Press "Enter" to skip to content

Perinnönjako kiinteistön lunastus

Yksityisyydensuoja

Elleivät osakkaat etene sovinnossa, kuolinpesään on käytännössä haettava pesänselvittäjä. Pesänselvittäjä on määrättävä yhdenkin osakkaan hakemuksesta. Pesänselvittäjällä on oikeus huolehtia kuolinpesää koskevista toimista itsenäisesti lain sallimissa rajoissa. Pesänselvittäjän määräämisen jälkeen kuolinpesän osakkailla ei ole oikeutta määrätä kuolinpesän omaisuudesta. Jos osakkaat ovat jostain asiasta samaa mieltä, pesänselvittäjä luonnollisesti huomioi tämän.

Jakamattomaan kuolinpesään kuuluvan omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on kuolinpesän tuloa. Osuus jakamattomaan kuolinpesään on osakkaan irtainta omaisuutta. Sen luovutuksesta syntyvä luovutusvoitto on osakkaan tuloa. Kuolinpesän tai osakkaan voiton taikka tappion määrää laskettaessa omaisuuden hankintamenona pidetään edellä mainituissa tilanteissa perintöverotuksessa käytettyä verotusarvoa. Vaihtoehtoisesti voidaan voiton määrää laskettaessa käyttää hankintameno-olettamaa, jos se on verovelvolliselle edullisempi.

Kun perintöverotus perustuu vainajan kuolinhetken mukaisen varallisuuden verottamiseen, verotuksen toimittamisen yhteydessä tehdään vainajan omaisuudesta laskennallinen perinnönjako, jolla kuolinhetken mukainen omaisuus jaetaan verotettavaksi vainajan perillisille ja testamentinsaajille. Jos vainajan omaisuus on ollut osa hänen leskensä tai aiemmin kuolleen puolisonsa avio-oikeuden alaista varallisuutta, on verotuksen toimittamista varten laadittava myös laskennallinen ositus vainajan ja hänen puolisonsa varoista perittävän kuolinhetken tilanteen mukaisena.

Kuolinpesä voidaan jättää myös toistaiseksi jakamatta kokonaisuudessaan tai jakaa kuolinpesä vain joiltain osin esim. tilivarojen osalta perintöverojen maksamiseksi. Pesä voidaan myös jakaa siten, että ainoastaan joku tai vain osa osakkaista saavat osuutensa. Tällöin puhutaan osittaisesta perinnönjaosta. Mikäli tällöin suoritetaan myös ositus, käytetään jakokirjasta nimeä ”osittainen ositus- ja perinnönjakosopimus”.

Kuolinpesässä voivat olla osakkaina eloon jäänyt puoliso, perilliset sekä yleistestamentinsaajat. Useimmiten leski on kuolinpesän osakas avio-oikeuden perusteella. Tällöin leski ei ole perillinen eikä peri vainajan omaisuutta. Avio-oikeuteen perustuva kuolinpesän osakkuus päättyy, kun lesken ja kuolinpesän välillä on toimitettu jäämistöositus. Vain tilanteessa, jossa vainajalta ei jäänyt rintaperillisiä, on eloon jäänyt puoliso vainajan lakimääräinen perillinen.

Edilex Ympäristö yhdistää EHS-tiedon ja juridiikan. Se pitää sinut tehokkaasti ajan tasalla ympäristö- ja työsuojelulainsäädännön (EHS: Environment, Health and Safety) muutoksista. Saat sähköpostiisi ympäristötiedotteet, joissa asiantuntijat kommentoivat tärkeimpiä alueen säädösmuutoksia. Saat ympäristö- ja työsuojeluasioihin liittyvää henkilökohtaista neuvontaa sähköpostitse HPP Asianajotoimiston asiantuntijoilta. Koko laaja Edilex Peruspalvelu ja sen ympäristöuutiset sisältyvät tilaushintaan.

