Press "Enter" to skip to content

Perinnönjako pankissa

Perinnönjaosta ja kuolinpesän asioista säädetään perintökaaressa. Kuolinpesän perinnönjaossa on kyse vainajan omaisuuden jakamisesta perillisten kesken. Jos vainaja oli naimisissa, on ennen perinnönjakoa toimitettava omaisuuden ositus, jossa puolisoiden omaisuus jaetaan tasan. Tällöin leski saa puolet omaisuudesta ja toinen puoli jaetaan kuolinpesän osakkaiden kesken. Ositusta ei kuitenkaan toimiteta, jos puolisoilla oli avio-oikeuden poissulkeva avioehto. Lisäksi pesän velat on myös maksettava ennen perinnönjaon aloittamista.

Perintövero seuraa perässä

Vahvistan, että antamani tiedot ovat oikein ja hyväksyn luottotietojeni käytön sähköisesti. Hyväksyn, että kommunikointi tapahtuu elektronisesti esim. sähköpostitse ja puhelimitse ja että rekisteröityjä tietojani voidaan käyttää sähköiseen tiedon ja markkinointimateriaalin lähettämiseen Komplett Bankilta ja sen yhteistyökumppaneilta. Mikäli et halua vastaanottaa markkinointiviestejä, ole yhteydessä asiakaspalveluun.

Tästä keskustellaan

Ainakin meillä vainajan tili ei ollut osuuspankissa, mutta siltikin kuolinpesän tili voitiin lakkauttaa lopullisesti vasta lähes kaksi vuotta kuolemasta. Johtuu siitä, että esimerkiksi vainajan tuloista tulevia veronpalautuksia voi tulla tilille vielä kuolemaa seuraavan verovuoden jälkeenkin. Lisäksi lukuisia kuolinpesän kuluja maksettiin yhteisesti kuolinpesän tililtä. Ei tilien lakkauttamisella ole mikään hätä, vaikka niistä kuluja koituisikin.

Muut palvelut

Vainajan jälkeen jättämälle omaisuudelle tehdään perinnönjako. Perinnönjaossa sovitaan, mitä kukin osakas saa itselleen edesmenneen jäämistöomaisuudesta, kuten pankkitilillä olevista varoista. Jaettavaa perintöä on se kuolinpesän netto-omaisuus, joka jää, kun kaikki tiedossa olevat velat on maksettu ja mahdollinen ositus on toimitettu. Perinnönjako voi koskea kaikkea jäämistöä tai vain osaa siitä. Perinnönjaolle ei ole olemassa määräaikaa.

Pankkisalaisuusäännökset suojaavat pankin asiakkaan yksityisyyttä. Myös tiedot vainajan kuolinpäivää edeltävästä pankkiasioinnista kuuluvat suojan piiriin. Pankkisalaisuuden alaisia tietoja ovat muun muassa tiedot tilitapahtumista, maksuliikenteestä, varallisuudenhoitopalveluista ja velkasitoumuksista.

Henkilön kuoltua hänen oikeutensa ja velvollisuutensa siirtyvät kuolinpesälle. Kuolinpesällä tarkoitetaan kuolleen henkilön varojen ja velkojen muodostamaa taloudellista kokonaisuutta. Kuolinpesän asioista päättävät pesän osakkaat yhdessä. Kuolinpesän osakkaita ovat yleensä lakimääräiset perilliset eli lapset tai heidän jälkeläisensä, eloonjäänyt puoliso avio-oikeuden perusteella nojalla ja yleistestamentin saaja eli henkilö, jolle vainaja on testamentannut koko omaisuutensa tai osuuden siitä.

Kuolinpesään voi ilmaantua perunkirjoituksen jälkeen varoja tai velkoja, jotka eivät olleet perukirjaa laadittaessa pesänosakkaiden tiedossa. Uusista varoista tai veloista on laadittava täydennysperukirja, joka on tehtävä kuukauden kuluessa varallisuuden tai velan ilmaantumisesta. Täydennysperukirja on toimitettava verottajalle kuukauden kuluessa sen tekemisestä.

Voiko vainajan tililtä maksaa vainajalle tulevia laskuja?

Perunkirjoitus ja perukirja liittyvät väistämättömänä osana käytännön järjestelyihin, joita omaisten tulee tehdä surutyön ohella. Perukirja on vainajan varoista ja veloista sekä mahdollisista henkivakuutuksista, lahjoituksista ja ennakkoperinnöistä laadittava asiakirja. Perukirjan laatimista kutsutaan perunkirjoitukseksi. Muistathan, että olemme apunasi myös surun hetkellä.

Perinnönjako

Minkälaisia päätöksiä kuolinpesässä voidaan tehdä ja tehdäänkö ne yhdessä osakkaiden kesken vai voiko joistakin osakas päättää yksinkin? Kuka perii ja mitä perii, miten kuolinpesän kiinteistö jaetaan? Miten perittävän tekemä testamentti vaikuttaa perinnönjakoon? Mitä lakiosa tarkoittaa ja miten se lasketaan? Otetaanko osakkaan perittävältä saama suuri lahja huomioon perinnönjaossa? Vastaukset kysymyksiin eivät aina ole yksinkertaisia, eivätkä valitettavasti selviä lakikirjasta katsomalla.

