Press "Enter" to skip to content

Ositus ajankohta

Selaa lakitietoa

Avioeron yhteydessä voidaan tuomioistuimelta hakea päätöstä elatusavun suorittamisesta sekä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Hieman harvinaisempi on hakemus yhteiselämän lopettamisesta. Yhteiselämän lopettamisessa käräjäoikeus ratkaisee, kumpi puolisoista saa toistaiseksi jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Lähestymiskieltoasiaa ei käsitellä avioeron yhteydessä. Häiriköinnin estäminen vaatii oman hakemuksensa.

5 syytä, miksi ositussopimus kannattaa tehdä heti

Tässä artik­kelissa keski­tytään lähin­nä avio­ero­-osi­tuk­seen niissä ta­pauk­sissa, joissa eron­neet puoli­sot kyke­nevät sopi­maan omai­suu­tensa osi­tuk­sesta sovin­nolli­sesti (so­pi­musositus). Jos sovin­toa ei saada ai­kaiseksi, voi kumpi ta­hansa osa­puo­lista hakea pe­sänja­kajan mää­rää­mistä. Täl­löin pe­sänja­kaja toi­mittaa osi­tuk­sen puoli­soi­den välillä toimi­tus­osi­tuk­sena.

Ositussopimus

Toisinaan avio-oikeuden alaisen omaisuuden arvo nousee puolison toimenpiteiden johdosta ennen ositusta. Mikäli arvonnousuun johtaneisiin toimenpiteisiin on käytetty avio-oikeuden alaista omaisuutta, surrogaattiperiaatteen mukaisesti myös sijaan tullut omaisuus on ositukseen piiriin kuuluvaa.  Jos arvonnousuun on käytetty avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, käytetään osituksessa osituksen syntyperusteen ajankohdan mukaista arvoa. 

Näitä vakuutuksia saatat tarvita

Osituslaskelmassa lasketaan yhteen kummankin puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden määrä, vähennetään kummankin osalta erikseen hänen omat velkansa ja näin saadut puolisoiden netto-omaisuudet lasketaan yhteen. Puolisoiden avio-osa vastaa puoliosuutta yhteenlasketun netto-omaisuuden määrästä. Varakkaampi osapuoli on velvollinen suorittamaan toiselle tältä avio-osasta puuttuvan määrän niin sanottuna tasinkona.

Edilex Ympäristö yhdistää EHS-tiedon ja juridiikan. Se pitää sinut tehokkaasti ajan tasalla ympäristö- ja työsuojelulainsäädännön (EHS: Environment, Health and Safety) muutoksista. Saat sähköpostiisi ympäristötiedotteet, joissa asiantuntijat kommentoivat tärkeimpiä alueen säädösmuutoksia. Saat ympäristö- ja työsuojeluasioihin liittyvää henkilökohtaista neuvontaa sähköpostitse HPP Asianajotoimiston asiantuntijoilta. Koko laaja Edilex Peruspalvelu ja sen ympäristöuutiset sisältyvät tilaushintaan.

Edunvalvonta

Osituksessa puolisolla on oikeus saada puolet kummankin puolison omaisuuden säästöjen yhteenlasketusta arvosta. Osituksessa tehdään omaisuuden tasajako, joka toteutuu siten, että varakkaampi puoliso luovuttaa tasinkoa vähemmän omistavalle puolisolle. Varakkaampi puoliso joutuu luovuttamaan tasinkona niin paljon omaisuutta vähemmän omistavalle, että kummankin puolison omaisuuden säästö saadaan yhtä suureksi.

Asunto on kenelle tahansa suuri menoerä ja erotilanteessa on riski talouden epätasapainoon joutumisesta jos asumiseen ei löydy toimivaa ratkaisua nopeasti. Vaikka olet yksin liikenteessä sinulla voi olla mahdollisuus hankkia oma asunto ja useampia vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseen kuin luulet. Juttele siis meidän laina-asiantuntijan kanssa asiasta, ennen kuin teet päätöksiä.

Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy

Harkitessaan kaikkia sovittelun puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja hovioikeus päätyi asiaa kokonaisuutena arvioidessaan siihen, että sovittelua puoltavat seikat olivat sitä vastaan puhuvia seikkoja hieman painavampia. Sovittelua vastaan puhuvien seikkojen vaikutus voitiin kuitenkin ottaa huomioon arvioitaessa sitä, kuinka paljon A:n avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta oli katsottava avio-oikeuden alaiseksi. (Vailla lainvoimaa 5.12.2018)

Sopimusositus edellyttää kirjallista ositussopimusta (osituskirja), vaikka ositus itsessään on mahdollista tehdä myös suullisena. Sopimus on molempien puolisoiden allekirjoitettava ja myös kahden esteettömän todistajan todistettava. Sopimuksen tulisi käsittää kaiken omaisuuden ja jako suorittaa loppuun. Muutoin kyse on osittaisesta osituksesta ja todellisuudessa ositus on siis vielä kesken.

SISÄLLYSLUETTELO

Kohdassa 2.4 olevassa Esimerkissä 5 esitetty verolaskentaperiaate on looginen ja perustuu ennakkotapaukseen KHO 2013:35, mutta johtaa kuolinpesissä käytännön keskusteluihin siitä, miten verokustannus on osakkaiden kesken jaettava. Kohtaan 2.4 voisi laatia tapaukseen KHO 2013:35 tilanteeseen liittyen lisäesimerkin, jossa D ennen huoneiston myyntiä ostaa C:ltä ja E:ltä näiden pesäosuudet. Lisäksi asian selventämiseksi voisi laatia myös esimerkin, jossa D ja E yhdessä ostavat C:n pesäosuuden.

Perunkirjoitus on toimitettava jokaisen Suomessa kuolleen henkilön jälkeen riippumatta hänen iästään tai hänen omaisuutensa määrästä. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoituksen tarkoituksena on luetteloida kuolleen henkilön omaisuus ja velat perintöverotusta sekä mahdollista perinnönjakoa varten ja selvittää ketkä ovat kuolleen henkilön perillisiä.

Näitä muut lukevat nyt

Myynnistä mahdollisesti saatavasta luovutusvoitosta verotetaan kuolinpesää, jos lapset eivät kuolinpäivän jälkeen ole asuneet asunnossa yhtäjaksoisesti ja vakituisesti vähintään kahden vuoden ajan. Myyntihinnasta vähennetään myyntikulut ja hankintameno, joka on asunnon perintäverotuksessa vahvistettu arvo, eli perukirja-arvo. Vaihtoehtoisesti myyntihinnasta voidaan vähentää myös hankintameno-olettamana 40 prosenttia myyntihinnasta, jos se on enemmän kuin perintöverotusarvo ja myyntikulut.

Perinnönjako lain määräämällä tavalla edellyttää sitä, että perinnönjaosta on laadittava kirjallinen jakokirja. Jokaisen kuolinpesän osakkaan on allekirjoitettava tämä jakokirja. Toisaalta osakas voi valtuuttaa jonkun toisen henkilön allekirjoittamaan jakokirjan omalta osaltaan. Osakkaiden allekirjoituksien lisäksi tarvitaan kaksi esteetöntä henkilöä todistamaan allekirjoituksillaan jakokirja.

Perunkirjoitus on järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta ja perukirjasta on toimitettava yksi  kappale verovirastoon kuukauden sisällä perunkirjoituksen pitämisestä. Perunkirjoitusaikaan voi hakea pidennystä, jos se on pesän laatuun katsoen tai muusta erityisestä syystä perusteltua. Pidennystä tulee hakea verotoimistosta kirjallisella hakemuksella perunkirjoitusajan kuluessa.

Miksi valita meidät?

Kuolinpesässä voivat olla osakkaina eloon jäänyt puoliso, perilliset sekä yleistestamentinsaajat. Useimmiten leski on kuolinpesän osakas avio-oikeuden perusteella. Tällöin leski ei ole perillinen eikä peri vainajan omaisuutta. Avio-oikeuteen perustuva kuolinpesän osakkuus päättyy, kun lesken ja kuolinpesän välillä on toimitettu jäämistöositus. Vain tilanteessa, jossa vainajalta ei jäänyt rintaperillisiä, on eloon jäänyt puoliso vainajan lakimääräinen perillinen.