Press "Enter" to skip to content

Taloyhtiö kokous

Yhtiökokousopas

Kiinteistöliitto on julkaissut verkko-oppaan taloyhtiöiden yhtiökokousten onnistumisen tukemiseksi. Yhtiökokousopas on tarkoitettu avuksi niin osakkeenomistajille kuin taloyhtiön hallituksille sekä isännöitsijöille. Yhtiökokousoppaassa on hyödyllistä tietoa myös taloyhtiöiden toiminnantarkastajille sekä vuokra-asukkaille.

Kokouksen alussa valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja kokousvirkailijat

Kokouksen avaa normaalisti taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Toki avauksen voi suorittaa puheenjohtajan poissa ollessa myös joku hallituksen jäsenistä tai isännöitsijä. Kokouksen alussa suoritetaan kokouksen järjestäytyminen eli valitaan yhtiökokoukselle puheenjohtaja sekä nimetään kokoukselle sihteeri, valitaan ääntenlaskijat ja pöytäkirjantarkastajat.

Yhtiökokous on taloyhtiön ylin päätöselin, jossa päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat. Yhtiökokous käsittelee periaatteessa kaikki yhtiötä koskevat asiat, ellei päätösvaltaa asiassa ole lain tai yhtiöjärjestyksen määräyksen perusteella siirretty yhtiön hallitukselle.

Tilaajille

Hakoteille mennään myös, jos yhtiökokouksessa ajaudutaan rupattelemaan niitä näitä. Yhtiökokouksen puheenjohtajan tehtävä on huolehtia, että yhtiökokouksessa puhutaan vain yhtiökokoukselle kuuluvista asioista ja vieläpä esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Puheenjohtajan vastuulla on johdattaa puheenvuorot siististi kohti päätöksentekoa. Jos tulee ristikkäisiä esityksiä, niistä äänestetään, ja valitaan eniten kannatusta saanut esitys.

Tärkeät päätökset tehdään taloyhtiön yhtiökokouksessa

Tavanomaisesti yhtiöissä on vanhastaan määräys lyhyemmästä määräajasta, mutta mikäli yhtiöjärjestyksessä on määräys varsinaisen yhtiökokouksen pitoajankohdasta, on asiassa noudatettava kuitenkin asunto-osakeyhtiölain määrittämää kuuden kuukauden määräaikaa. Ja mikäli edellä mainitut seikat toteutuvat, ei ole mitenkään väärin pitää varsinaisia yhtiökokouksia totutusti maalis-huhtikuussa.

Suomessa ja muualla

Osakehuoneistoon kuuluu myös sellainen parveke, jolle on kulkuyhteys vain osakehuoneiston kautta. Jos parvekkeelle on tällainen kulkuyhteys useammasta osakehuoneistosta, näihin huoneistoihin oikeuttavien osakkeiden omistajien on sovittava parveketta koskevasta kunnossapidosta ja muutostyöstä. Osakkeenomistajalla on kuitenkin oikeus suorittaa välttämätön kunnossapitotyö. Parvekkeen kunnossapidon ja muutostöiden kustannukset jaetaan tasan näiden osakkeenomistajien kesken. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä toisin parvekkeen hallintaoikeudesta ja kunnossapitovastuusta.

Asunto-osakeyhtiön yhtiökokoukseen kannattaisi kuitenkin osallistua ja kysyä epäselvät asiat selviksi. Kokouksessa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat asumiskustannuksiin sekä kiinteistön ja huoneiston arvoon eli osakkeenomistajien omaisuuden kehittymiseen. Sitä paitsi naapurikaan ei todennäköisesti ymmärrä aivan kaikkea kokouk­sessa puhuttua.

Puheenjohtaja on paljon vartijana

Vuokralaiset saavat osallistua yhtiökokoukseen tietyin reunaehdoin: yhtiössä täytyy olla vähintään viisi huoneistoa, joilla on eri omistajat ja kokouksessa täytyy käsitellä yhteisiä asioita, jotka vaikuttavat myös vuokralaisten asumiseen. Vuokralaiset saavat kokouksessa tärkeää tietoa taloyhtiön asioista ja voivat osallistua yhteiseen keskusteluun. Äänestää he eivät saa ilman osakkeenomistajan valtakirjaa.