Sisällysluettelo

Vuokrasopimus on tehtävä kirjallisesti ja sopijapuolten allekirjoitettava. Kun vuokrasopimus koskee 71 §:ssä tarkoitettua maatalousmaata tai kun tehdään 72 §:ssä tarkoitettua muuta maanvuokraa koskeva sopimus, saadaan vuokrasta kuitenkin sopia suullisesti, jos vuokra-aika on enintään kaksi vuotta, sekä viimeksi mainitun vuokran ollessa kysymyksessä silloinkin, kun sopimus on tarkoitettu olemaan voimassa toistaiseksi.

Perintöveron suuruus: Perillisten maksettavaksi lankeava perintövero voi olla hyvinkin suuri. Esimerkiksi vanhemmilta tai isovanhemmilta peritystä 200 000 euron arvoisesta perinnöstä pitää maksaa perintöveroa 21 700 euroa. Jos samansuuruisen perinnön saa vaikka omalta tädiltään tai sedältään, pitää perinnöstä maksaa perintöveroa jopa 49 500 euroa.

Perinnönjaossa määriteltäisiin sinulle tuo rakennus ja erotettaisiin tontti siihen ympärille. Kaikille perillisille kuuluu osa kaikesta, joten tulevia riitoja välttääksesi ehdottomasti pitää tehdä selkeä perinnönjako. Siinä otetaan huomioon myös se, että leskellä on asumisoikeus asuntoonsa ja muut perilliset joutuvat odottamaan ehkä vuosikymmeniäkin omaa perintöosuuttaan. Tämä odotusaika-arvio hinnoitellaan myöskin eli siitäkin joudut toisille jotain korvaamaan.

För att kunna använda Suomi.fi-nättjänsten krävs att man godkänner Javascript i webbläsaren.

Osa maa- ja vesialueista on jätetty aikanaan jakamatta eli ne on jätetty kiinteistöjen yhteisiksi alueiksi. Yhteiset maa-alueet ovat yleensä venevalkamia, hiekan- tai turpeenottopalstoja tai vastaavia ja niissä on usein vain muutamia osakaskiinteistöjä. Yhteisellä vesialueella osakaskiinteistöjä voi olla satoja. Osakkaat muodostavat osakaskunnan, joka voi olla järjestäytynyt tai järjestäytymätön. Järjestäytyneen osakaskunnan puheenjohtaja edustaa usein osakaskuntaa esimerkiksi vesijätön lunastuksissa.

Perintöasunto herättää monenlaisia kysymyksiä. Kannattaako asunto jättää perintönä ja mitä kuluja perinnöstä tulee maksettavaksi? Perintövero on suurempi kaukaisemmille perijöille, kuin lähisukulaisille. Asunnon jättäminen perinnöksi kannattaa valmistella yhdessä perijän kanssa, mikäli mahdollista. Perinnönantaja voi esimerkiksi antaa asunnon lahjana ja jättää itselleen hallintaoikeuden, jolloin käyttöoikeus asuntoon säilyy, vaikka omistussuhde siirtyisikin. Täältä löydät aiheesta lisätietoa.

Määritämme metsäkiinteistösi arvon. Kun tarvitset metsätilastasi arvion, käänny metsänhoitoyhdistyksen puoleen. Meillä on palveluksessamme metsäarvioinnin ammattilaisia, jotka tuntevat toimialueensa ja osaavat määrittää tilan arvon luotettavasti. Voit tarvita arviota sukupolven vaihdoksessa, perinnönjaossa, kiinteistökaupassa, lunastuksessa tai esimekiksi kiinteistön kiinnityksessä lainan vakuudeksi.

Asuminen

Sen lisäksi, mitä mahdollisuudesta jättää tilintarkastaja valitsematta on tilintarkastuslaissa säädetty (ks. edellä kysymys ”Milloin osakeyhtiössä tarvitaan tilintarkastaja?”), on velvollisuudesta valita tilintarkastaja säädetty asunto-osakeyhtiölaissa. Velvollisuus valintaan on, jos yhtiössä on tietty määrä huoneistoja, tietty osuus osakkeenomistajista sitä vaatii tai muu laki sitä vaatii.

Käräjäoikeus päättää tarvittaessa, kumpi puolisoista saa asua asunnossa osituksen aikana

Päätös asumisesta raukeaa kahden vuoden kuluttua päätöksen antamisesta, vaikka omaisuuden ositusta tai erottelua ei olisikaan toimitettu. Jos puoliso, joka joutuu muuttamaan asunnosta pois osituksen ajaksi, omistaa asunnon kokonaan tai puoliksi, on hänellä oikeus saada kohtuullinen korvaus asunnon käytöstä siltä puolisolta, joka asuntoon on saanut jäädä asumaan. Asumiskorvausta on oikeus saada avioeron lainvoimaiseksi tulosta lähtien osituspäivään saakka.

Jos osi­tusta ja pe­rin­nön­jakoa ei ole toimi­tettu, eivät myyn­tivoi­ton vero­va­pau­den edel­lytyk­set luul­ta­vim­min täyty. Myyn­tivoit­to on vero­vapaa aino­as­taan sellai­sen perilli­sen osal­ta, jo­ka on käyt­tänyt asun­toa oma­na tai per­heen­sä va­kitui­sena asun­to­naan vähin­tään kaksi vuotta vai­najan kuo­leman jäl­keen. Jos leski ei ole peril­li­sase­mas­sa, ei oman asun­non vero­va­paus­sään­nöstä voida sovel­taa hänen osal­taan – ei, vaikka leskel­lä olisi avio­oikeus kaik­keen vai­najan omai­suu­teen.

Olisiko helpompi vain mennä naimisiin?

‒ Avopuolisoilla ei ole avopuolison kuolintapauksen yhteydessä asumisoikeutta yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon ilman omaa omistusta tai testamenttia. Esimerkiksi mikäli asunto on ollut yksin kuolleen avopuolison omistuksessa, on lesken asumisen jatkuminen samassa asunnossa täysin ensiksi kuolleen aviopuolison omien perillisten myötämielisyyden varassa. Avioleskellä on taas lähtökohtaisesti oikeus pitää yhteisenä kotina käytetty asunto jakamattomana hallussaan ja jatkaa siellä asumista, mahdollisten rintaperillisten vaateista huolimatta, selventää Juhana Vappula.

Tarvittavat asiakirjat

Asunto-osakkeiden saannolla tarkoitetaan yleensä asunto-osakkeiden siirtymistä luovuttajalta luovutuksensaajalle kaupan, lahjan, perinnön tai testamentin johdosta. Asunto-osakkeet voivat myös jäädä jakamattomalle kuolinpesälle. Saannon johdosta tapahtunut osakkeiden siirtyminen rekisteröidään asunto-osakkeiden saajan osakeluetteloon. Käytännössä virallisen osakeluettelomerkinnän tekee asunto-osakeyhtiön isännöintitoimisto, johon myös rekisteröintiä varten tarvittavat asiakirjat toimitetaan. 

2 Miten kuolemanvaraismääräys rekisteröidään?

– notaarin haltuun talletettu virallisesti vahvistamaton testamentti: tällainen testamentti on muodoltaan pätevä, jos testamentintekijä on allekirjoittanut (joko omakätisen tai toisen henkilön laatiman) testamentin ja sen jälkeen henkilökohtaisesti tallettanut sen notaarin haltuun ja erikseen ilmoittanut, että kyse on testamentista. Testamentti voidaan tallettaa notaarin haltuun joko avoimena tai sinetöitynä asiakirjana (siviililain 7:17 §:n 1 momentin c) kohta).

miten voidaan toimia, kun yksi osakas ei halua myydä sitä. Muut haluavat osuutensapois. Tämä joka ei halua myydä, haluaisi asua siinä edelleen edullisesti, mutta ei kuitenkaan ole valmis lunastamaan sitä, istuu vaan tavallaan muiden rahojen päällä. Onko mitään keinoa saada tämä asuntoon jämähtänyt liikkeelle? Voivatko muut osakkaat laittaa asunnon myyntiin silti?