Press "Enter" to skip to content

Helsinki kerrostalotontit

Tonttihaut ja -kilpailut

HSY valmistelee vuosittain esityksen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tukemassa asuntotuotannossa pääkaupunkiseudulla sovellettavista tonttien enimmäishinnoista. Työn tavoitteena on määritellä alueittain yhtenäinen ja johdonmukainen kohtuullisen hintatason yläraja ohjeeksi ARA-tuotantoon luovutettavan tonttimaan hinnoittelussa arava- ja korkotukilainsäädännön tavoitteiden mukaisesti. Seudullista hintapäätöstä on perinteisesti käytetty myös muutoin ohjeena kohtuuhintaisen tonttimaan arvioinnissa.

Pääkaupunkimme Helsinki sopii moniin elämän tilanteisiin. Meren ja luonnon läheisyys luovat helposti rauhallisuutta hektiseen elämään ja kattavasta kulttuuritarjonnasta löytää helposti lisää vilskettä sitä kaivatessa. Helsingistä löytää helposti myös useita eri liikuntavaihtoehtoja esimerkiksi upean keskuspuiston ja muiden ulkoilumaastojen muodossa, mutta penkkiurheilijallekin löytyy varmasti mieluisaa seurattavaa lähes vuoden jokaisena päivänä.

Tonttihintoja sidotaan myös asuntohintoihin

Tekstissä keerotaan, että Helsinki luovuttaisi 45 % tonteistaan kovan rahan tuotantoon. Ei ihan noin. Kaupungin koko asuntotuotannosta arvioidaan olevan 45 % kovaa rahaa eli vapaarahoitteista omistus- ja vuokra-asuntotuotanto. Jos tuotanto on 5500 asuntoa, olisi siitä 2500 kovaa rahaa. Tuotannosta kaupungin maalla on kolme näljäsosaa. Muiden maalla oleva tuotanto on käytännössä kokonaan kovaa rahaa. Yksi kolmannes on 1900 asuntoa 5500 asunnosta. Kaupungin osuudeksi jää näin vain 600 asuntoa eli 17 % kaupungin luovuttamien tonttien asunnoista. Vähän eri juttu kuin 45 %.

Sitoutumalla hallittuun kasvuun ja kestävään kehitykseen Hyvinkää luovuttaa uusia tontteja sekä omakotiasumiseen että yrittämiseen. Asuntoja on viime vuosina valmistunut vuosittain n.300 kpl, joista kolmannes on omakotitaloja ja 40-50% kerrostaloja. 59 % hyvinkääläisistä asuu omistamassaan asunnossa, vuokralla asuvia on 32%.

Tulossa myyntiin:Helsinki, Katsastustie 4

Tuottajamuotoiseen rakentamiseen luovutettavien kerros-, rivi- ja pientalotonttien hinnat on sidottu valtion tukemassa asuntotuotannossa sovellettaviin enimmäistonttihintoihin, (ARA-hintoihin) siten, että vapaarahoitteisten tonttien hinta on 1,5-kertainen. Tämän lisäksi voidaan hintoihin lisätä keskeisestä sijainnista johtuva 15 % korotus. ARA-hinnat tarkentuvat vuosittain yleensä tammikuussa.

Uutisen lisäys (ylläpito)

Esimerkki. Kaupungin vuokratontilla Itä-Helsingissä oleva iso rivitaloyhtiö, jonka asunnoissa on yhteensä 8400 neliötä. Nykyinen tontin vuokra on runsaat 35 000 euroa, vajaat 11 prosenttia kaikista kiinteistön hoitokuluista. Kaupungin uusien linjausten mukaan vuonna 2030 vastaavalla alueella tontin vuokran pitäisi olla 1,77 euroa neliöltä kuukaudessa, eli 178 416 euroa tontilta koko vuoden aikana. Eli uusien sääntöjen mukaan tuonkin tontin vuokra yli viisinkertaistuisi, vaikka tässä tapauksessa ei olekaan kyse ikivanhasta sopimuksesta ja siten hullunhalvasta tontin vuokrasta.

3 asuinkerrostalotonttia, Raahe

– Raaka linja on se, että houkutteleva sijainti vaikuttaa absoluuttisen hintaan. Tonttien hinnat on johdettu asuntojen hinnoista. Kaupunkien välillä on aika paljon eroja. Sekin vaikuttaa, kuinka paljon kaupungit omistavat myytäviä tontteja. Esimerkiksi Oulu on johdonmukaisesti luonut myytäviä tontteja vain omistamalleen maalle, kertoo johtaja Merja Vuoripuro Rakennusteollisuudesta.

Kaupungin toimittamasta aineistosta ei käy ilmi, minkä vuokraperustehinnan mukaan tontille tehtävien uusien pääkäyttötarkoituksen mukaisten tilojen (päätalojen laajennukset/muutokset & talousrakennukset) tontinvuokra määräytyisi. Pääkäyttötarkoituksen mukaisen talousrakennuksen tontinvuokra ei voi riippua päätalon tyypityksestä. Tämähän johtaisi tilanteeseen, jossa samanlaisesta rakennuksesta maksettaisiin erisuuruista vuokraa vierekkäisillä tonteilla.

Ryhmärakennuttaminen tarjoaa asukaslähtöisen vaihtoehdon uusien asuntojen tuotantoon ja monipuolistaa samalla asuntokantaa. Ryhmärakennuttamishankkeessa joukko ihmisiä rakennuttaa itselleen asuntoja. Ryhmärakennuttaminen on luonteeltaan omatoimisen rakennuttamisen ja rakennuttajaliikevetoisen asuntorakennuttamisen välimuoto. Hankkeet voivat olla tulevien asukkaiden itsensä käynnistämiä tai niitä voi laittaa alulle rakennuttajakonsultti tai muu taho.

