Press "Enter" to skip to content

Kvtes tehtäväkohtaiset palkat

Lääkärisopimuksen keskimääräiset tehtäväkohtaiset palkat ja niiden desiilit, lokakuu 2018

Tämä tarkoittaa sitä, että ns. automaattinen tehtäväkohtaisen palkan alentamismenettely esimerkiksi puuttuvan tutkinnon perusteella ei ole sopimuksen tulkinnan mukainen, mikäli se ei perustu tehtävän vaativuuden arviointiin. Työnantaja määrittelee tehtäväkohtaisen palkan tason tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmänsä perusteella.

Kunta-alan palkkojen perusteet

Henkilökohtaista lisää maksetaan pääsääntöisesti työntekijän työsuorituksen arvioinnin perusteella. Henkilökohtaisen lisän maksamisen perusteina voivat ammatinhallinnan ja työssä suoriutumisen lisäksi olla esimerkiksi tuloksellisuus, monitaitoisuus ja luovuus, erityistiedot ja -taidot, yhteistyökyky, vastuuntunto, oma-aloitteisuus ja kehityskykyisyys. Työsuorituksen arviointi suoritetaan esimerkiksi vuosittain käytävän kehityskeskustelun yhteydessä.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) palkkausjärjestelmän mukaan palkkaus koostuu muun muassa tehtäväkohtaisesta palkasta sekä henkilökohtaisesta lisästä ja työkokemuslisästä. Tärkein palkanosa on tehtäväkohtainen palkka. Tehtäväkohtainen palkka perustuu tehtävien vaativuuteen.

Kunnan palkkasummasta 1,2% suuruinen osuus varataan palkankorotuksiin, joiden jakamisesta neuvottelevat pääluottamusmiehet työnantajan kanssa. Korotuksiin varatulla summalla on tarkoitus korjata palkkausepäkohtia esimerkiksi ammattiryhmille, joiden palkkaus on jäänyt selvästi jälkeen. Jos pääluottamusmiehet ja työnantaja eivät pääse sopimukseen palkankorotuksen kohdentamisesta eri henkilöille / ammattiryhmille, päättää työnantaja kenelle korotus maksetaan.

Paikallisesta tuloksellisuudesta maksetaan kertaerä

Paikallisen järjestelyerän kohdentamisessa työnantaja ottaa huomioon, että paikallisen järjestelyerän käyttö jakaantuu mahdollisimman tasapuolisesti liitteiden palkkasummat huomioiden eri palkkahinnoitteluliitteiden välillä. Palkkahinnoittelun ulkopuoliset muodostavat tässä tarkastelussa oman ryhmänsä. Paikalliset järjestelyerät käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

2 Kommentit

Tehtä­vä­koh­taista palkkaa mitataan työn vaati­vuuden arvioin­nilla (TVA). Vaati­vuuden mittaa­misen kriteerit ovat työeh­to­so­pi­muk­sissa. Kunta-alan työeh­to­so­pi­muk­sessa KVTES:ssa näitä ovat työn edellyttämä osaaminen, työn vaiku­tukset ja vastuu, yhteis­työ­taidot ja työskentely-ympäristö. Kun työnantaja avaa tehtävän tai perustaa viran, mietitään ensiksi millaista osaamista tehtä­vässä vaaditaan.

Erikoistietoa/-taitoa vaativat ja usean vuoden työkokemusta edellyttävät tehtävät, esim. vastuu erityislupavalmisteista, lääkitysturvallisuudesta, lääkeinformaatiosta, vaativat logistiset tehtävät, kliiniset lääketutkimukset, tietojärjestelmän pääkäyttäjä, lääkevalmistus, solunsalpaajat, osastofarmasia, annosjakelupalvelu, laatutyö tai maahantuonti.

Palkkaukseen liittyy monia erilaisia käsitteitä, jotka on hyvä tuntea. Kuntasektorilla on käytössä tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä eli TVA sekä esimerkiksi henkilökohtaiset lisät. Yksityisellä sektorilla palkkausmääräykset vaihtelevat sopimusaloittain. Palkkatilastoissa puolestaan käytetään erilaisia ansiokäsitteitä, kuten kokonaisansio ja säännöllinen ansio.

Loimun jäsenistä osa on Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksessa palkkahinnoittelun ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa sitä, että työehtosopimukseen ei ole kirjattu hinnoittelun ulkopuolelle sijoitettujen ammattiryhmien peruspalkkoja. Kun työehtosopimus ei määrittele palkkatasoa, on palkasta neuvotteleminen toisaalta vapaampaa, mutta se asettaa myös paljon paineita työpaikkatasolle. Muut työehtoja koskevat määräykset ovat hinnoittelemattomien kohdalla kuitenkin voimassa.