Yhtiökokouksen osallistujat ja päätöksenteko

Yhtiökokoukseen osallistuvat taloyhtiön osakkaat. Kaikilla osakkailla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja päätöksentekoon. Osakas voi myös halutessaan valtuuttaa valtakirjalla asiamiehen edustamaan itseään yhtiökokoukseen. Osakkaalla tai asiamiehellä saa olla mukana avustaja. Osakkaiden lisäksi yhtiökokoukseen saa osallistua taloyhtiön isännöitsijä ja hallituksen jäsenet.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Suunnitelmallisuus taloyhtiön asioiden hoidossa tehostaa hallituksen työskentelyä ja säästää kaikkien kustannuksia. Vuosikello on kätevä työkalu taloyhtiön vuosisuunnitelman tekoon. Kun asiat laitetaan kalenteriin, ne eivät tule yllätyksenä vaan niihin pystytään reagoimaan riittävän ajoissa. Kaikki kalenterivuoden aikaiset tehtävät tulevat myös hoidetuiksi ajallaan. Vuosittain toistuvat tehtävät luovat rungon taloyhtiön arkeen ja hallitustyöskentelylle.

Paperilomakkeella voi ilmoittaa vain erityisestä syystä

Palkanmaksukausi on pakollinen tieto tulorekisterissä. Ansaintakausi on tulolajikohtainen tieto, joka ilmaisee, milloin tulo on kertynyt. Tulorekisterissä ansaintakausi on vapaaehtoisesti ilmoitettava täydentävä tieto. Tietoa tarvitsee kuitenkin moni tiedon käyttäjä, kuten sosiaalivakuuttajat, työttömyyskassat ja Kela. Vaikka ansaintakausi on vapaaehtoisesti annettava tieto, sen ilmoittamista suositellaan. Tulojen ansaintakausi voi olla pidempi kuin palkanmaksukausi.

Hallituksen tehtäviin vaikuttaa esimerkiksi asunto-osakeyhtiön koko ja se onko yhtiöllä isännöitsijää. Mikäli yhtiöllä ei ole isännöitsijää, kuuluvat isännöitsijän tehtävät, eli niin sanotun päivittäisen hallinnon hoitaminen hallitukselle. Asunto-osakeyhtiön hallituksella ei ole vastaavaa yleistoimivaltaa kuin osakeyhtiön hallituksella. Yhtiökokouksella on valta päättää asioista, joita ei ole osoitettu laissa muille yhtiön elimille, tämä tarkoittaa sitä, että asunto-osakeyhtiön hallitus tarvitsee yhtiökokouksen päätöksen vaikutukseltaan olennaisiin tai laajakantoisiin toimiin.

Isännöinti

Tilintarkastaja Asunto-osakeyhtiöllä on oltava tilintarkastaja, kun yhtiön rakennuksessa tai rakennuksissa on vähintään 30 osakkeenomistajan hallinnassa olevaa huoneistoa. Mukaan on laskettava myös osakashallinnassa olevat autotallit. Autokatososakkeita ei lasketa mukaan, koska ne sijaitsevat rakennelmassa. Edellä mainituissa yhtiöissä on siis oltava ammattitilintarkastaja eli KHT-tai HTM-tilintarkastaja tai KHT-tai HTM-yhteisö.

Miten ja milloin taloyhtiön yhtiökokouksen päätöksestä voi valittaa?

Niistä asunnoista, joiden hoitovastike on matala, maksetaan korkeampia kauppahintoja. Asukkaat ja ostajat kun arvostavat matalaa hoitovastiketta. Siksi hoitovastikkeessa ei saa olla mukana mitään ylimääräistä, vaan käyttökorvaukset ja remonttirahat kannattaa pitää siitä erillään. Näin ei kuitenkaan läheskään aina ole. Alla listatut seitsemän toimenpidettä liittyvät kaikki siihen, kuinka tämä tavoite onnistuu