Läheisen kuolema ja perunkirjoitus

Kuolinpesän osakkaat voivat sähköisesti valtuuttaa henkilön hoitamaan kuolinpesän pankkiasioita. Valtuutuksen voi tehdä alla olevasta lomakkeesta suomalaisen pankin verkkopankkitunnuksilla. Jokaisen osakkaan on täytettävä sähköinen valtakirja henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksillaan. Suosittelemme, että valtakirja täytetään vasta, kun olette tutustuneet vainajan kuolinpesään sekä sopineet valtakirjan sisällöstä yhdessä muiden osakkaiden kanssa.

Perintökaaren mukaan pesänselvityksen tarkoituksena on valmistella kuolinpesä jakokuntoon. Pesänselvitykseen kuuluvat kaikki toimenpiteet pesän selvittämisestä perinnönjakoon saakka. Yksi tärkeimmistä laissa pakolliseksi määrätyistä pesänselvitystehtävistä on perunkirjoitus. Jotta pesänselvittämisen perimmäinen tarkoitus kuolinpesän jakokuntoon valmisteluna onnistuu, on selvitettävä koko jäämistön laajuus. Vaikka perukirja pohjimmiltaan on perintöveroilmoitus, se on myös tärkeä informaatiolähde siirryttäessä valmistelemaan perinnönjakoa.

Pesänselvittäjä tai pesänjakaja määrätään aina, jos joku asianosainen määräämistä vaatii. Pesänselvittäjä voidaan määrätä ainoastaan kuolinpesään. Pesänjakaja voidaan kuolinpesän lisäksi määrätä myös avioerotilanteessa toimittamaan puolisoiden välinen ositus sekä suorittamaan avoliiton päätyttyä omaisuuden erottelu, mikäli avopuolisot ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai mikäli heillä on tai on ollut yhteinen lapsi.

Testamentin voi laatia, jos on täyttänyt 18 vuotta. Testamentti ei ole pätevä, jos se on laadittu mielenhäiriössä. Jotta testamentti olisi pätevä, sen on oltava kirjallisessa muodossa ja testamentintekijän allekirjoittama. Testamentilla on oltava myös kaksi todistajaa, joiden on allekirjoitettava se samaan aikaan. Todistajilla on oltava tieto siitä, että he ovat todistamassa testamenttia, mutta heillä ei tarvitse olla tietoa sen sisällöstä.

Miksi valita meidät?

Kuolinpesässä voivat olla osakkaina eloon jäänyt puoliso, perilliset sekä yleistestamentinsaajat. Useimmiten leski on kuolinpesän osakas avio-oikeuden perusteella. Tällöin leski ei ole perillinen eikä peri vainajan omaisuutta. Avio-oikeuteen perustuva kuolinpesän osakkuus päättyy, kun lesken ja kuolinpesän välillä on toimitettu jäämistöositus. Vain tilanteessa, jossa vainajalta ei jäänyt rintaperillisiä, on eloon jäänyt puoliso vainajan lakimääräinen perillinen.

Sukuselvitys perunkirjoitukseen

Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä. Perunkirjoituksessa laaditaan perukirja. Perukirja osoittaa, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita ja mitä omaisuutta ja velkoja kuolinpesässä on. Mahdollinen testamentti ja avioehto liitetään perukirjaan. Perukirja toimitetaan vainajan kotipaikan verotoimistoon. Perukirja on perintöveroilmoitus ja sen perusteella määrätään perintövero. Perukirja toimii myös perinnönjaon pohjana. Perukirjaa tarvitaan pankissa, omaisuutta myytäessä ja monissa muissa tilanteissa.

Kuolinpesän varoista katetaan ensin pesän selvittämisestä aiheutuneet velat, sen jälkeen vainajalta jääneet velat ja viimeiseksi niin sanotut muut pesän velat. Oman saatavan luonne vaikuttaa siis jako-osuuteen. Jos saatava on pesänselvitysvelkaa, se maksetaan varoista ensin. Mikäli se on vainajan velkaa, jako-osuuden voi laskea vasta, kun varoista on ensin katettu pesänselvitysvelat ja mahdolliset vakuudelliset saatavat.

3. Selvitä ja hae henkilövakuutuskorvaukset

Asiantuntijan toimittaman perunkirjoituksen hinta vaihtelee merkittävästi esimerkiksi kaupungista riippuen. Halvimmillaan perunkirjoituksen toimittaa hautaustoimisto noin 350 eurolla ja pahimmassa tapauksessa perunkirjoituksen toimitus voi maksaa lakimiehen toimesta tuhansia euroja. Pankkien ja oikeusavun kautta perunkirjoituksen hinta asettuu näiden ääripäiden välille.

Suosituimmat

Käteisvarat on usein helppo selvittää kurkaamalla vain vainajan lompakkoon ja laskemalla siellä olevat varat, jollei vainajalla ollut sitten enemmänkin käteisvaroja piiloteltuna kotona. Näitäkin tapauksia on tullut satunnaisesti vastaan iäkkäämillä henkilöillä. Nämä käteisvarat tulisi siis myös eritellä perukirjassa, mutta käytännössä ne usein jätetään mainitsematta, vaikka lompakossa saattaa olla satojakin euroja.