Press "Enter" to skip to content

Perinnönjaon veroseuraamukset

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Perinnönjättäjän kuoltua tämän varoista ja veloista muodostuu kuolinpesä. Perittävän kuoleman jälkeen on kolmen kuukauden määräajassa toimitettava perunkirjoitus ja laadittava perukirja, joka toimii muun muassa omaisuusluettelona sekä veroilmoituksena. Perukirjassa on lueteltu kuolinpesän omaisuus ja velat. Perukirjan perusteella toimitetaan myös perintöverotus. Kopio perukirjasta tulee lähettää verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Ositus- ja perinnönjakosopimus perintöverotuksessa

Kun perintöverotus perustuu vainajan kuolinhetken mukaisen varallisuuden verottamiseen, verotuksen toimittamisen yhteydessä tehdään vainajan omaisuudesta laskennallinen perinnönjako, jolla kuolinhetken mukainen omaisuus jaetaan verotettavaksi vainajan perillisille ja testamentinsaajille. Jos vainajan omaisuus on ollut osa hänen leskensä tai aiemmin kuolleen puolisonsa avio-oikeuden alaista varallisuutta, on verotuksen toimittamista varten laadittava myös laskennallinen ositus vainajan ja hänen puolisonsa varoista perittävän kuolinhetken tilanteen mukaisena.

Perukirja tarvitaan, jotta voidaan todentaa, ketkä ovat oikeutettuja määräämään omaisuudesta, jos kuolinpesä esimerkiksi myy omaisuuttaan. Jos osakasluetteloa ei ole vahvistettu maistraatissa, tarvitaan oikeustoimia tehtäessä perukirjan lisäksi myös sukuselvitys vainajasta ja virkatodistukset osakkaista.

Metsätilan omistajanvaihdos

Yhtymä on kuolinpesää edullisempi omistusmuoto, koska vuotuisessa metsäverotuksessa yhtymän tappiot välittyvät jo samana verovuonna osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen, ja näin metsätalouden tappiot saadaan hyödynnetyksi osakkaiden muiden pääomatulojen tai ansiotulojen verotuksessa. Kuolinpesässä verovuoden tappiot jäävät vähennettäväksi kuolinpesän myöhemmistä voitollisista tuloksista. Jos kuolinpesällä ei synny voitollisia tuloksia seuraavan kymmenen vuoden aikana, jäävät tappiot vuosi kerrallaan kokonaan vähentämättä.

Perunkirjoitus ja perintöverotus

Jokaisen Suomessa vakituisesti asuvan henkilön jälkeen on toimitettava perunkirjoitus Suomen perintökaaren mukaisesti. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Perunkirjoitukseen on kutsuttava kaikki kuolinpesän osakkaat ja mahdolliset toissijaiset perilliset, joiden nimet, osoitteet, sukulaisuussuhde vainajaan sekä henkilötunnukset merkitään perukirjaan.

Artikkeleita

Vahva pääsääntö jäämistöoikeudessamme on, että jäämistöön kuuluva omaisuus jaetaan selvityksen jälkeen kokonaisuudessaan. Näin jakoon osallistuvien väliset asiat saadaan lopulliseen päätökseensä jäämistövarallisuuden osalta. Usein esiintyy myös tilanteita, joissa kuolinpesää ei jaetakaan välittömästi perunkirjoituksen jälkeen. Tällainen ratkaisu on täysin mahdollinen ja usein verotuksellisesti huomattavan mielekäs.

Lakipalvelu

Hyvin suunniteltu ja laadittu testamentti ei jätä tulkinnanvaraa ja takaa, että perittävän tahto toteutuu tarkoitetussa muodossa. Viimeisen tahdon ilmaisemisen lisäksi hyvin laadittu testamentti toimii myös tehokkaana perintöverotuksen suunnittelunvälineenä ja jättää mahdollisimman vähän tulkinnanvaraa perillisten kesken. Juristin tehtävä on selvittää huolellisesti perhesuhteet ja perittävän taloudellinen tilanne sekä neuvoa perintösuunnittelun vaihtoehdoissa ja niiden vaikutuksista verotukseen.

