Press "Enter" to skip to content

Jakamattoman kuolinpesän jako lesken kuoltua

Lesken kuoleman jälkeen toimitetaan perinnönjako lesken perillisten ja ensiksi kuolleen puolison perillisten kesken. Tässä tarkoitettuja ensiksi kuolleen puolison perillisiä ovat lähinnä hänen vanhempansa tai sisaruksensa tai sisarusten lapset. He ovat niin kutsuttuja toissijaisia perillisiä. Testamentilla on mahdollista saattaa kenet tahansa toissijaisen perillisen asemaan. Nämä toissijaiset perilliset ovat ensiksi kuolleen puolison perillisiä mutta lesken kuolinpesän osakkaita. Tämä tarkoittaa sitä, että he voivat vaatia jakoa vasta lesken kuoleman jälkeen.

Pyydä tarjous lakipalvelusta

Perintöverotuksessa verotetaan vainajan kuolinhetkellä perillisille ja testamentinsaajille syntynyt perintöoikeus vainajan omaisuuteen siitä arvosta, joka perittävällä omaisuudella oli vainajan kuollessa. Kun vainaja on kuollessaan ollut avioliitossa tai kyse on perintöverotuksesta lesken jälkeen eikä vainajan ja lesken välistä ositusta ole toimitettu loppuun ennen lesken kuolemaa, tulee verotettavan perintöosuuden määrittämiseksi selvittää myös avioliittolain vaikutus siihen, millaiset perintöoikeudet vainajan perillisille syntyy.

Social links

Ve­rotta­ja suo­rittaa las­ken­nalli­sen osi­tuk­sen puo­lisoi­den välil­lä kaksi ker­taa: en­sim­mäi­sen ker­ran en­siksi kuol­leen puo­lison jäl­keen toi­mi­tet­ta­vassa pe­rin­töve­ro­tuk­sessa ja uu­des­taan les­ken jäl­keen toi­mi­tet­ta­vassa pe­rin­töve­ro­tuk­ses­sa. Nä­mä osi­tuk­set voi­vat joh­taa hyvin eri­lai­siin lop­pu­tu­lok­seen eri­tyi­sesti sil­loin, kun puo­lisoi­den kuo­lin­het­kien välil­lä on pitkä aika.

Artikkelit

Avioliiton päättyessä eroon tai kuolemaan puolisoiden kesken toimitetaan ositus, ellei puolisoilla ole avioehtoa, jonka nojalla puolisoilla ei ole avio-oikeutta mihinkään toistensa omaisuuteen. Osituksessa verrataan toisiinsa puolisoiden avio-oikeuden alaisia netto-omaisuuksia. Netto-omaisuus lasketaan siten, että puolison omista varoista vähennetään omat velat. Enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta omistava aviopuoliso joutuu luovuttamaan vähemmän omistavalla tasinkoa, jotta puolisoille jäisi osituksen jälkeen yhtä paljon avio-oikeuden alaista omaisuutta.

Pesänjako

Kuolinpesän osakkaiden keskinäisiä perintöriitoja hoitaessani olen huomannut, että riitojen syynä on yleensä ihan joku muu kuin raha. Ulkopuolisen pesänselvittäjän apuun kannattaa usein turvautua ”perhesovun” säilyttämiseksi. Riitoja syntyy yleensä, jos selvitettävänä olevassa kuolinpesässä on tavallista enemmän omaisuutta, toisilleen tuntemattomia osakkaita tai keskenään läheisiäkin osakkaita, jotka ovat vainajan kuoleman jälkeen riitaantuneet. Ristiriidat kumpuavat yleensä joko osakkaan tai hänen puolisonsa tunteista.

Verohallinto on pyytänyt 19. tammikuuta 2016 päivätyssä lausuntopyynnössään lausuntoa Suomen Asianajajaliitolta (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) luonnoksesta uudeksi Verohallinnon ohjeeksi: ”Ensin kuolleen puolison tai lesken jälkeisessä perintöverotuksessa tarvittavat tiedot”. Asianajajaliitto esittää lausuntonaan seuraavaa.

