Press "Enter" to skip to content

Jakamattoman kuolinpesän hallinto

Henkilön kuoltua muodostuu kuolinpesä, joka käsittää vainajan varat ja velat. Kuolinpesä ei ole itsenäinen oikeushenkilö, vaan osakkaidensa yhteenliittymä. Kuolinpesän osakkaita ovat vainajan perilliset, avio-oikeudellinen leski sekä mahdolliset yleisjälkisäädöksen saajat. Osakkaat saavat jakamattoman kuolinpesän yhteishallintaansa sen muodostuessa. Väliaikainen pesänhoitaja saattaa ottaa kuolinpesän hallintaansa siksi aikaa, että kuolinpesän osakkaat ovat kykeneviä hallitsemaan pesää yhdessä.

Kuolinpesän hallinto

Jakamatonta kuolinpesää hallinnoi joko osakkaat yhteisesti tai käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä/pesänjakaja.  Jakamaton kuolinpesä on yksikkö, jolla on omia oikeuksia ja velvollisuuksia. Jakamaton kuolinpesä voi tehdä oikeustoimia kuten myydä, ostaa, lainata, vuokrata ja tehdä muita sopimuksia. Jakamattoman kuolinpesän ”ääntä” käyttää osakasten kollektiivi. Jakamattoman kuolinpesän tekemiin oikeustoimeen tarvitaan kaikkien osakkaiden hyväksyntä, ellei pesään ole määrätty pesänselvittäjää/pesänjakajaa, jolloin hän yksin toimii kuolinpesän lukuun.

Lakkaaminen

Pankkisalaisuusäännökset suojaavat pankin asiakkaan yksityisyyttä. Myös tiedot vainajan kuolinpäivää edeltävästä pankkiasioinnista kuuluvat suojan piiriin. Pankkisalaisuuden alaisia tietoja ovat muun muassa tiedot tilitapahtumista, maksuliikenteestä, varallisuudenhoitopalveluista ja velkasitoumuksista.

Perinnönjako-ongelmia

Kuolinpesä voidaan pitää jakamattomana lähes kuinka pitkään tahansa. Pesän osakkaiden on esimerkiksi mahdollista tehdä sopimus, että he pitävät pesän jakamattomana toistaiseksi tai määräajan. Usein taustalla on pyrkimys pitää pesä yhtenä, jakamattomana kokonaisuutena niin kauan kuin leski on elossa. Lisäksi pesän pitäminen jakamattomana voi estää omaisuuden epätaloudellisen pirstoutumisen: esimerkiksi kiinteistön arvo usein laskee, jos se jaetaan.

Jos kuolinpesä ennen osituksen toimittamista myy vainajan nimissä olleen asunnon, luovutusvoitto ei ole osaksikaan verovapaa pelkästään sillä perusteella, että leski on käyttänyt asuntoa vakituisena asuntonaan ja hänellä on avio-oikeus vainajan omaisuuteen. Kuolinpesän saama luovutusvoitto on verovapaa vain niiden perillisten osuutta vastaavalta osin, jotka ovat vainajan kuoleman jälkeen käyttäneet asuntoa vakituisena asuntonaan vähintään kahden vuoden ajan. Kiristynyttä kantaa sovelletaan 25.4.2005 jälkeen tapahtuneisiin luovutuksiin.

Asiakaspalvelu

Henkilön kuoltua hänen oikeutensa ja velvollisuutensa siirtyvät kuolinpesälle. Kuolinpesällä tarkoitetaan kuolleen henkilön varojen ja velkojen muodostamaa taloudellista kokonaisuutta. Kuolinpesän asioista päättävät pesän osakkaat yhdessä. Kuolinpesän osakkaita ovat yleensä lakimääräiset perilliset eli lapset tai heidän jälkeläisensä, eloonjäänyt puoliso avio-oikeuden perusteella nojalla ja yleistestamentin saaja eli henkilö, jolle vainaja on testamentannut koko omaisuutensa tai osuuden siitä.

Avioliiton päättyessä eroon tai kuolemaan puolisoiden kesken toimitetaan ositus, ellei puolisoilla ole avioehtoa, jonka nojalla puolisoilla ei ole avio-oikeutta mihinkään toistensa omaisuuteen. Osituksessa verrataan toisiinsa puolisoiden avio-oikeuden alaisia netto-omaisuuksia. Netto-omaisuus lasketaan siten, että puolison omista varoista vähennetään omat velat. Enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta omistava aviopuoliso joutuu luovuttamaan vähemmän omistavalla tasinkoa, jotta puolisoille jäisi osituksen jälkeen yhtä paljon avio-oikeuden alaista omaisuutta.

Tältä sivulta löydät tietoa Valviran suorittamasta henkilötietojen käsittelystä Valviran eri tehtävien yhteydessä. Rekisteröidyille suunnatuissa tietosuojaselosteissa on kuvattu kaikki kyseistä tehtävää koskevat tietosuojalainsäädännön edellyttämät tiedot, kutakin henkilötietojen käsittelyä koskevat yhteyshenkilöt ja tiedot siitä, miten voit käyttää rekisteröitynä tietosuojalainsäädännön mukaisia oikeuksiasi.

 Osakehuoneistorekisteri.fi

Miten varmistetaan, että isännöitsijät tuottavat kaikki tiedot huoneistotietojärjestelmään? 
Huoneistotietojärjestelmän voimaanpanolaissa osakeluettelon tietojen siirto huoneistotietojärjestelmään on taloyhtiöiden velvoite. Siirron jälkeen taloyhtiöiltä jää pois tehtäviä ja osakkaat saavat hyödyt sähköisestä rekisteristä. Osakeluettelon siirto on taloyhtiöiden ja osakkaiden etu.

Ostamalla sähkösi Lumituulelta menevät tuotot vain uuden tuulivoiman rakentamiseen ja näin kasvatat suoraan tuulisähkön osuutta Suomen energiantuotannossa – tärkeintä on kenelle tuulisähköstäsi maksat! Lumituulella on Yhteiskunnallisen yrityksen merkki, sillä meillä on yhteiskunnallinen tehtävä edistää tuulivoimaa Suomessa. Yhtiö myy tuulisähköä vain osakkailleen, osakkeita saat nyt kauppafoorumiltamme.

Jäsenyys jatkuu jakamattoman kuolinpesän nimellä

Perunkirjoitusta varten voit pyytää tiliotteen MetsäSoitto-palvelunumerosta 010 7770 tai sähköpostitse jasenpalvelutmetsagroup.com tai yhteyshenkilöltämme metsän sijaintikunnassa. Tiliotteeseen on merkitty osuuskuntaan sijoitetut osuudet kuolinpäivänä. Voimme tehdä myös perunkirjoitusta varten tarvittavan metsätila-arvion eli selvitämme metsätilan rahallisen arvon.

Rintaperillisiä suojaa oikeus lakiosaan, joka pääsäännön mukaan on puolet perintöosasta. Perintöosa on pääsäännön mukaan perillisen pääluvun mukainen osuus vainajan jäämistöstä. Esim., jos vainajalta jäi 3 rintaperillistä, on yhden osuus 1/ 3 osaa jäämistöstä ja lakiosa näin ollen 1/ 6 osaa. Testamentilla ei siis voi loukata rintaperillisen oikeutta lakiosaan. Lakiosasuojan käyttäminen edellyttää ns. lakiosailmoituksen tekemistä. Ilmoitus on lain mukaan tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tiedon kuolemasta ja hänen lakiosaansa loukkaavasta testamentista.

Sisältöjulkaisija

Kyllä voi. Maanomistaja voi mahdollisesti hakea korvauksia kunnan rakennuslautakunnan tekemän johdon sijoittamispäätöksen jälkeen tai luonnonsuojeluviranomaisen tekemän suojelupäätöksen (esim. luontotyypin rajaaminen tai eliölajin esiintymispaikan suojelu) seurauksena. Korvauksesta tulisi ensisijaisesti sopia, mutta jos sopimukseen ei päästä, voivat johdon rakentaja, maanomistaja ja suojeluviranomainen kukin hakea toimitusta korvauksen määräämiseksi. Korvausvelvollinen maksaa lähes aina toimituksen kustannukset, vaikka korvauksen saaja olisi hakijana.

Perintöasioista säädetään perintökaaressa (40/1965). Jäämistöstä voidaan kuolemanvaraisesti määrätä vain testamentilla. Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Testamentin tekijän on testamentin tekotilaisuudessa allekirjoitettava testamentti tai tunnustettava siihen aiemmin merkitsemänsä allekirjoitus. Todistajien on todistettava testamentti nimikirjoituksillaan, kun testamentintekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut siinä olevan allekirjoituksensa. Myös suullinen testamentti on tietyissä poikkeuksellisissa tilanteissa pätevä.

Avioliitossa oleva puoliso ei voi ilman toisen puolison suostumusta luovuttaa tai myydä asuntoa, joka on yksinomaan tai pääasiallisesti tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina. Näin ollen yhteisenä kotina käytetyn asunnon myyntiin tarvitaan aviopuolison suostumus, vaikka myyjä omistaisi asunnon kokonaan yksin. Isännöitsijän tai hallituksen tehdessä osakeluettelomerkintää uuden omistajan nimiin tulee ennen merkinnän tekemistä tarkistaa, että asunnon myyntiin on aviopuolison suostumus.

Määräaikaisen hallintaoikeuden pidättämisen diskonttauskerroin ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin saman henkilön elinikäisen hallintaoikeuden pidättämisen kerroin. Mikäli metsätilan omistajanvaihdoksessa päädytään hallintaoikeuden pidättämiseen, tulisi pidätyksessä olla motiivina muitakin asioita kuin pelkkä verojen alentaminen, koska hallintaoikeuden pidättämisestä seuraa myös haittoja seuraavissa tilanteissa: