Press "Enter" to skip to content

Kaavoitusprosessi

Kaavoitusprosessi

Jokaisesta kaavatyöstä laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS, jota päivitetään kaavatyön edetessä. OAS on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Siinä määritellään kaavan valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa noudatettavat periaatteet ja tavat (MRL 63 §) sekä kaavan tavoitteet, joita voidaan tarkistaa työn edetessä. OAS:ssa esitetään arvio aikataulusta ja kaavaan liittyvistä luottamuselinten päätösten ajankohdista. OAS asetetaan julkisesti nähtäville ja varataan mahdollisuus jättää siitä mielipiteensä.

Helsingin kaupunki

Kaavahankkeen alkuvaiheessa hankkeen etenemisestä tehdään suunnitelma, jota kutsutaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaksi (OAS). Siinä kerrotaan kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, miten kaavan valmistelu ja päätöksenteko etenee, miten valmisteluun voi osallistua ja miten kaavan vaikutuksia arvioidaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan myös, miten kaavatyön edistymisestä tiedotetaan. 

Tampere.fi:n etusivu

Kun yksityishenkilö tekee kaavamuutoshakemuksen, hänen on syytä miettiä etukäteen mitä tavoitellaan, mutta ei heti aluksi tehdä kovin tarkkoja suunnitelmia siitä, kuinka rakennushanke toteutettaisiin. Jo alkuvaiheessa kannattaa käydä kaavoittajan juttusilla tarkistamassa, onko hanke järkevä ja mahdollinen toteuttaa. Vasta kun perusasioiden on todettu olevan kunnossa, kannattaa tehdä kaavamuutoshakemus.

Footer menu – 2nd and 3rd levels FI

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Yhteystiedot

Kaava-asiakirjat asetetaan kaavoitusprosessin jokaisessa vaiheessa julkisesti nähtäville alueen kaikissa kunnissa, Pohjanmaan liiton virastossa ja liiton verkkosivuilla. Nähtävilläoloaikana kaavaa esitellään kunnille seutukunnittain ja suurelle yleisölle pidetään yleisötilaisuuksia. Viranomaisille ja kunnille varataan tilaisuus lausunnon antamiseen. Muilla osallisilla on oikeus tehdä kaavasta kirjallinen muistutus.

Yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle tai osalle sitä, jolloin kaavaa kutsutaan osayleiskaavaksi. Kirkkonummen kunta on oikeusvaikutteisten yleiskaavojen alaisuudessa. Saaristo- ja rannikkoalueita koskee osayleiskaava ja muita alueita Kirkkonummen yleiskaava 2020. Lisäksi maankäyttöä on tarkennettu osayleiskaavoilla Veklahdessa, Lapinkylässä, Bro-Kolsarissa, Heikkilässä, Kuntakeskuksen 1. vaiheen, Jorvaksen ja Inkilän sekä Gesterbyn ja Smedsbyn alueilla. Yleiskaavan laatii ja hyväksyy kunta.

Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa. Rismalahden kaavaluonnoksesta järjestetyssä yleisötilaisuudessa hanke sai kuntalaisilta ankaraa kritiikkiä. Kuntalaisten kuuleminen ja heidän mielipiteensä huomioiminen edellyttävät kunnalta toimia asiassa.

Kohderyhmät

Kaavaluonnoksen pohjalta laaditaan kaavaehdotus, jossa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon luonnoksesta saadut mielipiteet. Ehdotus on kaavoituksen viimeistelty näkemys alueesta päätöksentekoa varten. Ehdotus sisältää kaavakartan merkintöineen ja määräyksineen sekä kaavaselostuksen. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja nähtävillä olon aikana siitä voi jättää muistutuksen.

Suuret kaupungit kaavoittivat kymmenen vuotta sitten jokaista kaavoitukseen käyttämäänsä kuukautta kohti noin 200 kerrosneliömetriä asuinkerrosalaa. Vuosina 2014–2015 tämä luku oli jo yli 300 kerrosneliömetriä. Näin tarkasteltuna asemakaavoitus on puolet tehokkaampaa kuin ennen.Samalla asemakaavaprosessin kesto kaavan vireille tulosta sen hyväksymiseen on kuitenkin väistämättä pidentynyt. Kun vuosina 2004–2005 aikaa kului suurissa kaupungeissa keskimäärin 9,9 kuukautta, vuosina 2014–2015 hyväksyminen vei 15,6 kuukautta.

3. Luovutaan ylettömän yksityiskohtaisista rakentamista koskevista määräyksistä

Asuntojen kalliit hinnat erityisesti pääkaupunkiseudulla estävät työvoiman liikkuvuutta. Asuntojen hintoja tarpeettomasti nostavaa sääntelyä on purettava ja kaavoitusta edistettävä. Rakentamista koskevan sääntelyn lähtökohtana on oltava, ettei uudella sääntelyllä saa nostaa asuntojen hintoja. Rakennusliikkeiden on saatava rakentaa ostajien haluamia asuntoja. Kilpailu tuottaa innovaatioita, jotka tukevat kohtuuhintaista rakentamista markkinalähtöisesti.

Kaavoituksella säädellään alueiden käyttöä ja rakentamista. Kaavoitusta ohjaa 1.1.2000 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki. Kaavaa laadittaessa suunnitellaan miten mm. asuinalueet, työpaikat, viheralueet ja liikenne sijoitetaan kaupunkiin. Kaavoitus jakautuu eri kaavatasoihin; valtioneuvoston asettamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), maakuntakaava, yleiskaava, osayleiskaava ja asemakaava.

Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta ja rakentamista. Kunnat vastaavat yleis- ja asemakaavoituksesta omalla alueellaan. Kuntakaavoitusta ohjaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Ohjausmuotoja ovat mm. vuosittain järjestettävät kehittämiskeskustelut sekä yksittäisiä kaavoja koskevat viranomaisneuvottelut ja muut työneuvottelut.

Jos yleis- tai asemakaavan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitetut olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen kunnan alueelle, kaavan vaikutuksia selvitettäessä tulee olla tarpeellisessa määrin yhteydessä tähän kuntaan. Jos kaavan olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen maakunnan liiton alueelle, tulee vastaavasti olla yhteydessä tähän liittoon.

Kaavan laatiminen on monivaiheinen prosessi kaavan vireilletulosta hyväksymiseen. Kaavahankkeesta kiinnostuneilla on mahdollisuus osallistua suunnitteluun kaavan eri vaiheissa esittämällä mielipiteitä ja arvioimalla suunnittelua. Osallistumaan pystyy lähettämällä kirjeen tai sähköpostin, osallistumalla yleisötilaisuuksiin ja verkkokeskusteluihin, jättämällä valtuustotalon asiakaspalveluun kirjallisen mielipiteen tai ottamalla suoraan yhteyttä suunnittelijaan.

044 369 4300

Maakuntakaava ohjaa yleiskaavoitusta. Kaavan laatii maakunnan liitto ja hyväksyy maakuntavaltuusto. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jonka mukaan ympäristöministeriö ei enää vahvista maakuntakaavoja, tuli voimaan 1.2.2016. Nykyisin maakuntakaavasta päättää maakunnan liitto. Ympäristöministeriö vahvistaa kuitenkin vielä ne maakuntakaavat, joiden käsittely on ministeriössä ehditty aloittaa.