaa pelota, että paljastuu. Kas, kun tiedän mitä perukirjaan olisi pitänyt laittaa, mutta onko «epähuomiossa» jäänyt pois. Ja testamentinkin tai useammankin haluaisin nähdä, että oliko minunkin nimi siellä,mutta koruja vaan ei ole näkynyt min un huushollissa……….vai tuleeko viiveellä. Pesänhoitaja on vähän viiveellä ajatteleva,,,,,,,,,,,,vissiin.

Tilaa virkatodistus itse

Kuolinpesän osakkaita voivat perintökaaren 18 luvun 1 §:n mukaan olla perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Maistraatti oli katsonut, että testamentissaan X oli osoittanut testamentinsaajille Y:lle ja Z:lle yksilöidyn varallisuusoikeuden, eikä kysymys ollut yleisjälkisäädökseksi luonnehdittavasta koko jäämistön, sen määräosan tai sen ylijäämän käsittävästä testamenttimääräyksestä.

Miksi valita meidät?

Kuolinpesässä voivat olla osakkaina eloon jäänyt puoliso, perilliset sekä yleistestamentinsaajat. Useimmiten leski on kuolinpesän osakas avio-oikeuden perusteella. Tällöin leski ei ole perillinen eikä peri vainajan omaisuutta. Avio-oikeuteen perustuva kuolinpesän osakkuus päättyy, kun lesken ja kuolinpesän välillä on toimitettu jäämistöositus. Vain tilanteessa, jossa vainajalta ei jäänyt rintaperillisiä, on eloon jäänyt puoliso vainajan lakimääräinen perillinen.

Perinnönjako lain määräämällä tavalla edellyttää sitä, että perinnönjaosta on laadittava kirjallinen jakokirja. Jokaisen kuolinpesän osakkaan on allekirjoitettava tämä jakokirja. Toisaalta osakas voi valtuuttaa jonkun toisen henkilön allekirjoittamaan jakokirjan omalta osaltaan. Osakkaiden allekirjoituksien lisäksi tarvitaan kaksi esteetöntä henkilöä todistamaan allekirjoituksillaan jakokirja.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Arktisen neuvoston yhdestoista ministerikokous järjestettiin Rovaniemellä 7.5.2019. Suomi isännöi kokouksen ja ulkoministeri Timo Soini toimi sen puheenjohtajana. Kaikki arktisen neuvoston jäsenmaiden ulkoministerit osallistuvat kokoukseen. Ulkoministerikokouksen järjestelyissä noudatettiin ympäristövastuullista kokouskonseptia. Kokousvieraille tarjottu ruoka on olennainen osa kestäviä kokousjärjestelyitä. Sen osalta ulkoministeriö teki tiivistä yhteistyötä paitsi paikallisten toimijoiden myös Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kanssa.

Vainajan perukirjassa ilmoitettavaa ja luetteloitavaa omaisuutta ovat myös osuudet jakamattomissa kuolinpesissä. Kyse saattaa olla esim. jo kuolleiden vanhempien jakamattomaksi jätetystä maatilasta tai vapaa-ajan asunnosta. Tällöin perukirjaan liitetään jäljennös siitä perukirjasta, jonka kuolinpesän osakas vainaja oli, sekä todetaan perukirjassa vainajan laskelmallinen osuus ts. perimysjärjestyksen mukainen murto-osuus kuolinpesän jäämistöön sekä se omaisuus, joka on jäljellä kuolinpesän omaisuudesta.

Verotettu ja todellinen perintöosuus voivat poiketa

Kaikki vainajalta jääneet velat ovat lähtökohtaisesti vähennyskelpoisia. Velan tulee olla olemassa perinnönjättäjän kuolinhetkellä, jotta se on vähennyskelpoinen. Takaus voidaan vähentää vainajan varoista pääsääntöisesti vain silloin, kun vainajalle oli syntynyt maksuvelvollisuus.

Kunnan palvelut

Yhteispalvelu on tapa tarjota julkishallinnon ja muita palveluja keskitetysti yhdestä paikasta. Kaustisen yhteispalvelupisteessä on kunnan omien palvelujen lisäksi saatavilla verohallinnon ja maistraatin palveluja. Yhteispalvelu sisältää asiakirjojen vastaanottamista ja luovuttamista, asioiden vireillepanoon ja käsittelyyn liittyvää neuvontaa sekä sähköisten palvelujen käytön tukemista. Yhteispalvelupisteessä on käytössä asiakaspääte viranomaisten sähköisten palvelujen käyttöä varten. Käytössä opastetaan tarvittaessa.

Kuolintapauksesta kannattaa ilmoittaa vainajan pankille mahdollisimman pian. Pankki merkitsee vainajan pankkitietoihin tiedon kuolemasta. Pankki saa kuolintietoja myös väestörekisterikeskukselta, mutta ne tulevat pankille usein kuitenkin vasta sen jälkeen, kun kuolinpesän hoitoon liittyvät käytännön järjestelyt on jo pitänyt aloittaa.

Perintöasioista säädetään perintökaaressa (40/1965). Jäämistöstä voidaan kuolemanvaraisesti määrätä vain testamentilla. Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Testamentin tekijän on testamentin tekotilaisuudessa allekirjoitettava testamentti tai tunnustettava siihen aiemmin merkitsemänsä allekirjoitus. Todistajien on todistettava testamentti nimikirjoituksillaan, kun testamentintekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut siinä olevan allekirjoituksensa. Myös suullinen testamentti on tietyissä poikkeuksellisissa tilanteissa pätevä.

Kuolinpesän osakkaiden lisäksi perunkirjoitustilaisuuteen on kutsuttava myös mahdolliset omaisuuden toissijaiset saajat. Jos ensiksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt rintaperillisiä (lapsia, lapsenlapsia jne.), toissijaisia perillisiä ovat ensiksi kuolleen puolison vanhemmat, sisarukset ja näiden jälkeläiset. Testamentin tekijän perunkirjoitustilaisuuteen on kutsuttava myös testamentissa mainittu omaisuuden viimesaaja (toissijainen perijä). Leski on aina kutsuttava perunkirjoitustilaisuuteen, vaikkei olisikaan kuolinpesän osakas.