Press "Enter" to skip to content

Hallintaoikeustestamentti rahavarat

Yksityisyydensuoja

Perintökaaressa säädetään kahdesta tilanteesta, joissa on mahdollisuus saada hallintaoikeus kuolleen henkilön omaisuuteen, vaikka tämä omaisuus olisikin vielä jakamattomana kuolinpesässä. Ensinnäkin kuolinpesän omaisuuden hallintaoikeuden voi saada vainajan eloonjäänyt puoliso suoraan perintökaaren 3. luvun (Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä) erityissääntelyn nojalla. Tästä lesken hallintaoikeudesta on kaksi variaatiota:

Hallintaoikeustestamentinsaajan on suoritettava lakiosa siltä osin, kuin testamentti loukkaa rintaperillisten oikeutta lakiosaansa. Testamentinsaaja ei saa myöskään myydä tai luovuttaa hallitsemaansa omaisuutta ilman kuolinpesän osakkaiden yhteistä suostumusta. Toisaalta mikäli kuolinpesän osakkaat antavat yhteisen suostumuksensa, kuolinpesän omaisuutta voidaan myydä. Jos rintaperillinen haluaa käyttöönsä hallintaoikeustestamentin alaista omaisuutta, täytyy siitä sopia hallintaoikeuden haltijan kanssa erikseen. Samalla sovitaan yleensä myös mahdollisesta vastikkeesta.

Lue lisää samalta kirjoittajalta

Hallintaoikeustestamenttia tehdessä on kuitenkin hyvä muistaa, että omaisuuden myymisestä päättävät aina omistajat, eikä hallintaoikeuden haltijalla ole oikeutta myydä tai pantata hallitsemaansa omaisuutta. Tämän vuoksi asianajaja ja varatuomari Harri Kontturin mielestä hallintaoikeustestamenttiin kannattaa kirjata määräys, joka antaa leskelle oikeuden vaihtaa kotia. Eli myydä  asunto, josta omistaa puolet ja jonka toista puolta hallinnoi testamentin nojalla ja hankkia tilalle toinen, joka vastaa paremmin hänen tarpeitaan.

Omistus- vai hallintaoikeustestamentti

Keski­näisel­lä hal­linta­oi­keus­tes­ta­men­tilla puoli­sot tes­ta­ment­taavat toisil­leen siten, että leski saa elin­ikäi­sen hallin­taoi­keu­den ensik­si kuol­leen puoli­son omai­suu­teen. Omis­tusoi­keus omai­suu­teen siirtyy kui­tenkin heti ensik­si kuol­leen puoli­son perilli­sille. Vaikka perilli­sistä tulee omai­suu­den omis­tajia, eivät he voi käyt­tää perin­töä vielä lesken eläes­sä.

Sidebar extra menu

Avioliiton päättyessä eroon tai kuolemaan puolisoiden kesken toimitetaan ositus, ellei puolisoilla ole avioehtoa, jonka nojalla puolisoilla ei ole avio-oikeutta mihinkään toistensa omaisuuteen. Osituksessa verrataan toisiinsa puolisoiden avio-oikeuden alaisia netto-omaisuuksia. Netto-omaisuus lasketaan siten, että puolison omista varoista vähennetään omat velat. Enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta omistava aviopuoliso joutuu luovuttamaan vähemmän omistavalla tasinkoa, jotta puolisoille jäisi osituksen jälkeen yhtä paljon avio-oikeuden alaista omaisuutta.

Testamenttausoikeutta rajoittaa lesken oikeus tasinkoon, rintaperillisen oikeus lakiosaan, lesken asumissuoja sekä toissijaisten perillisten tai testamentinsaajien ja mahdollisten avustuksensaajien (alaikäinen lapsi tai puoliso) oikeudet. Rintaperillisen lakiosaoikeuden ja lesken vähimmäissuojan voi syrjäyttää testamentilla ainoastaan, mikäli perinnöttömäksi tekemisen perusteet täyttyvät.

Jos ensin kuollut puoliso antaa leskelle hallintaoikeuden jäämistöönsä, voiko leskia) myydäb) lahjoittaa hallintaoikeuden alaisen omaisuuden?c) määrätä jäämistöstä esim. niin, että tekee rintaperilliset perinnöttömäksi omalla testamentillaan?d) Jos leskellä on hallintaoikeus jäämistöön, saako hän esimerkiksi rahojen suhteen tuhlata kaikki kuolleelta puolisolta jääneet rahat?Toisin sanoen, haluaisin tietää, kuinka suuret valtuudet hallintaoikeus antaa.

Kommentoi vastausta

Lesken asemaa testamentti turvaa erityisesti silloin, kun puolisoiden avio-oikeus toistensa omaisuuteen on suljettu pois avioehtosopimuksella. Saattaisihan käydä niin, että enemmän omistavan puolison kuoltua leski jäisi puille paljaille. Perintöoikeus turvaa lesken asumisen kodissaan ilman testamenttiakin, mutta esimerkiksi ensiksi kuolleen puolison omistaman kesämökin käyttöön leski ei saa lakiin perustuvaa oikeutta ilman testamenttia.