Vanhojen työntekijöiden kokonaispalkka ei saa laskea. Palkan rakenteesta kuitenkin riippuu, kuinka hyvin tulevat korotukset siihen vaikuttavat ja milloin esimerkiksi erilaiset siirtymälisät katoavat. Ulkoistamisbuumi laskee joka tapauksessa alan palkkatasoa, sillä yritysten uudet työntekijät noudattavat toista työehtosopimusta. Myös vanhoina työntekijöinä siirtyvät työntekijät joutuvat työehtosopimuskauden päätyttyä siirtymään uuteen työehtosopimukseen.

KVTES:n mukaan tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti tehtävien vaativuus.  Tavoitteena on, että samaan palkkaryhmään kuuluvien tehtäväkohtaiset palkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa. Turun kaupunginhallituksen hallintojaosto on 7.6.2011 § 131 hyväksynyt mm. KVTES:n tehtävien vaativuuden arviointia ja tehtäväkohtaista palkkaa koskevat ohjeet.

10 TEHTÄVÄNKUVAUS LIITE Ihmissuhdetaidot: Työn sisältämä asiakaskuormitus, työn vaatimat empatia-/dialogitaidot. 4. Työolosuhteet Tehtävän edellyttämä erityinen joustavuus, epäsäännölliset työajat, liikkuminen paikasta toiseen. Työkuormitukseen liittyvät vaihtelut.

Selvityksen jälkeen on käynyt ilmi, että kunnat ovat jättäneet maksamatta palkkoja yhteensä miljoonilla euroilla asiattomien epäpätevyysalennusten takia. Asian taustalla ovat KVTES:n muuttuneet sopimusmääräykset koulutuksen puuttumisen perusteella tehtävistä palkanvähennyksistä. Kuntatyönantajat KT on tunnustanut asian julkisuudessa ja keskusneuvotteluissa.

Niissä tilanteissa, joissa työnantaja on alentanut tehtäväkohtaista palkkaa ns. epäpätevyyden perusteella, tulee nyt tehdä palkankorjaukset takautuvasti.
Jos ns. pätevän ja ns. epäpätevän tehtävissä ei ole tosiasiallisesti eroja eikä tehtävän vaativuudessakaan ole eroja, tulee tehtäväkohtaisen palkan olla lähtökohtaisesti sama. Rekrytoinnin yhteydessä rekrytoitavalle opettajan sijaiselle olisi pitänyt käytännössä selostaa palkkapoikkeamisen perusteet ja tehtävät, jotka tosiasiallisesti eroavat ns. pätevän tehtävistä.

Riippumatta siitä täyttääkö viranhaltija/työntekijä tehtävään edellytetyt lakisääteiset tai toimivaltaisen viranomaisen päättämät kelpoisuusvaatimukset on tehtäväkohtainen palkka ensisijaisesti määriteltävä tehtävän vaativuuden perusteella. Mikäli viranhaltija/työntekijä ei täytä em. kelpoisuusvaatimuksia voi tehtäväkohtainen palkka kuitenkin olla enintään 10 % alempi kuin palkkahinnoittelun ao. palkkausmääräys edellyttää.

Julkisuudessakin viime aikoina puitu epäpätevyysalennus on koskettanut lähinnä sosiaalialan ja varhaiskasvatuksen toimialoja. Kuntasektorilla palkkaan tehty ”epäpätevyysalennus” toteutetaan, jos pätevyysvaatimuksessa vaadittu koulutus on puuttunut työntekijältä. Tällöin kyseisen työntekijän palkkaa alennetaan 5 % verrattuna niihin, joilta pätevyysvaatimuksen mukainen koulutus löytyy.

Esimerkki: Työntekijöille maksetaan palkanlaskijan työstä palkkaluokkaa G17 (mikä on C-palkkaryhmän vähimmäispalkkaluokka). Työntekijä ERTOlaiselle maksetaan tehtäväkohtaisena lisänä (lisävastuusta) palkkaluokkaa G18. G18-palkkaluokan vuoksi työntekijälle maksetaan siis 17,13 euroa (=G18 ja G17 palkkaluokkien välinen erotus) enemmän kuin muille työntekijöille, joilla kyseistä lisävastuuta ei ole.

Johto- ja esimiestehtävissä toimivien tehtäväkohtaisessa palkassa on otettava huomioon mm. johdettavan yksikön koko, johdettavien moniammatillisuus, palvelutarjonnan laajuus, erikoispalveluiden tuottaminen ja muut erityispiirteet. Myös yhteistyövaatimus muiden hallinnonalojen ja palvelujen tuottajien kanssa, esimiestyön merkitys tuloksellisuudessa ja toimintaedelleytysten luomisessa ovat huomioonotettavia seikkoja.