Press "Enter" to skip to content

Metsän pakkolunastus

Aktivistien tukikohta myyty, ydinvoimala-alue sulkeutuu ulkopuolisilta – tunnelma kuin hautajaisissa

Lunastustoimitusta haetaan paikalliselta maanmittaustoimistolta. Kaavaan perustuvan lunastustoimituksen hakeminen kuuluu kunnanhallitukselle, ellei päätösvaltaa ole siirretty alemmalle kunnan viranomaiselle. Mikäli lunastuskorvauksen maksaminen edellyttää myöhemmin valtuuston päätöstä (ei ole varattu määrärahaa), on tarkoituksenmukaista viedä lunastukseen ryhtyminen valtuuston päätettäväksi, ellei päätösvaltaa ole delegoitu. Päätösvallan delegointi on suositeltava ratkaisu. Päätösvallan siirtämisestä säädetään kuntalain 91§:ssä.

Voiko kaavasta kieltäytyä

Asemakaavaehdotuksen saatuani totesin, että vanhan myllypalstamme joki- ja koskialue oli hyväksytty kuuluvaksi toiseen kaavaan. Tilamme oli suunniteltu pientalotonteiksi ja tilalle on piirretty uusi tie keskeltä metsää, josta olisi kulkuyhteys kaikille tonteille – vanha tie oli muutettu kävelytieksi. En ole pyytänyt kaavoitusta – voinko jättäytyä kaavan ulkopuolelle? Olenko menettänyt oikeudet vesialueen käyttöön uudelle asuntoalueelle, jossa ei ole rantaan rajoittuvia tontteja, joen virtaamaa on tosin muokattu ja laituri rakennettu?

Yhteismetsät

Luovutettiin korvausta vastaan, kuten tietysti moni muukin, Elenialle pysyvä käyttöoikeus sähkölinja-alueeseen. Lueskelin verolakia. Tuli vastaan pykälä. joka kertoi, että luovutuksissa, joissa on mahdollista käyttää pakkolunastusta voidaan käyttää hankintameno-olettamana 80 % luovutushinnasta. Mieleen tuli, että eikö tällaisessa sähkölinja-alueen luovutuksessa ole kyseessä sama tilanne. Kysymys kuuluukin, onko jollakin kokemusta miten näissä korvauksissa on menetelty verotuksessa.

Päävalikko

Kunnanjohtaja keksi taas yhden tukiautomaatin. Linjan alle jääneestä maasta maksettaisiin metsämaan tuotot kymmenen vuoden välein, vaikka siinä ei puuta kasvakaan. Mahtaako kyseinen henkilö nytkään myydä puuta metsästään, kun MTK:n käsityksen mukaan hinnat eivät tyydytä? Siellä puut kasvavat ja metsät rämettyvät, mutta tikkuakaan en myy! Eikä kohta enää tarvitsekaan myydä, kun metsäteollisuus on siirtynyt kokonaisuudessaan sinne, mistä puuta saa kohtuuhintaan ostaa.

Kiinteää omaisuutta tai käyttöoikeuksia siihen voidaan hankkia lunastamalla, kun yleinen tarve sitä vaatii. Yleinen tarve voi olla esimerkiksi maantien, sähkölinjan, maakaasuputken, viemärin tai muun yleiseen käyttöön tulevan laitoksen rakentaminen. Lunastusmenettelystä ja korvausten perusteista säädetään laissa kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta (603/1977, jäljempänä lunastuslaki).

Keskustan piirin puheenjohtaja tukee Kaikkosta puolueen puheenjohtajaksi  – Keskustanaisissa kannanotto ihmetyttää

Metsien käytöstä säädetään metsälaissa, jolla voidaan vaikuttaa myös hakkuumääriin. Vuoden 2014 uudistuksessa laista poistui hakattavien puiden läpimittaa koskeva vaatimus, mikä mahdollisti hakkuiden lisäämisen. Toisaalta vanha metsälaki käytännössä pakotti metsänomistajat avohakkuisiin.

Papua Uusi-Guinea (PNG) on yksi harvoista paikoista maailmalla, jossa alkuperäiskansat hallitsevat yhä omia maa-alueitaan. Vain kolme prosenttia on maan hallituksen tai yksityisten yritysten hallussa. Tämä perinteinen maanomistus on pitänyt huolen siitä että Papua Uudessa-Guineassa on yhä nykyään maailman suurimmat luonnontilaiset sademetsät. Papua Uuden-Guinean alkuperäiskansoilla on syvä, henkinen yhteys maahansa, ja heille on annettava etuoikeus maihinsa, ennen kaupallista toimintaa heidän asuttamillaan maa-alueilla.

Mitä tehdä sadesäällä? – Etelä-Pohjanmaalle luvassa epävakaata säätä: ”Sadepäivinä keksitään sitten muunlaista tekemistä”

Siitä poiketen, mitä edellä 1 momentin 6 kohdassa on säädetty, alueen hallinnasta vastaava viranomainen tai laitos voi luonnontutkimukseen liittyvästä tai muusta erityisestä syystä rajoittaa porojen laiduntamista luonnonpuistossa. Rajoittamisesta aiheutuvat aitaamis- ja muut kustannukset suoritetaan valtion varoista.