Edilex Ympäristö yhdistää EHS-tiedon ja juridiikan. Se pitää sinut tehokkaasti ajan tasalla ympäristö- ja työsuojelulainsäädännön (EHS: Environment, Health and Safety) muutoksista. Saat sähköpostiisi ympäristötiedotteet, joissa asiantuntijat kommentoivat tärkeimpiä alueen säädösmuutoksia. Saat ympäristö- ja työsuojeluasioihin liittyvää henkilökohtaista neuvontaa sähköpostitse HPP Asianajotoimiston asiantuntijoilta. Koko laaja Edilex Peruspalvelu ja sen ympäristöuutiset sisältyvät tilaushintaan.

Kuningaskuluttaja: Lakipalveluiden vertailu venyttää pinnaa ja vie aikaa

Asumisoikeus kuitenkin edellyttää, että leski pystyy hoitamaan asumiskustannuksensa. Jos yhteistä asuntolainaa on paljon jäljellä, velanhoito voi olla yhden hengen taloudelle tiukka paikka. Veronmaksajain keskusliiton lakiasiainjohtaja Vesa Korpela kannustaakin olemaan nopeasti yhteydessä velkojaan, eli asuntolainoissa tavallisesti pankkiin.

Useimmissa tapauksissa perunkirjoitus ja perukirjan laatiminen ovat suoraviivaisia ja nopeita toimenpiteitä. Kuitenkin tilanteet, joissa perukirja laaditaan leskenä kuolleen henkilön jälkeen, jonka aikaisemmin kuolleen puolison kuolinpesän ositusta ei ole toimitettu, voivat olla huomattavasti monimutkaisempia. Tällaisissa tilanteissa perukirjassa on ilmoitettava lesken omaisuuden lisäksi myös ensin kuolleen puolison kuolinpesään kuuluva omaisuus, johon leskellä oli avio-oikeus.

Miksi valita meidät?

Kuolinpesässä voivat olla osakkaina eloon jäänyt puoliso, perilliset sekä yleistestamentinsaajat. Useimmiten leski on kuolinpesän osakas avio-oikeuden perusteella. Tällöin leski ei ole perillinen eikä peri vainajan omaisuutta. Avio-oikeuteen perustuva kuolinpesän osakkuus päättyy, kun lesken ja kuolinpesän välillä on toimitettu jäämistöositus. Vain tilanteessa, jossa vainajalta ei jäänyt rintaperillisiä, on eloon jäänyt puoliso vainajan lakimääräinen perillinen.

Metsätilan omistajanvaihdos

Yhtymä on kuolinpesää edullisempi omistusmuoto, koska vuotuisessa metsäverotuksessa yhtymän tappiot välittyvät jo samana verovuonna osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen, ja näin metsätalouden tappiot saadaan hyödynnetyksi osakkaiden muiden pääomatulojen tai ansiotulojen verotuksessa. Kuolinpesässä verovuoden tappiot jäävät vähennettäväksi kuolinpesän myöhemmistä voitollisista tuloksista. Jos kuolinpesällä ei synny voitollisia tuloksia seuraavan kymmenen vuoden aikana, jäävät tappiot vuosi kerrallaan kokonaan vähentämättä.

Perittävän jälkeen jäävään omaisuuteen eli jäämistön suuruuteen vaikuttaa perittävän avioliitto. Mikäli vainaja oli kuollessaan avioliitossa, toimitetaan lain mukaan ensin ositus ja vasta sen jälkeen perinnönjako. Osituksen perusteella määräytyy perittävän osuus puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden säästöstä eli jäämistö, jonka perilliset saavat perintönä.

Kuolinpesän jakovaatimus ja ositus

Lesken oikeus päättää edes omasta omaisuudestaan on rajoitettua ennen ositusta lesken ja kuolinpesän välillä. Ennen ositusta leski ei voi päättää omaisuutensa myymisestä tai lahjoittamisesta ilman kuolinpesän osakkaiden suostumusta. Syynä on se, että ennen ositusta ei ole selvää miten avio-oikeus kohdistuu mihinkin omaisuuteen ja miten mahdollinen tasinko suoritetaan – tämä selviää vasta osituksessa.

Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.