Esimerkki: Antti lahjoittaa kesämökkikiinteistön tyttärensä Liisan lapselle Mikalle. Antti ilmoittaa pidättävänsä kiinteistön hallintaoikeuden itsellään. Kesämökkikiinteistön omistusoikeus siirtyy Mikalle, mutta mökki on Antin käytettävissä. Jos myös Liisa käyttää kesämökkiä, Antti voi pidättää hallintaoikeuden sekä itselleen että Liisalle. Silloinkin omistusoikeus siirtyy Mikalle, mutta hallintaoikeus on Antilla ja Liisalla.

Testamentinsaajan osalta on hyvä muistaa, että mikäli testamentintekijällä on rintaperillisiä, eli lapsia tai muita alenevassa polvessa olevia perijöitä, tulee näiden oikeus lakiosaan ottaa huomioon testamenttia laadittaessa. Tässä kohtaa on syytä myös oikaista se usein ilmenevä väärinkäsitys, että kaikilla lakimääräisillä perillisillä olisi oikeus lakiosaan. Näin ei ole, vaan lakiosa kuuluu vain suoraan alenevassa polvessa oleville perillisille (lapset, lasten lapset jne.). Lakiosa on puolet rintaperilliselle kuuluvasta perintöosasta eikä sitä voida testamentein sivuuttaa.

Käyttöoikeus- eli hallintaoikeustestamentti

Testamentilla ei voi aina määrätä koko omaisuudestaan. Perittävän lapsilla tai muilla rintaperillisillä (käytännössä lapsilla etenevässä polvessa) on oikeus vaatia lakiosaansa testamentista huolimatta. Lakiosa on puolet ns. perintöosasta. Jos testamentti loukkaa rintaperillisen lakiosaa, tämä ei saa osaansa automaattisesti, vaan lakiosaa on vaadittava määräajassa testamentin saajalta. Lakiosan vaatimisesta voi myös tehokkaasti luopua, tosin vasta perittävän kuoleman jälkeen.

Puolisot voivat laatia keskinäisen testamatin siten, että sillä annetaan hallintaoikeus leskelle. Tällöin siirtyy ensiksi kuolleen puolison omaisuuden omistusoikeus suoraan lapsille, mutta leski saa omaisuuteen käyttö- eli hallintaoikeuden. Leski ei tällöin joudu maksamaan perintöveroa saamastaan käyttöoikeudesta ja myös lasten perintöveroa pienentää lesken saama käyttöoikeus. Hallintaoikeustestamentilla voidaan turvata lesken asema ja samalla varmistaa, että omaisuus menee rintaperillisille.

Edunvalvojan tulee hakea maistraatin lupa, mikäli hän ryhtyy harjoittamaan elinkeinotoimintaa päämiehensä lukuun tilanteessa, jossa päämies ei ole siihen enää itse kykenevä. Edunvalvojan tulee hakea maistraatin lupa myös silloin, jos edunvalvoja jatkaa päämiehen itsensä aiemmin harjoittaman tai päämiehen perintönä, testamentilla tai lahjana saaman liiketoiminnan harjoittamista päämiehen lukuun.

Omaisuuden jakaminen avoliiton päättymisen jälkeen

Perunkirjoitus on tilaisuus, johon on kutsuttava todistettavasti kaikki perilliset eli pesän osakkaat. Heitä ovat useimmiten leski ja lapset. Lapsista käytetään myös nimitystä rintaperilliset. Mikäli vainaja oli naimaton, osakkaita ovat yleensä sisarukset. Jos pesän osakas on kuollut ennen perittävää, aiemmin kuolleen osakkaan sijaan tulevat hänen lapsensa. Raja katkeaa ennen serkkua, joka ei ilman testamenttia ole perillisen asemassa.

Edilex Ympäristö yhdistää EHS-tiedon ja juridiikan. Se pitää sinut tehokkaasti ajan tasalla ympäristö- ja työsuojelulainsäädännön (EHS: Environment, Health and Safety) muutoksista. Saat sähköpostiisi ympäristötiedotteet, joissa asiantuntijat kommentoivat tärkeimpiä alueen säädösmuutoksia. Saat ympäristö- ja työsuojeluasioihin liittyvää henkilökohtaista neuvontaa sähköpostitse HPP Asianajotoimiston asiantuntijoilta. Koko laaja Edilex Peruspalvelu ja sen ympäristöuutiset sisältyvät tilaushintaan.

8. marraskuu Usein puolisoiden väliset keskinäiset testamentit ovat niin sanottuja hallinta- Koska hallintaoikeuden rasittaman omaisuuden omistusoikeus. Siten esimerkiksi testamentti, jossa myönnetään täysi omistusoikeus leskelle ensiksi kuolleen puolison jälkeen, mutta määrätään, että lesken kuoleman jälkeen. Hallintaoikeustestamentilla vainajan omaisuuden hallintaoikeus siirtyy testamentin saajalle, mutta omistusoikeus ei.

”Kun pohdit testamenttia, aloita miettimällä esimerkiksi näitä kysymyksiä: Olenko perinnön jättäessäni sinkku vai elänkö avo- tai avioliitossa? Onko lapsia? Jos minulla on uusperhe, haluanko edellisen ja nykyisen avioliittoni lasten olevan yhdenvertaisia keskenään? Entä miten suhtaudun uuden puolisoni edellisen liiton lapsiin? Haluanko suosia jotakuta lakimääräistä perillistä tai ulkopuolista?