Kuolinpesäosuutensa voi myös myydä

Useissa tilanteissa kuolinpesän jakaminen voi viivästyä paljonkin perillisten välisten erimielisyyksien vuoksi. Näissä tilanteissa saatetaan tarvita tilanteesta riippuen pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä. Tämäkään ei kuitenkaan aina varmista nopeaa ratkaisua, sillä monet epäselvyydet voivat olla vaikeita ammattilaisillekin ja pesän saattaminen jakokuntoon saattaa vaatia aikaa.

Sukupolvenvaihdoksen verosäännökset

Suomessa on menossa merkittävä yritysten sukupolvenvaihdosaalto suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Kymmenet tuhannet yritykset ovat vaihtaneet, vaihtavat tai tulevat vaihtamaan omistajaa. Yrityksen sukupolvenvaihdoksen onnistumisessa avainasemassa on oikean jatkajan tai jatkajien löytäminen. Moni yrittäjä myös valitettavasti lopettaa yritystoiminnan, koska jatkajaa toiminnalle ei löydy eikä yritystä onnistuta myymään ulkopuoliselle ostajalle.

Järjestöjen sosiaaliturvaopas

Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä perhe-eläkejärjestelmää, Kelan hoitama perhe-eläke ja työeläkejärjestelmän perhe-eläke, joka perustuu vainajan ansaitsemaan työ- tai yrittäjäeläkkeeseen. Kelan leskeneläkettä ei makseta 65 vuotta täyttäneelle leskelle, kun sen sijaan työeläkelakien mukaisella leskeneläkkeellä ei ole ikärajaa. Lapsi ja alle 65-vuotias leski voivat saada perhe-eläkettä samaan aikaan sekä Kelasta että työeläkkeitä hoitavista eläkelaitoksista. Kaikkia perhe-eläkkeitä voi hakea Kelan kautta.

Onko sinulla omaisuutta, jonka siirtäminen järkevästi läheisille mietityttää? Tiedätkö mitä eroa on ennakkoperinnöllä ja lahjalla ja miten nykyinen verotus niihin suhtautuu? Mandatum Lifen varainhoidon juristipalveluista vastaava lakimies Seppo Mikkola vastaa yleisiin perintöä ja lahjoitusta koskeviin kysymyksiin.

Verohallinto on pyytänyt lausuntoa Suomen Asianajajaliitolta (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) luonnoksesta uudeksi Verohallinnon ohjeeksi: ”Osituksen yhteydessä tapahtuvat omistajanvaihdokset ja niihin liittyvä varainsiirtoverotus” Asianajajaliitto esittää lausuntonaan seuraavaa.

Jos lahjan arvo on 4000 euroa tai enemmän, siitä maksetaan lahjaveroa progressiivisen lahjaveroasteikon mukaan. Lähisuku, kuten lapset ja lapsenlapset, kuuluvat ensimmäiseen veroluokkaan, kaukaisemmat sukulaiset ja vieraat toiseen. Samalta henkilöltä kolmen vuoden välein päivästä päivään tarkastellut ja saadut yhteensä alle 4000 euron lahjat ovat verottomia.
Kun tavaran tai muun omaisuuden omistaja vaihtuu, siihen liittyy yleensä aina jokin vero: lahjavero, myyntivero, varainsiirtovero tai perintövero.

Älä panttaa seuraaville polville

– Kuolinpesän osakkaat voivat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla tai jos jaosta ei päästä yksimielisyyteen, kuka tahansa kuolinpesän osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Kuolinpesän jakaminen tai jakamatta jättäminen tulisi kuitenkin aina perustua tarkoin harkittuun päätökseen. Minkäänlaista velvollisuutta kuolinpesän jakamiseen ei lainsäädäntöön sisälly, kertoo OP:n lakimies Marju Lamminen.