Myyntivoiton laskeminen

Hankintameno-olettama voidaan vähentää hankintamenon sijaan, jos se tuottaa edullisemman lopputuloksen verovelvolliselle. Hankintameno-olettama on 20 % myyntihinnasta, kun omaisuus on omistettu alle 10 vuotta. Olettama on 40 % myyntihinnasta, kun omaisuus on omistettu vähintään 10 vuotta. Hankintameno-olettamaa käytettäessä syntyy aina luovutusvoittoa. Olettamaa käytettäessä ei saa vähentää muita kuluja. Jos lahjaksi saatu omaisuus myydään ennen kuin on kulunut vuosi lahjoituksesta, hankintamenona pidetään joko lahjan antajan hankintamenoa tai 20 prosentin hankintameno-olettamaa.

Luonnonsuojelualueen rajat sekä kielto ja rajoitus on merkittävä selvästi maastoon silloin, kun alueelle tai sen osalle on rauhoitusmääräyksissä asetettu liikkumis- tai maihinnousukielto. Muiden luonnonsuojelualueiden rajat ja luonnonsuojelualuetta aluetta koskevat muut kiellot ja rajoitukset, kuten esimerkiksi leiriytymistä, tulentekoa tai metsästystä koskeva kielto, voidaan merkitä maastoon, jos merkintä katsotaan tarpeelliseksi alueen suojelun tai käytön kannalta. Vesialueella sijaitsevat luonnonsuojelualueiden rajat merkitään vain karttaan.

Ei tunnusta vielä?

– Tähän tuleva rata merkitsee meille elinkeinon menetystä. Maat menee elinkelvottomiin kappaleisiin ja rata tulee niin lähelle näitä mun kanalarakennuksia että, tuskin kanat siinä viihtyy, sanoo tuusulalainen maanviljelijä Kari Heikkilä. – Kaikki on ilmassa. Ei oo mitään tietoa töistä ja olen sen verran iäkäs, että tuskin vapailta markkinoilta töitä löytyy. Toimeentulo pitäis korvata jollakin lailla, Heikkilä jatkaa.

Neuvostomiehitystä edeltävä tilanne puolestaan perustui merkittävältä osin heti itsenäiseksi julistamisen (24.2.1918) jälkeisenä vuonna 1919 toteutetulle mittavalle maareformille, jossa käytännössä kaikki kartanoiden omistama maa pakkolunastettiin valtiolle. Samoin tehtiin kirkon maanomistukselle, josta osa tosin palautettiin myöhemmin takaisin. Kartanoille jäi ainoastaan jäännöstila, jonka suuruus oli korkeintaan 50 hehtaaria.

Navigointivalikko

Maaseutuväestön osuus Suomen väestöstä oli itsenäisyyden alussa noin 85 prosenttia. Vaikka maalaisten osuus pieneni vähitellen, niin heitä oli 1940 vielä noin 73 prosenttia suomalaisista. Maaseudulla oli torpparivapautuksen toteuduttuakin paljon väestöä, joka halusi saada oman tilan. Tilanne oli yhteiskunnallisesti haastava, sillä teollisuus ei pystynyt tarjoamaan maaseudun tilattomille riittävästi työpaikkoja. Asutustoiminnasta tuli yksi itsenäistyneen Suomen tärkeimmistä yhteiskuntapolitiikan välineistä.

Kiinteistönmuodostuksella tarkoitetaan toimenpiteitä, toimituksia ja päätöksiä, joilla ylläpidetään kiinteistörekisteriä. Kiinteistörekisteri sisältää kiinteistöjen sijaintitiedot eli kiinteistörekisterikartan sekä ominaisuustiedot. Kiinteistörekisterinpidosta vastaa asemakaava-alueella Rakennusvalvonta. Haja-asutusalueen kiinteistörekisterinpidosta vastaa Maanmittauslaitos. Kiinteistötoimituksilla muodostetaan uusia kiinteistöjä, muutetaan kiinteistöihin liittyviä oikeuksia tai määritetään kiinteistön ulottuvuuksia. Kiinteistötoimitus tulee vireille hakemuksesta.

– Östersundomin suunnittelussa on löydetty kaavaratkaisu, joka vastaa seudun kasvun tarpeeseen, eikä ole ristiriidassa suojelutavoitteiden kanssa. Myös kaavan kaupunkitaloudelliset edellytykset ovat parantuneet, sanoo kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho Helsingin kaupungilta.

Helsingin seudun yhteiset palvelut, HelsinginSeutu.fi

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset lunastustoimitukset suorittaa Maanmittauslaitos. Toimitusmiehiin kuuluvat toimitusinsinöörin lisäksi kaksi Espoon kaupunginvaltuuston valitsemaa uskottua miestä. Päätöksiä tehtäessä jokaisella on yksi ääni. Korvaukset määrätään pääsääntöisesti nk. viran puolesta eli korvauksien saamiseksi ei ole välttämätöntä tehdä vaatimusta.

Not on Twitter? Sign up, tune into the things you care about, and get updates as they happen.

– Tässä on sellainen lakitekninen juttu, että me emme voi sitä rauhoittaa, koska se ei kuulu mihinkään vanhaan suojeluohjelmaan, vaan pelkkään Naturaan. Siinä mielessä se on ainut keino. Maanomistaja on kritisoinut valintaperusteita ja kyseenalaistaa sen, pitääkö alue kuulua tiukan suojelun piiriin, Pynnönen kuvaa tilannetta.