Press "Enter" to skip to content

Yhteisen asunnon myynti erotilanteessa

Asunto myyntiin erotilanteessa – mitä vaihtoehtoja on ja miten pulmatilanteet ratkaistaan?

Kun asuntoa lähdetään erotilanteessa myymään, yleisimpiä vaihtoehtoja on kaksi: joko toinen osapuoli lunastaa asunnon itselleen tai asunto myydään yhteisellä päätöksellä ulkopuoliselle. Kiinteistönvälittäjä arvioi kohteen myyntihinnan, jonka mukaan toinen osapuoli lunastaa osuuden itselleen. Jos asunto myydään ulkopuoliselle, kaupasta saadut rahat jaetaan osapuolille siinä suhteessa kuin avioliittolaki määrää.

Yksityisyydensuoja

Kun avioliitto päättyy puolisoiden eroon, on ratkaistava, millä tavalla puolisoiden omaisuus on jaettava. Jaon kohteena on avioliitossa etenkin puolisoiden yhteinen ja yhteiseksi katsottava omaisuus. Puolisot taikka entiset puolisot voivat keskenään vapaasti sopia, miten heidän omaisuus on jaettava. Jos puolisot eivät kuitenkaan pääse sopuun, ratkaisua voidaan hakea tuomioistuimesta.

Lue myös

Avioehtosopimus poistaa puolison avio-oikeuden toisen omaisuuteen. Tällöin asunnon myyminen erotilanteessa on mahdollista sille puolisolle, joka omistaa asunnon. Kuitenkaan yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ei saa myydä ilman puolison suostumusta, kuten avioliittolaki asian kieltää. Käytännössä asunnon myynti ei onnistu, ennen kuin molempien puolisoiden elämä on järjestetty uudelleen, jos myynnin kohteena on yhteinen koti.

Yhteisen asunnon myyntiin kannattaa käyttää kiinteistönvälittäjää

Omistava puoliso tarvitsee tiettyihin oikeustoimiin puolison suostumuksen, vaikka luovutuksen kohteena oleva omaisuus kuuluisi vain luovuttajalle. Vallinnanrajoitukset kohdistuvat puolisoiden yhteiselämän kannalta tärkeän omaisuuden luovuttamiseen eli tyypillisimmin myymiseen. Puoliso ei saa ilman toisen puolison suostumusta myydä kiinteää omaisuutta tai asuinhuoneistoa, joka on tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina.

Avioerotilanteessa suoritetaan ositus

Lähtökohtana asumishyötykorvauksen määrittämiselle on asunnosta maksettava käypä vuokra käyttökuluineen. Jos kysymyksessä on yhteisesti omistettu asunto, vertailukohtana on käyvän vuokran puoliosuus. Vuokrasta vähennetään ne kustannukset, jotka yleensä vuokraustilanteessakin ovat omistajan maksettavia. Tällaisia eriä ovat yhtiövastikkeet, kiinteistöverot ja kiinteistön vakuuttamisesta aiheutuvat kulut.

Onko omaisuus pakko puolittaa?

Säästöpankkiryhmä edistää yksilön ja yhteisön taloudellista hyvinvointia. Tahdomme, että meidät tunnetaan rohkeudesta, asiantuntijuudesta ja intohimosta tehdä erinomaista asiakastyötä. Säästöpankkiryhmän muodostavat paikalliset Säästöpankit ympäri Suomen sekä Säästöpankkikeskus.  Tarjoamme asiakkaillemme kattavien vähittäispankkipalvelujen lisäksi sijoittamisen, kodinvaihdon ja vakuuttamisen palveluja. 

Avioliitto, ja pahan päivän tullen avioero, vaikuttavat elämään monin tavoin, niin myös taloudenpitoon. Monesti pariskunnalla on mietittävänään myös yhteisen omistusasunnon hallinta – jääkö toinen taloon, vai myydäänkö entinen koti? Yhdelle ihmiselle uuden asunnon ostaminen ja lainan saaminen ei ole itsestäänselvyys, kun etenkin suurissa kaupungissa hinnat ovat pilvissä ja pankit ovat varovaisia. Tässä muutamia neuvoja pariskunnille, joilla on yhteistä omaisuutta.

Nordea X Flow Festival 2019

Suomalainen aviovarallisuusjärjestelmä perustuu varojen ja velkojen erillisyyteen. Tällä tarkoitetaan sitä, että avioliiton aikana kumpikin puoliso omistaa itsenäisesti oman omaisuutensa ja vastaa itse omista veloistaan. Se puolisoista, jonka nimiin omaisuus on hankittu, on omistaja (nimiperiaate). Aviopuolisoilla on kuitenkin avio-oikeus toistensa omaisuuteen.  Avio-oikeus tarkoittaa sitä, että kummallakin puolisolla on avioliiton päättyessä oikeus puoleen yhteisen omaisuuden yhteenlasketusta arvosta.

Kaupalliset yhteistyöt

Avioeron yhteydessä voidaan tuomioistuimelta hakea päätöstä elatusavun suorittamisesta sekä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Hieman harvinaisempi on hakemus yhteiselämän lopettamisesta. Yhteiselämän lopettamisessa käräjäoikeus ratkaisee, kumpi puolisoista saa toistaiseksi jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Lähestymiskieltoasiaa ei käsitellä avioeron yhteydessä. Häiriköinnin estäminen vaatii oman hakemuksensa.

Tietotekniikan kehityttyä syntyy hetkessä osto-, luotto- tai muuta tositteistoa, jolloin on myös jälkikäteen verraten helppo selvittää, milloin omaisuus hankittiin, miten ja kenen nimiin. Erityisesti avoliittojen kysymyksessä ollen on  suositeltavaa, että jo varallisuutta hankittaessa sovitaan omistussuhteista, joko erillisomistuksesta tai yhteisomistuksesta. Kaikkien kuittien säilyttäminen on suositeltavaa.

Yhteinen asuntolaina on usein paras vaihtoehto, jos molemmat puolisot ovat samanlaisessa tilanteessa eikä ole mitään muuta erityistä syytä hakea erillisiä asuntolainoja. Kaksi hakijaa helpottaa sopivan lainan saamista, ja yksi yhteinen asuntolaina pienentää hieman lainan sivukuluja. Jokaisesta yksittäisestä lainasta peritään palkkioita, kuten tilinhoitomaksuja, joten useampi laina tarkoittaa myös useita palkkioveloituksia joka kuukausi.

Hyvityksestä voidaan sopia tai hyvitysvaatimus voidaan tehdä omaisuuden erottelua varten määrätylle pesänjakajalle. Pelkän hyvitysvaatimuksen käsittelyä varten ei voida kuitenkaan määrätä pesänjakajaa. Ellei pesänjakajaa ole haettu, asia tulee saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Hyvitystä voidaan vaatia myös avopuolison kuoleman jälkeen.

Verosuunnittelua avioerossa

Va­rain­siirto­vero­laissa on poik­keus­sään­nös, jonka nojalla vero­velvol­lisuus ei kos­ke osi­tuksen yhtey­dessä tapah­tuvia luovu­tuksia, milloin vastik­keena ei käy­tetä ositet­tavan omai­suu­den ulko­puoli­sia va­roja. Oi­keus­kirjalli­suu­den ja -­käy­tän­nön mu­kaan ulko­puolis­ten varo­jen käyt­tämi­senä ei pi­detä sitä, että toinen puoli­soista ottaa puoli­soiden yhtei­sen lainan mak­setta­vak­seen. Täl­löinkin edelly­tetään kui­tenkin sitä, että ky­seessä on sel­lainen laina, joka koh­distuu avio­-oikeu­den alai­seen omai­suu­teen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Yleensä avioerossa omaisuus ositetaan eli jaetaan virallisesti eroavien osapuolien kesken. Valtaosa tehdään sopimusosituksena: pariskunta sopii keskenään tai yhdessä asianajajan kanssa omaisuuden jaon. Se on halvempaa kuin pesänjakajan tekemä toimitusositus. Periaatteessa ositusta ei tarvitse tehdä, mutta asianajaja ja varatuomari Hilkka Salmenkylä suosittelee sitä.

Tornionjoesta löytyi muoviremmiin kuristunut lohi – kuva järkyttää sosiaalisessa mediassa: «Todella surullinen näky»

Toisinaan asiakirja on olemassa, mutta nimi paperissa ei vastaa todellisuutta. Esimerkiksi yhteinen asunto ja asuntolaina ovat vain toisen nimissä, vaikka toinen avopuolisoista on omalta osaltaan osallistunut lainan lyhentämiseen. Erotilanteessa paperilla asunnon omistava puoliso on vahvemmilla.