Press "Enter" to skip to content

Asemakaava rakennusoikeus

Rakennuttaja noudattaa myös rakennusjärjestystä

Pientalohankkeessa tarvitaan myös erityissuunnittelijoita, kuten rakenne-, LVI- ja sähkösuunnittelijoita sekä pohjarakennesuunnittelija. Koska rakennuskustannukset, rakennuksen toimivuus sekä huolto- ja käyttökustannukset määräytyvät jo suunnitteluvaiheen alussa, kannattaa kaikki lain vaatimat erityissuunnittelijat ja vastaava työnjohtaja palkata jo varhaisessa vaiheessa. 

Miten saan selville kiinteistöni rakennusoikeuden?

Rakennusluvan saamiseen normaalin kunnassa tapahtuvan rakennuslupamenettelyn kautta tarvitaan vähintään rakentamista ohjaava-rantayleiskaava. Rakentamiseen oikeuttavassa yleiskaavassa rakennuspaikkojen määrä ja sijainti osoitetaan kiinteistökohtaisesti, samoin kunkin rakennuspaikan rakennusoikeus. Tämän lisäksi kaavassa voi olla määräyksiä rakennustavoista ja jätevesien käsittelystä. Rantayleiskaavan laatii kunta.

Yläreunan linkit

Kunnan eri osa-alueilla voi olla erilaisia määräyksiä, jos ne maanomistajien tasapuolisuuden kannalta ovat perusteltavissa.  Perinteisesti ranta-alueita ovat koskeneet erilaiset määräykset ja niiden esittely on tässäkin oppaassa oman otsikkonsa alla.  Ranta-alueiden ohjaamisen tarvetta ei kaikissa kunnissa samalla tavoin ole joko kattavan kaavoituksen vuoksi tai sen vuoksi, ettei vesistöjä ole.

Asiakaspalvelu

Rakennusjärjestyksessä on säädetty muun muassa rakennusten sijoittamisesta ja sopeutumisesta ympäristöön. Lomarakennuksen ja omakotitalon etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla 30–50 metriä rakennuksen koosta riippuen sekä sijainnin sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy.

Laskutustiedot

Kunta voi oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä osoittaa suunnittelutarvealueeksi myös alueen, jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Yleiskaavan tai rakennusjärjestyksen määräys alueen osoittamisesta suunnittelutarvealueeksi on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan.

Asemakaavat

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 51 §:n mukaan kunnan on laadittava asemakaava ja pidettävä se ajan tasalla sitä mukaan kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttävät. Lieksan kaupungin elinvoimapalveluiden maankäyttö laatii asemakaavoja, jotka ohjaavat alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä.

Asuminen ja ympäristö

Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Se sisältää kartalla esitettävän kuvauksen alueiden käytöstä ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen periaatteista. Maakuntakaavassa ratkaistaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät alueiden käyttöön liittyvät kysymykset.

Asemakaava-alueita Kuusamossa on kaksi, Rukan asemakaava-alue (1250 ha) sekä Kirkonkylälle sijoittuvat asemakaavat (1600 ha). Rukan asemakaava on laadittu ohjaamaan pääasiassa loma-asutuksen rakentamista ja asemakaavasta on olemassa yhtenäinen kaavayhdistelmä. Kirkonkylälle sijoittuvista asemakaavoista on tekeillä luonnoksena nähtävillä ollut ajantasakaava, joka nimetään Kirkonkylän asemakaavaksi. Ensimmäinen rakennuskaava laadittiin Kuusamon Kirkonkylälle v. 1964. Maankäyttö- ja rakennuslain tullessa voimaan 1.1.2000 rakennuskaavat muuttuivat asemakaavoiksi.

Asemakaava-alueen ulkopuolella saadaan rakennuspaikalle rakentaa kirjallisella ilmoituksella yksi pohja- alaltaan enintään 20- 50 m² suuruinen talousrakennus. Ei kuitenkaan koske autotallia, saunaa eikä muuta tulisijallista rakennusta. Talousrakennuksen tulee liittyä jo olemassa olevan asunnon pihapiiriin tai maatilan talouskeskuksen toimintoihin. Yli 50 m2 suuruisen talousrakennuksen rakentaminen edellyttää rakennuslupaa ja alle 20 m2 talousrakennuksen rakentamisessa noudatetaan kohdan 2.2 edellytyksiä.

3. Rakentamisen sijoittuminen ja ympäristön huomioon ottaminen

Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan / kaupunkikuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus.

Alueilla, jotka asema- taikka yleiskaavoissa ovat merkitty ympäristöltään säilytettäväksi, tulee kaupunkikuvaan kiinnittää erityistä huomiota. Mikäli kaavamääräyksissä ei ole tarkemmin määritelty merkinnän sisältöä, tulee uudisrakentamisen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtävien muutosten sopeutua alueen ominaispiirteisiin mm. rakennusten koon, muodon, värityksen, julkisivujen jäsentelyn sekä materiaalivalintojen osalta. Alueella olevaa puustoa ei saa poistaa ilman lupaa.

Kyläalue
Mäntsälän kyläalueiden ja kyläkeskusalueiden rajaukset on määritelty Hajarakentamisen pelisäännöissä (mkltk 6.9.2006 / §225) ja täydennetty eteläisten kylien osalta Rakennusjärjestyksessä (kv 1.12.2008 / §90). Kyläalueen rajaus tarkistetaan aluekohtaisesti yleiskaavoituksessa. Yleiskaavan kyläaluerajaus korvaa jatkossa tässä rakennusjärjestyksessä vahvistetun kyläaluerajauksen. Liite 4.

Lapset & koulutus

Tausta: Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentaminen Juthskogenin alueelle. Kaavoituksen keskeisinä tavoitteina on luoda alueelle maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuiston rakentamiselle ja metsätalouden harjoittamiselle, säilyttää alueen käyttömahdollisuudet virkistys- ja metsästysalueena sekä ratkaista alueen liikennejärjestelyt tarkoituksenmukaisella tavalla. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77a § mukaisena yleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena.