Press "Enter" to skip to content

Mitä tarkoittaa osakehuoneisto

Asunto-osake

Nimensä mukaisesti asunto-osakkeen ostamisessa on varsinaisesti kyse osakekaupasta. Asunto-osakekaupassa ostajasta tulee taloyhtiön osakas, joka saa lain mukaan oikeuden hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön hallinnassa olevasta rakennuksesta tai kiinteistöstä. Yleisimpiä asunto-osakkeita ovat rivitalo- ja kerrostalohuoneistot, mutta asunto-osakeyhtiö voi koostua myös paritalosta, useasta erillistalosta tai vaikkapa vain yhdestä yksittäisestä talosta.

Määritelmä ja osakkeet

Kun asunto-osake ostetaan, ostajalle muodostuu oikeus hallita asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä määrättyä, hänen ostamaansa huoneistoa ja samalla hänestä tulee yhtiön osakas, jolla on myös velvollisuus vastata osaltaan yhtiön velvoitteista. Asunto-osakkeen kaupassa kyse on siis osakkeen tai osakeryhmän kaupasta, jonka omistusoikeuden perusteella määräytyy hallintaoikeus tiettyyn asuntoon tai rakennukseen.

Asukkaana taloyhtiössä

Taloyhtiö eli viralliselta nimeltään asunto-osakeyhtiö on Suomessa yleinen omistusasumisen muoto. Esimerkiksi kerrostalossa jokainen asunto voi muodostaa yleensä oman asunto-osakkeensa tai osakeryhmän, jolla on oma omistaja tai omistajat. Jokainen asunnon omistaja siis omistaa käytännössä osakkeen tai osakeryhmän asunto-osakeyhtiöstä ja saa sitä kautta hallintaoikeuden asuntoonsa.

Kiinteistöliitto

Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n mukaan yhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet, eristeet ja perusjärjestelmät, jotka yhtiö on toteuttanut tai hyväksynyt vastuulleen. Yhtiö on lisäksi velvollinen ennallistamaan osakehuoneistojen sisäosat, jotka vahingoittuvat yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen osan vian tai sen korjaamisen vuoksi, yhtiön ajankohdan mukaiseen perustasoon. Kunnossapitovastuun jakautumisesta osakkeenomistajan ja yhtiön välillä on myös mahdollista määrätä toisin yhtiöjärjestysmääräyksellä.

Virhetilanne, pahoittelut..

Vastaavatko maksuerät valmiusastetta?
Ostajan taloudelliseen asemaan rakentamisen keskeytyessä vaikuttaa merkittävästi se, kuinka hyvin ostajien maksamat kauppahinnan maksuerät ja rakennuksen valmiusaste vastaavat toisiaan. Laki edellyttää, että ne vastaavat toisiaan, mutta käytännössä poikkeamia esiintyy yleisesti. Jos ostajilta on kerätty maksueriä hyvin etupainotteisesti, lakisääteisillä vakuuksilla ei välttämättä pystytä kuittaamaan kaikkia niitä kustannuksia, joita rakennuksen valmistuminen vielä edellyttää.

Osakeluettelo ja osakeluettelomerkintä

Kun olet löytänyt sopivan asunnon, tutustu huolella sekä asuntoon että taloyhtiöön. Asuntokaupassa kannattaa aina muistaa, että kyseessä on osakekauppa. Sinä et siis varsinaisesti ole ostamassa asuntoa – seiniä, lattiaa ja kattoa – vaan taloyhtiön osakkeita. Tästä syystä isännöitsijätodistus, energiatodistus, taloyhtiön yhtiöjärjestys, tilinpäätös, toimintakertomus ja korjaussuunnitelma ovat äärimmäisen tärkeitä asiakirjoja, joihin sinun on syytä tutustua ajan kanssa.

Asunto-osakkeen kauppakirja

Jos yhtiöjärjestyksessä ei toisin määrätä, pääomavastikkeella puolestaan katetaan pitkävaikutteisia menoja, jotka aiheutuvat kiinteistön ja rakennuksen hankinnasta, rakentamisesta, peruskorjauksesta ja uudistuksesta. Asunto-osakeyhtiöt ottavat tällaisiin asunto-osakeyhtiön kannalta laajoihin hankkeisiin monesti lainaa, ja pääomavastikkeella katetaan näiden lainojen takaisinmaksua.

Mitä vuosikorjaus ja perusparannus tarkoittavat?

Esimerkki: Omakotitalo on ollut vuokralla koko vuoden. Hankintameno on edellisenä vuonna tehdyn poiston jälkeen 90 000 euroa. Rakennukseen tehdään perusparannus, jonka kustannukset ovat 10 000 euroa. Perusparannusmenot lisätään rakennuksen jäljellä olevaan hankintamenoon ja verovuoden poisto lasketaan 100 000 eurosta (90 000 e + 10 000 e = 100 000 e). Verovuoden vuokratulosta saa vähentää poistona 100 000 e x 4 % = 4 000 euroa. Seuraavalle vuodelle siirtyvä hankintameno on 96 000 euroa.

Vapaana olevat asunnot, joihin ei ole hakemuksia jonossa, löytyvät asuntohaulla nettisivuiltamme www.ta.fi. Ne asunnot, joihin on jonossa hakemuksia, eivät tule nettiin. Kaikkiin asuntoihimme on koko ajan ns. jatkuva haku, eli niihin voi jättää hakemuksia jonoon. Tästä syystä on tärkeää jättää hakemus kiinnostavasta asunnosta. Nettisivuilta kohdeluetteloista löytyy kaikki meidän asunnot ja sieltä näkee myös, mikäli kohteessa on vapaana juuri sillä hetkellä asuntoja.

Uusi rekisteri muuttaa käytäntöjä

Osakehuoneistorekisteri helpottaa tulevaisuudessa kymmenien tuhansien henkilöiden työtä niin julkishallinnossa kuin pankeissa, vakuutusyhtiöissä, isännöinnissä ja kiinteistönvälityksessä. Isännöintityössä oikein hyödynnetty osakehuoneistorekisteri sujuvoittaa esimerkiksi tietojenhallintaa, viestintää ja asiakaspalvelua, kun tarpeellista dataa on löydettävissä yhdestä rekisteristä sähköisessä muodossa.

– Ajatus on ollut se, että ehkä jopa sata vuotta sitten tulostetuista vanhoista osakekirjoista olisi aika siirtyä eteenpäin. Hallitus päätti, että rakennetaan viranomaisrekisteri, ja me olemme rakentaneet siihen kaupankäyntijärjestelmää, kertoo toimitusjohtaja Sami Honkonen Digitaalinen asuntokauppa DIAS Oy:stä.

Rahoitusvastike, vähennysoikeus, yhtiölaina, kauppahinta, yhtiövastike, velaton hinta, hoitovastike, lyhennysvapaat…termejä on monia ja ne sekoittavat herkästi myös kokeneemman asuntosijoittajan ajatukset. Tämän artikkelin tarkoitus on taklata kaikki kysymykset ja epäselvyydet, joita liittyy rahoitusvastikkeisiin ja yhtiölainoihin.

Asunto-osakeyhtiöllä on osakkeisiin jaettu osakepääoma. Osakkeita on oltava vähintään kolme. Osakepääoman tulee olla vähintään 8000 euroa. Osakkeenomistajat eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön velvoitteista. Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä samat oikeudet. Osakas saa luovuttaa osakkeensa rajoituksitta. Hän voi myös hankkia niitä rajoituksitta lisää, mutta hänen äänivaltansa on rajoitettu koskemaan enimmillään 1/5 osaa koko asunto-osakeyhtiön äänivallasta.