Press "Enter" to skip to content

Vajaavaltainen perunkirjoituksessa

Ketkä tulee kutsua perunkirjoitukseen

Jos edunvalvoja on määrätty 8 tai 9 §:n nojalla, holhousviranomaisen on edunvalvojan määräämistä seuraavan neljännen kalenterivuoden aikana omasta aloitteestaan selvitettävä edunvalvonnan jatkumisen aiheellisuus ja tarvittaessa tehtävä käräjäoikeudelle hakemus edunvalvojan tehtävän määräämisestä lakkaamaan. Selvitys on toimitettava uudelleen joka neljäntenä kalenterivuotena.

Muutoksenhaku ja lainvoimaisuus

Edunvalvoja ei saa ilman maistraatin lupaa pantata päämiehen omaisuutta lainan vakuudeksi. Omaisuuden pantiksi luovuttaminen ja muu panttioikeuden perustaminen on luvanvaraista. Luvanvaraisuus koskee sekä kiinteää että irtainta omaisuutta. Muutos lainaehdoissa vaatii uuden panttausluvan, mikäli ehtoja muutetaan päämiehen vahingoksi. Lupaa ei myönnetä yleispanttaukseen.

Samankaltaisia kysymyksiä

Alaikäisen edunvalvonta merkitään holhousasioiden rekisteriin, jos alaikäisellä on omaisuutta, jonka määrä velkoja vähentämättä ylittää 20.000 euroa. Tällöin alaikäisen edunvalvojalle syntyy velvollisuus antaa maistraatille tili alaikäisen omaisuuden hoidosta. Vaikka alaikäisen edunvalvontaa ei ole merkitty holhousasioiden rekisteriin, edunvalvojalla on velvollisuus pyydettäessä antaa maistraatille sen vaatima selvitys alaikäisen taloudellisten asioiden hoidosta.

Perunkirjoitus

Kuolinpesän perinnönjako tehdään yleisimmin osakkaiden välisellä sopimuksella. Mikäli osakkaat eivät pääse sopimukseen, voidaan tarvittaessa hakea käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä ja -jakaja. Sovinnollisessa jaossa prosessi on nopeampi ja huomattavasti edullisempi kuin ulkopuolista pesänselvittäjää ja -jakajaa käytettäessä. Vajaavaltaisen osakkaan etua ajamaan tarvitaan usein edunvalvojan sijainen, ja sovintosopimuksen tekemiseen vaaditaan myös maistraatin lupa.

Kuolinpesä voidaan jättää myös toistaiseksi jakamatta kokonaisuudessaan tai jakaa kuolinpesä vain joiltain osin esim. tilivarojen osalta perintöverojen maksamiseksi. Pesä voidaan myös jakaa siten, että ainoastaan joku tai vain osa osakkaista saavat osuutensa. Tällöin puhutaan osittaisesta perinnönjaosta. Mikäli tällöin suoritetaan myös ositus, käytetään jakokirjasta nimeä ”osittainen ositus- ja perinnönjakosopimus”.

Todistus perunkirjoitusta varten

Avioliiton päättyessä eroon tai kuolemaan puolisoiden kesken toimitetaan ositus, ellei puolisoilla ole avioehtoa, jonka nojalla puolisoilla ei ole avio-oikeutta mihinkään toistensa omaisuuteen. Osituksessa verrataan toisiinsa puolisoiden avio-oikeuden alaisia netto-omaisuuksia. Netto-omaisuus lasketaan siten, että puolison omista varoista vähennetään omat velat. Enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta omistava aviopuoliso joutuu luovuttamaan vähemmän omistavalla tasinkoa, jotta puolisoille jäisi osituksen jälkeen yhtä paljon avio-oikeuden alaista omaisuutta.

5 Ennakkoluopuminen perinnöstä

28.1 Sukupolvenvaihdos
– Huojennuksen edellytykset 
– Toiminnan jatkaminen 
– Maksuhuojennuksen laskeminen 
28.2 Maksuajan pidentäminen 
28.3 Veronhuojennuksen menettäminen 
28.4 Veronmaksuun voi saada lykkäystä 
28.5 Perintöverotuksen toimittamista voidaan lykätä 
28.6 Vapautus veron maksusta 
28.7 Varallisuuden arvon alentuminen veronalennuksen perusteena 
28.8 Sama omaisuus peritään useampaan kertaan kahden vuoden sisällä

Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi nykyinen holhouslainsäädäntö. Holhoustointa koskevat keskeiset säännökset otettaisiin holhoustoimesta annettavaan lakiin ja lakiin holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä. Nykyinen holhouslaki ja holhouksen järjestämisestä eräissä tapauksissa annettu laki kumottaisiin. Lisäksi ehdotetaan muutettaviksi useita eri laeissa olevia säännöksiä, jotka koskevat vajaavaltaista tai vajaavaltaisuuden oikeusvaikutuksia.

Laissa säädetään seuraavista muista testamenteista: sotilastestamentti, laivalla laadittu testamentti, lentokoneessa laadittu testamentti ja yleisen katastrofin yhteydessä laadittu testamentti. Testamentti voidaan tehdä näissä erityismuodoissaan ainoastaan tietyissä laissa säädetyissä poikkeuksellisissa olosuhteissa (hätätilanteissa). Hätätilatestamentti on voimassa vain kahden kuukauden ajan niiden poikkeuksellisten olosuhteiden päättymisestä, jotka estivät määrämuotoisen testamentin laatimisen.

Ilmoita vahingosta

Koska perillisen ei ole pakko ottaa perintöä vastaan, voi perinnöstä luopuminen olla yksi järkevä keino säästää veroja. Perinnöstä luopumisesta seuraa perinnön siirtyminen perimysjärjestyksessä seuraavina oleville henkilöille. Verosäästö perustuu luopumisen seurauksena syntyvään etuun, kun yksi tai useampi sukupolvi jää verottamatta omaisuuden siirtyessä luopumisen seurauksena suoraan alenevassa polvessa oleville perillisille.

Lesken tasinkoetuoikeus ja lesken hallintaetuoikeus otetaan huomioon jo perukirjamerkinnän perusteella tehtävässä laskennallisessa jaossa eikä vasta todellisen ositus- tai jakokirjamerkinnän mukaisesti. Ellei leski sitten tosiasiassa käytä esimerkiksi oikeuttaan pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa, vaan se jaetaan perinnönjaossa, ratkaisusta on ilmoitettava verottajalle, jotta verotus voidaan oikaista tosiasiallisia olosuhteita vastaavaksi. Lesken hallintaoikeus nimittäin pienentää perijöiden perintöveron määrää.

Onko  vainaja elänyt avioliitossa, parisuhteessa tai avoliitossa, jossa on lapsia tai onko pesässä vajaavaltaisia alaikäisyyden tai muun syyn vuoksi, joille edunvalvontavaltakirja tulee hankkia, joudutaan selvittämään. Siviilisäädyllä on huomattava merkitys siinä, toimitetaanko jäämistöositus tai erottelu vai onko kyseessä avoliiton yhteistalouden purkaminen vai vain pelkästään omaisuuksien erottelu.

Please enable JavaScript.

Testamentin tekeminen voi olla harkinnanarvoista monessa eri elämäntilanteessa, muun muassa silloin kun haluaa turvata avio- tai avopuolison taloudellista turvallisuutta tai silloin kun rintaperillisiä tai puolisoa ei ole. Testamentti tehdään usein myös perintöverotuksen keventämiseksi tai silloin kun halutaan tukea jotain hyväntekeväisyyskohdetta. Uusperheessä halutaan usein turvata lasten tasapuolinen kohtelu. Testamentilla voidaan myös määrätä, ettei omien lasten puolisoilla ole avio-oikeutta testamentattavaan omaisuuteen.

Kuluttajille

Aina ei yksimielisyyttä synny. Syitä voi olla yhtä paljon. Osakkaat eivät luota toisiinsa. Osakkaiden henkilökemiat eivät syystä tai toisesta kohtaa. Joskus pesässä voi olla paljon perillisiä, jotka eivät edes tunne tai tiedä toisiaan. Pesän juoksevien asioiden hoito ei ole hyvällä tolalla. Yhteishallinto ei suju. Perinnönjako viivästyy. Pesänselvittäjän hakeminen ja pesänselvittäjän hallinto voi olla viisas vaihtoehto.

Valikko

Kuolinpesän osakkaita avustaessamme selvitämme asiakkaan juridiset oikeudet. Kuolinpesän perinnönjako on mahdollista toteuttaa osakkaiden välisellä sopimuksella tai hakemalla käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja. Sovintojaon edellytysten selvittämiseen kannattaa keskittyä toimeksiannon alkuvaiheessa, koska sen avulla perinnönjako on nopeampi ja edullisempi. Pesänjakajan hakeminen tulee kysymykseen lähinnä tilanteissa, joissa sopimukseen ei päästä neuvottelujen jälkeen tai kuolinpesässä on vajaavaltainen osakas.