Press "Enter" to skip to content

Kylpyhuoneen kosteusvaurio taloyhtiön vastuu

Kylpyhuoneen purku

Maanantaina paikalle tuli isännöitsijän hankkima asiantuntija tutkimaan mahdollista vuotoa. Pintakosteusmittari näytti kohonneita kosteusarvoja olohuoneen katossa ja seinässä ja kylpyhuoneen katossa. Putkistoissa ei havaittu vuotoja. Lopulta selvisi, että kosteus oli päässyt rakenteisiin Matin ja Maijan kylpyhuoneen lattiakaivon ja korokerenkaan välistä. Kylpyhuoneessa epäiltiin olevan kosteusvaurio.

Kylpyhuoneen kosteusvaurio

Tapauksessa oli kysymys siis 1950-luvulla rakennetusta kerrostalosta. Huoneiston kylpyhuoneessa oli havaittu kosteutta niin sanotussa pintalaatassa sekä seinien alareunoissa. Kosteus oli todennäköisesti päässyt laattojen läpi osin siitä syystä, että alkuperäisestä kylpyhuoneesta oli poistettu  kylpyamme. Taloyhtiö oli mitannut ja havainnut kosteuden, mutta todennut osakkaalle, ettei kosteus ollut päässyt rakenteisiin saakka.

Kosteutta kylpyhuoneessa – Kuka vastaa kylpyhuoneremontin kustannuksista, osakas vai taloyhtiö?

Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n mukaan yhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet, eristeet ja perusjärjestelmät, jotka yhtiö on toteuttanut tai hyväksynyt vastuulleen. Kyseisen pykälän mukaan yhtiö on lisäksi velvollinen ennallistamaan osakehuoneistojen sisäosat, jotka vahingoittuvat yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan osan korjaamisen vuoksi yhtiön ajankohdan mukaiseen perustasoon.

Taloyhtiön kunnossapitovastuuseen muutoksia

Tee vesikalusteiden vuototarkastus aina aika ajoin ja ilmoita taloyhtiön vastuulle kuuluvien perustasoisten hanojen ja wc-pöntön mahdollisista vuodoista huollolle. WC-pöntön vuototarkistus on helppo tehdä laittamalla paperin pala istuimen takaseinään. Jos paperi pysyy paikoillaan, vuotoa ei ole. Jos se liukuu alas veteen, pönttösi vuotaa. Jos hanat ja wc-pönttö muutostyöstä johtuen poikkeavat taloyhtiön perustasosta, huolehdi niiden korjaamisesta.

Tilaa uutiskirjeemme ja saat uutiset ja tiedotteet jatkossa suoraan sähköpostiisi.

Jos taloyhtiössä valtaosa kylpyhuoneista on edelleen alkuperäiskunnossa ja käyttöikänsä päässä, ei kannata jäädä odottamaan kosteusvaurioiden syntymistä. Tällaisissa taloyhtiöissä voidaan harkita yhtiökokouksessa tehtävää periaatepäätöstä osallistua osakkaan tekemien omaehtoisten kylpyhuoneremonttien kosteuseristeiden kustantamiseen. Näin kannustetaan osakkaita omaehtoiseen remontointiin jo ennen kosteusvaurioiden syntymistä, ja voidaan välttyä yksittäisten mittausten aiheuttamilta lisäkustannuksilta.

Joo, se henkilö joka kosteuden mittasi sanoi myös tuota, että taloyhtiö korvaisi siihen alkuperäiseen kuntoon asti. Isännöitsijä sen sijaan on antanut ymmärtää, että koko kylpyhuone jää meidän maksettavaksi, koska emme ole ”huoltaneet silikoneja asianmukaisesti”. Voin ihan suoraan sanoa, etten tiedä sellaisista asioista mitään. Huoltomiehet ja isännöitsijä on käynyt viimeisen vuoden aikana katsomassa kylpyhuonetta, eikä kukaan ole mistään silikoneista huomauttanut, joten en haluaisi ottaa tätä omaksi syykseni.

– Vaikka sinulla olisi siellä jo vaurioitunut kylpyhuone tai sinulla on kylpyhuone, jossa olisi pitänyt jo kymmenen vuotta sitten korjata nämä rakenteet tai vedeneristeet, niin yhtiö ei voi siihen velvoittaa. Sinä osakkaana vastaat niistä ja päätät itse, milloin sinä sen korjauksen suoritat. Silloinhan tämä voi aiheuttaa aika laajaakin ongelmaa siellä yhtiössä. Tämä on se syy, miksi on lähdetty siitä, että taloyhtiö vastaa rakenteista ja myös vesieristeistä.

Oppiminen kategoriat

Lain mukaan yhtiön täytyy pitää kunnossa rakenteet ja eristeet, esimerkiksi kylpyhuoneen vedeneristys, sekä perusjärjestelmät, kuten ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmä. Osakkeenomistajan täytyy pitää kunnossa lähinnä asuntonsa kalusteet ja pintamateriaalit. Hänen pitää lisäksi ilmoittaa esimerkiksi isännöitsijälle sellaiset asuntonsa viat, joiden korjaus kuuluu yhtiölle.

Arvioidessaan asunto-osakeyhtiön väitettyä vastuuta lämminvaraston kunnosta Korkein oikeus katsoo, ettei kantaja ole näyttänyt kosteusvaurioiden johtuneen asunto-osakeyhtiön vastuulla olevasta seikasta. Kosteusvauriot ovat mitä todennäköisimmin aiheutuneet väärästä pinnoitteesta, joka on lisätty rakenteisiin jonkun muun kuin asunto-osakeyhtiön toimesta sen jälkeen, kun tila on luovutettu osakkeenomistajan hallintaan.

Asunnossa tai kylpyhuoneessa ei ole tarvetta mitata kosteutta ennalta määritellyin väliajoin. Asuntokauppa, kylpyhuoneremontti, vesivahinko tai asukkaan epäilys kosteusongelmista ovat yleisimpiä syitä kosteusmittaukseen. Vaikka sisäilma- ja kosteusongelmista puhutaan nykyisin paljon, ei taloyhtiöissä toteutetuissa kosteusmittauksissa ole kuitenkaan nähtävissä erityisiä nousupiikkejä.

Uutisissa nyt

Korkein oikeus ei ottanut käsiteltäväkseen Helsingin Munkkivuoressa sijaitsevan asunto-osakeyhtiön valitusta tuomiosta, jossa Helsingin käräjäoikeus ja hovioikeus tuomitsivat taloyhtiön maksamaan oman osuutensa asukkaan teettämästä kosteus- ja homevaurioremontista. Oikeudessa kiisteltiin asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuusta, remontin laajuudesta ja tehdyistä materiaalinäytteistä eli kosteus- ja hometutkimuksista.

Tapauksessa oli kyse 1950-luvulla rakennetusta talosta, jonka kylpyhuoneissa oli alun perin ollut ammeet. Vedeneristyksenä lattiassa oli ollut bitumisivelty huopa, joka oli sijainnut holvilaatan päällä. Huovan päällä oli ollut noin kymmenen senttimetriä paksu pintalaatta. Osakas A:n asunnossa oli edellisen osakkaan toimesta poistettu amme ja ammeen tilalle oli tehty suihkutila. Tässä vaiheessa tila oli kaakeloitu, mutta vedeneristyksiä ei ollut muutettu. Edellisen osakkaan suorittamaa muutostyötä ei ollut tehty taloyhtiön luvalla eikä valvonnassa.

Mies asui äitinsä omistamassa huoneistossa välittämättä ilmiselvästä vesivahingosta, joka levisi keittiön viemäristä ajan mittaan muidenkin riesaksi. Taloyhtiö vaati oikeudessa molemmilta korvauksia osakkaan ja asukkaan rooleihin kuuluvien velvollisuuksien laiminlyönnistä.

Sillä seikalla, että he olivat valinneet työhön yksityishenkilön remontointiyrityksen sijaan tai, että remontin suorittajan vedeneristyssertifikaatti ei ollut enää voimassa remontin aikana, ei ollut merkitystä. Näyttämättä jäi sekin, että vastaajien olisi tullut havaita putkiliitännän olleen erilainen kuin ennen remonttia.

Elokuun alussa 2017 astuu voimaan muutos, jossa opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin. Koska yleinen asumistuki on ruokakuntakohtainen, voivat vastaisuudessa puolison tai ruokakunnan muun jäsenen tulot estää asumistuen saamisen. Vuokrasopimuksen muodolla ja sopimusmallilla on vaikutusta siihen, lasketaanko vuokrahuoneiston asukkaat samaan vai eri ruokakuntaan, ja tämä täytyy siis ottaa huomioon vuokrasopimusta laadittaessa.