Uuden Suomen uutiset

Oikeudeton ja laiton rahastaminen selittää himon jolla mm. Helsinki ja Tampere koko ajan luovat uusia neitseellisiä rakennusalueita. Tampereen kaupunki havittelee – jos oikein muistan – Eteläpuistosta tuloja 100 miljoonaa euroa kun sen omat kustannukset alueesta ovat 20 miljoonaa. Tampere siis vetää välistä 80 miljoonaa euroa. Ketkä maksavat tämän 80 miljoonaa? Me, asuntojen ostajat. Tämän takia asunnot ovat kalliita. Kaupunkien menettelyn oikea nimi on systemaattinen rikollisuus.

(Nikkilä)

Boxin työpaikka-alue sijaitsee Sipoon ja Porvoon rajalla Söderkullan taajaman itäpuolella, lähellä Sköldvikin öljysatamaa. Alue rajautuu Porvoon rajaan, Porvoonväylään, Uuteen Porvoontiehen sekä Kilpilahdentiehen.  Boxin kylään alueelta on matkaa noin kilometri, Söderkullan keskustaan 8,5 kilometriä ja Nikkilän keskustaan 16 kilometriä. Kehä III sijaitsee noin 20 kilometrin päässä lännessä.

Hakulomake

Sopiva aloituskohta on varmaankin kun valmistuin -96 rakennusinsinööriksi Joensuusta. Tuolloin olin luonnollisesti totaalipoikki. Tämä johtuen siitä, että yhtään rahaa ei ollut koskaan ollutkaan, kotoa 16-vuotiaana lähtiessä olin saanut noin 20m etumatkaa. Lisänä sitten pankista hieman opintolainaa joka oli sijoitettu erittäin tarkkojen analyysien perusteella suurimman p/h luvun sisältämiin tuotteisiin. Amatööreille kerrottakoon, että p=painoprosenttia ja h=hinta.

Moninkertaisiksi kallistuvat tonttivuokrat eivät ole ainakaan vielä sysänneet taloyhtiöitä tonttikaupoille Lahdessa. Toukokuun 2020 lopussa vuokrasopimus umpeutuu 61 lahtelaisessa kerrostalossa, joista yksikään ei ole päättänyt lunastaa tonttia omakseen kaupungilta.

Helsingin kaupunki omistaa suuren osan maa-alueestaan, koska kaukokatseiset päättäjät ovat aikanaan huolehtineet maapolitiikasta hyvin. Tämä kaikkien kuntalaisten yhdessä omistama maa-alue tuottaa vuokratuloina Helsingille roimasti rahaa. Kaupunki saa maaomaisuudestaan vuokratuloja vähän yli 180 miljoonaa, josta noin 50 miljoonaa on sisäistä vuokraa, jota kaupunki maksaa itselleen. Ulkopuolisilta tulevasta runsaasta 130 miljoonasta eurosta 84  miljoonaa asuintonteista.

Palvelun ylläpitäjä ei takaa palvelussa olevien aineistojen ja toimintojen virheettömyyttä, oikeellisuutta, täsmällisyyttä tai luotettavuutta. Palvelun jatkuva saatavuus ja katkoton toiminta ei myöskään ole taattua. Palvelun tarjoajalla on oikeus ilman erillistä ilmoitusta muuttaa palvelua tai ottaa se tai sen osa pois käytöstä. Palvelun ylläpitäjä ei vastaa aineistojen käytön tai palvelun välittömästi tai välillisesti aiheuttamista vahingoista.

Akaan kaupungilla on omistuksessaan useita tyhjillään olevia kerrostalotontteja. Esimerkiksi Hallamäentien ja Satamatien välisellä alueella on voimassa olevan kaavan mukaan tilaa jopa viidelle viisikerroksiselle talolle jo olemassa olevien kolmen talon lisäksi. Akaan kaupungin kaavoituspäällikön Jyri Sarkkisen mukaan alueen vuodelta 1977 peräisin oleva kaava tosin kaipaisi päivitystä, joka vähentäisi rakennuspaikkoja kahteen tai kolmeen.

Murupolku

Yleiskaava tavoittelee Helsingin väkimäärän nostamista 260 000 hengellä vuoteen 2050 mennessä. Siihen tarvitaan uutta asuinalaa noin yhdeksän miljoonaa kerrosneliötä, mutta yleiskaavassa siihen otetaan 18 miljoonaa. Valmiina olevissa asemakaavoissa ja Östersundomiin tekeillä olevassa yleiskaavassa on kuitenkin jo varattuna uutta asuinalaa kahdeksan miljoonaa neliötä. Eikö tämä melkein riittäisi uusien asukkaiden asuttamiseen, ellei asuinalaa kasvatettaisi?

Anna palautetta

Vuosina 2000-2004 kaavoitetuista kerrostalotonteista 70% rakennettiin ensimmäisen viiden vuoden aikana ja runsaat 10% oli vielä rakentamatta vuonna 2010. Samana aikana kaavoitetuista täydennysrakentamiskaavoista vain noin 15% rakentui ja lähes 85% jäi rakentamatta. Tutkimuksessa todetaankin, että täydennysrakentamiskaavoista toteutuu kerrostaloissa vuosittain noin 2% ja pientaloissa noin 1%.