Press "Enter" to skip to content

Kultaseppäkoulu lahti

Scootit puhuttavat erityisesti turvallisuusnäkökulmasta – yrittäjän mukaan väärä tilannenopeus ja kokemattomuus usein onnettomuuksien taustalla

Teoksen kirjoittajilta ilmestyi kaksi vuotta sitten Tammen kustantama Itsenäisyyden ajan suomalainen koru -teos, joka perustuu samaan aineistoon kuin Suomalainen koru, mutta on uutuutta laajempi. Itsenäisyyden ajan suomalainen koru oli keräilijöille suunnattu numeroitu arvoteos, kun taas Suomalaisesta korusta voi puhua koko kansalle suunnattuna korualan kirjana.

Tervetuloa opiskelemaan

Voidaan sanoa, että Kultaseppäkoulun tarina alkoi yli sata vuotta sitten Pietarissa, kun Karl Fabergé palkkasi pajoilleen paljon suomalaisia kultaseppiä. Venäjän vallankumouksen aikaan nämä sepät tulivat Suomeen ja toivat oppimansa taidot mukanaan. Kun Suomen Kultaseppien Liitto perusti Kultaseppäkoulun Helsinkiin, olivat Fabergén sepät mukana vaikuttamassa sen opetukseen. Heidän taitonsa ovat siirtyneet mestari-kisälli periaatteella opettaja- ja opiskelijasukupolvelta toiselle ja ne näkyvät myös näyttelyyn osallistuvissa töissä.

Omistusjärjestelyt

Lahden ammattikorkeakoulun nykyinen rehtori-toimitusjohtaja Outi Kallioinen ja kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta tuntuvat useissa tilaisuuksissa puhuvan kuin samasta suusta. Tässä he istuvat Askon säätiön Suomi-100 Muotoiluseminaarin avauksessa 1.3.2017, tilaisuudessa, jossa Lahden Muototiluinstituutin alumnit esittelivät menestystarinoitaan maailmalla.

Kauppalan kansakoulun alku oli hyvin vaatimatonta. Tilaa oli aluksi vain puolelle halukkaista oppilaista. Parannusta tilanteeseen toi Vuorikadun varrelle vuonna 1902 valmistunut kansakoulurakennus. Lahden kaupunki joutui huolehtimaan taajama-alueensa laitaosien kouluista yhdessä Hollolan kunnan kanssa. Möysän ja Asemantaustan koulut kunnostettiin 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, Länsiharjun koulu rakennettiin yhdessä Hollolan kanssa. Kujalaan valmistui kansakoulu 1930-luvulla.

Lahti: Baari Kivistönmäellä

eh

EH
Eva Hidström (s. 1930), emalitaiteilija. Kaiverrettuja EH-nimikirjaimia käytetty Hopeakeskuksessa Hämeenlinnassa valmistetuissa emaloiduissa esineissä vuosina 1968-1971. Salolaista kultaseppäsukua oleva Hidström on opiskellut Taideteollisessa oppilaitoksessa ja Sveitsissä. Oman työhuoneen lisäksi hän on työskennellyt Tillanderilla, Hopeakeskuksessa, Saksassa sekä opettajana Kultaseppäkoulussa.

Authored works

2 olo 008 Ahonen Oy Helsinki Kousa A kultasepänliike Hamina Mykkäsen A Taidetakomo Oy Helsinki Taivainen A Helsinki Hopeatakomo Oy Helsinki Turunmaan Kulta Oy Turku Hopeateos Oy Helsinki Kulta Oy Tampere Kulta-Kolmio Ky Espoo Lahden Muotoiluinstituutti Lahti Lahden Taide-ja Käsiteollisuusoppilaitos Lahti Lahden Taide-ja Käsiteollisuusoppilaitos Lahti Valtion Kultaseppäkoulu Lahti Suomen Kultaseppä Oy Tampere Kunniamerkkitehdas Oy Helsinki Remi Ky Turku Remi Kaino I Turku Turun Kulta- ja Kelloliike Turku

Kirjoittajavieras-kolumni
Kirsti Saksa:
Kielen kukkasia

Turun radiossa on meneillään hauska pieni ohjelmasarja, jossa suomenkielisten sanojen merkitystä kysytään – vastaajien äänistä päätellen – hyvinkin nuorilta asiantuntijoilta. Vastaukset ovat herkullisia. Esimerkki: «Mitä tarkoittaa vanhusten tuki?» Vastauksia: «Laatikko, mihin saa laittaa rahaa». «Pyörätuoli ja vanhat ihmiset menee siinä huis hais». «Kävelykeppi». «Vanha mies ja nainen on vedessä, ja siellä on tukki ja ne menee sen päälle». Järkeenkäypiä selityksiä.

Korumuotoilun koulutus säilytettävä Lahdessa

Lahden ammattikorkeakoulu tiedotti 22.2.2017, että Muotoiluinstituutin korumuotoilun ja muoti- ja vaatetussuunnittelun opintolinjat lopetetaan. Tällä hetkellä linjoja opiskeleville luvattiin taata oikeus suorittaa opintonsa loppuun laadukkaasti. Lakkauttamispäätöstä perusteltiin sillä, että ammattikorkeakoulujen rahoitus on muuttunut tulospohjaiseksi ja rahoitusleikkaukset kohdistuvat voimakkaasti kulttuurialalle. Nykyisessä rahoitusmallissa eri alojen tutkinnot ovat nykyään samanhintaisia, kun aiemmin kulttuurialan tutkintoraha oli merkittävästi suurempi.

ANU KAARTINEN

“Haluan jättää tilaa epäsymmetrialle ja myös pienelle sattumanvaraisuudelle, sillä ne tuovat koruun eloa ja kiehtovaa jännitettä. Teknisesti työn pitää kuitenkin olla aina huolellisesti ja tarkoituksenmukaisesti viimeistelty. Korujeni lopullinen muoto hioutuu käsillä tehdessä, materiaalia työstäessä, kokeillen ja tutkien. Parhaimmillaan korussa on jotain tuoretta ja raikasta, ilman että se on niin tiukasti sidoksissa aikaan, että menettää kiinnostavuutensa sesongin mentyä. Aidosti kestävän esineen on kestettävä aikaa myös tyyliltään.”

Instagram Posts

Lahti Hallissa oli viime viikonloppuna väkeä välillä käytävien ruuhkautumiseen saakka. Käsitöiden teko kotona ja kerhoissa on jälleen ihmisiä aktivoiva harrastus. Näytteillä ja myytävinä olleita tuotteita ei ainoastaan tutkittu vaan myös ostettiin käsityölangoiksi, lapasia ja sukkia lahjoiksi sekä pellava ja huovutettuja villajakkuja syystalven arkeen ja juhlaan. Näyttelyasettajia oli lähes sata. Taito Häme ry:n järjestämä 26. Kätevä – messutapahtuma oli marraskuun harmauteen otsikoitu nimellä Talven taikka & valon juhlaa.