Press "Enter" to skip to content

Kirjanpitolaki poistot

Kun yritys hankkii esimerkiksi jonkin koneen tai laitteen, tästä aiheutuu yritykselle kulua. Tämä kulu rasittaa yrityksen tulosta. Poistojen ideana on, että tätä kulua voidaan jaksottaa sen vaikutusajalle. Jos tämä kone esimerkiksi tuottaa yritykselle tuloa viiden vuoden ajan, voidaan siitä aiheutuva kulu jaksottaa viidelle vuodelle. Tämä tasoittaa yrityksen tulosta tilikaudesta toiseen ja tekee eri tilikausista vertailukelpoisempia toistensa kanssa.

Verkkokoulutus

Omistusyhteysyritys on kirjanpitovelvollisen konserniin kuulumaton kotimainen tai ulkomainen yritys, jossa kirjanpitovelvollisella on sellainen omistusosuus, joka luo kirjanpitovelvollisen ja yrityksen välille pysyvän yhteyden ja on tarkoitettu edistämään kirjanpitovelvollisen tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen toimintaa. Jollei kirjanpitovelvollinen muuta näytä, yritystä pidetään omistusyhteysyrityksenä, jos kirjanpitovelvollisella on vähintään viidesosa yrityksen osakepääomasta tai vastaavasta pääomasta.

Visma Blog Finland

Käyttöomaisuuteen liittyvät ratkaisut, päätökset ja toimenpiteet ovat tärkeä osa yrityksen investointisuunnittelua sekä tulosseurantaa. Tähän aikaan vuodesta on aika tarkastella kuluvan tilikauden tilannetta ja suunnitella tulevaa yhdessä asiantuntijan kanssa. Tarkistettavien asioiden listalla on mm. miten yrityksen tasetilanne ja poistokäytäntö vaikuttavat yrityksen tunnuslukuihin sekä verotettavaan tuloon. Tässä blogissa pureudumme kirjanpidon näkökulmaan poistoissa.

Kirjoita kommentti

Laki kirjanpitolain muuttamisesta vahvistettiin 30.12.2015 ja uudistettu kirjanpitolainsäädäntö astui voimaan 1.1.2016. Lakimuutoksia sovelletaan tilikausilla, jotka alkavat 1.1.2016 tai sen jälkeen. Siirtymäsäännösten mukaan uudistettua lakia saa kuitenkin soveltaa myös tilinpäätöksiin, jotka laaditaan lain voimaan tulon jälkeen. Tässä yhteydessä on huomioitava, että muuttunutta lainsäädäntöä tulisi näissä tapauksissa soveltaa kokonaisuudessaan, ei vain joidenkin säädösten osalta.

Poistamaton hankintameno

Uudistetun kirjanpitolain mukaan toimintakertomuksen laadintavelvollisuus on rajattu koskemaan vain tiettyjä osakeyhtiöitä ja yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä. Näin ollen yhdistykset tai säätiöt eivät olisi velvollisia laatimaan toimintakertomusta. Säätiölaki kuitenkin velvoittaa säätiön laatimaan toimintakertomuksen, jossa on kerrottu säätiölain vaatimat tiedot.

Kirjanpitolaissa säädetään pysyviin vastaaviin kuuluvan aineellisen ja aineettoman omaisuuden hankintamenon jaksottamisesta. Aineellinen omaisuus aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan kuluksi suunnitelman mukaisina poistoina. Aineettomaan omaisuuteen kuuluvat vastikkeelliset hankinnat kuten patentit, lisenssit, tavaramerkit ja vastaavat oikeudet on aktivoitava. Muun aineettoman omaisuuden aktivoinnissa on noudatettava erityistä varovaisuutta.

Nykyisen kirjanpitolain mukaan käyttöomaisuus on terminä muuttunut pysyviksi vastaaviksi, mutta verottaja käyttää sitä edelleen. Käyttöomaisuus jaetaan kirjanpidossa aineettomaan ja aineelliseen omaisuuteen. Verotuksen poistokäytäntö näille on erilainen. Aineettomat poistetaan tavallisesti tasapoistoina ja aineelliset monesti menojäännöspoistoina. Kirjanpidon poistot taas ovat usein vaikutusaikaan perustuvia tasapoistoja.

Uusi kone saattaa maksaa yrityksellesi paljon. Kone maksetaan normaalisti kerralla, mutta sitä käytetään kuitenkin vuosia. Koneen hankintahinta halutaankin jakaa koko sen käyttöiälle siksi, että sen hankinta ei vääristä yrityksesi kirjanpitoa tuoden hirveän isot kulut yhdelle tilikaudelle eikä mitään muille kausille, vaikka konetta käytetään tasaisesti. Näin ollen tilikausia voidaan vertailla toisiinsa paremmin.

Sisällysluettelo

Uusi kone saattaa olla suurikin investointi yritykselle. Jotta tämä iso kulu ei vääristäisi kirjanpitoa tuoden hirveän ison kulun yhdelle tilikaudelle eikä mitään muille kausille, hankintahinta tulee jakaa koko sen käyttöiälle. Kaikki kirjanpitovelvolliset, jolla on kuluvaa käyttöomaisuutta, ovat velvollisia vähentämään niiden hankintamenon vaikutusaikanaan ja laatimaan siitä poistosuunnitelman. Poistot tehdään silloin, kun investointi otetaan liiketoiminnan käyttöön, ei ostohetkellä.

Mitä jos haluan rahoitusleasingin ja täydet palvelut?

Kirjanpitolaki siis sallii rahoitusleasingin ja omistamisen asettamisen samalle viivalle. Yritys voi siis käsitellä rahoitusleasingkohdetta kuten itse investoitua kohdetta niin halutessaan. Yhtä hyvin yritys voi pitää vuokrakohteen myös taseen ulkopuolella. Rahoitusleasing mahdollistaa näin maksimaalisen valinnan vapauden kirjauskäytäntöjen suhteen.

Eduskunnassa joulukuussa 2015 hyväksytyt kirjanpitolain muutokset tulivat voimaan 1.1.2016. Voimaantulosäännöksen mukaan uutta kirjanpitolakia sovelletaan ensimmäisen kerran tilikaudella, joka alkaa 1.1.2016 tai sen jälkeen. Säännöksen mukaan uutta kirjanpitolakia voidaan kuitenkin soveltaa jo sellaiseen tilinpäätökseen, joka laaditaan lain voimaantulon jälkeen. Uuden kirjanpitolain tuomia helpotuksia voidaan siis ottaa käyttöön jo nyt tehtävissä tilinpäätöksissä, vaikka tilikausi olisikin päättynyt jo vuoden 2015 puolella.

Kokorajat määrittävät tilinpäätöksen sisällön, ei yhteisömuoto

Kirjanpitolainsäädännön uudistusta valmisteltiin vuodesta 2013 alkaen. Muutoksen perustana on 26.6.2013 annettu EU:n tilinpäätösdirektiivi, jonka tarkoituksena on ollut vähentää erityisesti pienyrityksiä koskevaa byrokratiaa ja yksinkertaistaa niiden tilinpäätöksiä koskevia säännöksiä. Lainmuutoksessa tavoiteltiin direktiivien sallimien kaikkien helpotusten soveltamista ja myös säännösten mahdollisimman laajaa yksinkertaistamista.

Tuotekehitysmenojen aktivointi tarkoittaa syntyneiden tuotekehityskulujen menovaikutuksen siirtämistä tuleville tilikausille. Esimerkiksi ohjelmistoyritys kehittää uuden version ohjelmistotuotteestaan tilikauden aikana, jonka odotetaan tuottavan tuloja seuraavan viiden vuoden ajan. Ohjelmistoyritys voi aktivoida tilikauden aikana syntyneet tuotekehitysmenot taseeseen ja poistaa aktivoidut kehittämismenot seuraavaan viiden vuoden aikana.

Apua – kuitti kadoksissa!

Pienhankinnat ovat joko yksittäisiä käyttöomaisuushyödykkeitä tai useasta hyödykkeestä muodostuvia kokonaisuuksia. Tällaisia kokonaisuuksia voivat olla esimerkiksi tietokone- ja puhelinjärjestelmät. Yksittäisen järjestelmään kuuluvan osan hankintamenoa ei saa vähentää vuosikuluna, vaikka sen hankintameno olisi alle 850 euroa, jos koko järjestelmän hankintameno on tätä suurempi.

Tilintarkastuskertomuksessa on nykyisin kaksi osaa. Kertomuksen ensimmäisen osan alussa on lausunto tilinpäätöksestä ja sen perustelut. Muutoin ensimmäisessä osassa käsitellään tilinpäätöstä koskevat johdon velvoitteet sekä tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Käyttämässämme kertomusmallissa tilintarkastajan velvollisuuksia on kuvattu tarkemmin tilintarkastuskertomuksen mukana tulevassa liitteessä.

Tehtävä 2.1 

Juurikin noin. Yritykset pitävät yleensä erillistä varastokirjanpitoa, mutta varsinaiseen kirjanpitoon varaston saldo ja varaston saldon muutokset kirjataan vasta inventaarin yhteydessä tilikauden päätteeksi. Tässä tapauksessa, kun raaka-aineita ostetaan ja kulutetaan saman tarkastelujakson aikana, niin kirjanpidon näkökulmasta tuo tilapäinen raaka-aineiden varastointi ei näy missään. Toiminnanohjausjärjestelmässä ja varastokirjanpidossa nuo varmasti näkyvät, mutta kirjanpidossa ei.