Press "Enter" to skip to content

Liminganlahden yhtenäiskoulu opettajat

Liikuntatilojen varausjärjestelmä

Limingan rehtoritiimi valmistelee oppilaiden sijoittumisen Ojanperän ja Liminganlahden kouluihin. Liminganlahden ja Ojanperän rehtoreiden on mahdollista yhteistyössä päättää vuosiluokkien 1-4 oppilaiden sijoittumisesta Liminganlahden kouluun ja Ojanperän kouluun ja ottaa huomioon opetusryhmien muodostamisessa ensisijaisesti pedagogiset, mutta myös taloudelliset näkökulmat.

Paikallissää

Jokainen julkinen rakennus, joka on korjattavissa, tulee kunnostaa. Limingassa on vuoden sisään purettu jo kaksi 90-luvun päiväkotia ja yksi koulu. Kunnan talous ei kestä moista menoa, vaikka rakennusfirmat yllyttävät purkamaan ja tekemään uusia tilalle. Vanhoista rakennuksista, jotka ovat kestäneet jo yli sata vuotta, tulee ottaa oppia. Ongelmiin ovat usein syypäitä uudet materiaalit ja menetelmät, joista ei ole vielä pitkää kokemusta.

LOMAKKEET (1)

Sattumanvaraisesti valituissa blogiartikkeleissa oli näkökulmaeroja. Löysin kuitenkin ymmärrystä teknologiatuetun oppimisen tärkeydestä suomalaisessa koulujärjestelmässä. Kuulun samaan joukkoon pitkän työkokemukseni ja myös oman perheen kasvattajan roolin perusteella, joskin jälkimmäisen osalta saan neljältä aikuiselta lapseltani kuitteja liiasta teknologiariippuvuudesta, joka turmelee fyysisen terveyden liian koneen äärellä istumisen vuoksi.

Liminganlahden yhtenäiskoulu tempaisee Lukuviikolla

Koulun aulaan kasvaa viikon mittaan lukupuu, johon luetut kirjat päätyvät eri värisinä lehtinä, ja oppilaat sisustavat luokkansa viihtyisiksi lukutiloiksi. Käytävien seiniltä löytyy kirjavinkkauksia, joita oppilaat ovat jo lukemistaan kirjoista koonneet. Lisäksi opettajat esittelevät suosikkikirjansa, ja oppilaiden pitää selvittää, mikä kirjoista on kunkin opettajan suosikki.

Koulujen määrä ja koko, oppilaiden määrä

Syksyllä 2015 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella oli kaikkiaan 247 perusopetusta antavaa koulua. Näistä Pohjois-Pohjanmaalla oli 210 ja Kainuussa 37. Luvussa ovat mukana kaikki suomenkieliset sekä muun kieliset peruskoulut lukuun ottamatta ruotsinkielisiä peruskouluja. Mukana ovat peruskoulujen lisäksi myös koulut, joissa annetaan sekä perusopetusta (vuosiluokat 7–9 tai 1–9) että lukio-opetusta (Tilastokeskuksen oppilaitostyyppiluokituksen perus- ja lukioasteen koulut), mutta mukana eivät ole peruskouluasteen erityiskoulut.

Romuta harppasi eteenpäin kohti päästötöntä kier­rät­tä­mistä – mate­ri­aa­lin­kä­sit­te­ly­kone toimii nyt dieselin sijaan sähköllä

Pui­den hy­vin­voin­ti on suu­rel­ta osin met­sän ti­ais­ten ja tik­ko­jen va­ras­sa. Jos nämä lin­nut puut­tu­vat met­säs­tä, on se vaa­ras­sa jou­tua tu­ho­hyön­teis­ten hyök­käys­ten koh­teek­si. Jot­ta met­sä py­syi­si ter­vee­nä, oli­si ti­ais- ja tik­ka­kan­to­jen ol­ta­va vah­vo­ja.

Peruskoulun matematiikan ja fysiikan opettaja, sijaisuus

Kilpasarjojen voittajat saavat kutsun osallistua Helsingissä järjestettävään Power Mover finaaliin. Finaaliin kutsuttuihin joukkueisiijn ottaa yhteyttä Koululiikuntaliiton Terho Tomperi. Näytössarjasta tuomarineuvoston päätöksellä kutsun saa myös joukkue Suvetar. Kultajousen erityispalkinnon rohkeasta ja erilaisesta esityksestä sai joukkue MAP. 

Hävikki-battle innosti yli 6000 ysiluokkalaista kokkaamaan hävikista

Hävikki-battlessa kotitalouden valinnaisryhmien oppilaat saivat noutaa lähimmästä S-ryhmän myymälästä hävikkiraaka-aineita, joista luokissa valmistettiin kahden ruokalajin aterioita. Samalla perehdyttiin ruokahävikkitietouteen ja keskusteltiin siitä, miten hävikkiä voi vähentää kotona. Haaste opettaa hyödyntämään sattumanvaraisia raaka-aineita ja ottamaan vapauksia reseptiikasta. Tehtävä opettaa, että aina ei tarvitse lähteä erikseen kauppaan, vaan jääkaapista löytyvistä jämistäkin pystyy yleensä loihtimaan maukkaita aterioita.

Toimituksen poiminnat

Vaikka yhteiskunta mahdollistaa internetin monipuolisen hyötykäytön, vastuu oppimisesta jää kuitenkin kansalaisen omille harteille. Ei ole enää kinkereitä, joilla lukutaidoton joutui häpeään. Digilukutaidoton joutuu sen sijaan joskus, jos ei häpeään, niin pulaan. Kaikki kaverit on feisbookissa, vaan helpolla tokaisulla, «minä en osaa enkä ymmärrä sen toimintaa», voi ohittaa uuden oppimisen.

Kummassakin on muttansa: Liminganlahti on pienimuotoinen matkailuvaltti jo nyt, mutta suunnitelma saada alue Unescon maailmanperintökohteeksi vaatisi kivikovaa lobbaamista ja isoa annosta tuuria. Ruutikankaan keskus nousee jo Limingan ja Lumijoen rajalle, mutta toteutuuko keskus niin suurena kuin on suunniteltu?

Rakennustarkkailija on seurannut huolestuneena erityisesti koulujen sisäilmastosta käytävää uutisointia ja keskustelua lehdistössä. Jotkut ongelmakohteet näyttävät nousevat esiin toistuvasti, minkä vuoksi helposti tulee käsitys, että tapauksia on todella runsaasti. Toisaalta on päivän selvää, että jo yksikin rakennus, jonka sisäilmasta aiheutuu todellisia terveysongelmia, on liikaa.

Sadat koulut ovat homeessa. Miksi koulut homehtuvat muita rakennuksia pahemmin, miksi ongelma koskettaa erityisesti Suomea ja miksi sisäilmaongelmia on myös uusissa tai juuri korjatuissa kouluissa? Kokosimme rakennusfysiikan ja homeasioiden asiantuntijoiden Anne Hyvärisen, Juhani Pirisen, Juha Vinhan, Hannu Viitasen ja Kauko Tullan vastaukset asiaan.

Luonto

Kestilä on vuosina 1867–2008 toiminut entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kaakkoisosassa. Vuoden 2009 alussa siitä tuli osa kuntaliitoksessa Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kanssa muodostettua Siikalatvaa.Ennen kuntaliitosta Kestilän väkiluku oli 1 574 ja sen pinta-ala oli 606,53 km², josta 5,09 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 2,62 asukasta/km². Kestilän naapurikuntia olivat Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan ohella Kajaani, Liminka, Muhos, Pyhäntä ja Vaala.