Press "Enter" to skip to content

Perintöveron maksaminen jakamaton kuolinpesä

Jakamattoman kuolinpesän perintöverotus

Kaikki omaisuus kuuluu kuolinpesään perinnönjakoon asti. Jakamattoman kuolinpesän osakkaita ovat perilliset, eloonjäänyt puoliso ositukseen asti, mikäli hänellä on avio-oikeus perittävän omaisuuteen, sekä yleistestamentin saajat. Toisaalta leski voi olla kuolinpesän osakas myös perintöoikeuden tai yleistestamentin kautta. Kuolinpesä voidaan jättää toistaiseksi jakamatta joko kokonaisuudessaan tai osittain.

Älä panttaa seuraaville polville

– Kuolinpesän osakkaat voivat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla tai jos jaosta ei päästä yksimielisyyteen, kuka tahansa kuolinpesän osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Kuolinpesän jakaminen tai jakamatta jättäminen tulisi kuitenkin aina perustua tarkoin harkittuun päätökseen. Minkäänlaista velvollisuutta kuolinpesän jakamiseen ei lainsäädäntöön sisälly, kertoo OP:n lakimies Marju Lamminen.

Perinnönjako ja perintövero – mitä on hyvä tietää perinnöstä?

Vainajan jälkeen jättämälle omaisuudelle tehdään perinnönjako. Perinnönjaossa sovitaan, mitä kukin osakas saa itselleen edesmenneen jäämistöomaisuudesta, kuten pankkitilillä olevista varoista. Jaettavaa perintöä on se kuolinpesän netto-omaisuus, joka jää, kun kaikki tiedossa olevat velat on maksettu ja mahdollinen ositus on toimitettu. Perinnönjako voi koskea kaikkea jäämistöä tai vain osaa siitä. Perinnönjaolle ei ole olemassa määräaikaa.

Seitsemän vinkkiä perintöverojen pienentämiseen

Pankkisalaisuusäännökset suojaavat pankin asiakkaan yksityisyyttä. Myös tiedot vainajan kuolinpäivää edeltävästä pankkiasioinnista kuuluvat suojan piiriin. Pankkisalaisuuden alaisia tietoja ovat muun muassa tiedot tilitapahtumista, maksuliikenteestä, varallisuudenhoitopalveluista ja velkasitoumuksista.

Kuolinpesä voidaan jättää myös toistaiseksi jakamatta kokonaisuudessaan tai jakaa kuolinpesä vain joiltain osin esim. tilivarojen osalta perintöverojen maksamiseksi. Pesä voidaan myös jakaa siten, että ainoastaan joku tai vain osa osakkaista saavat osuutensa. Tällöin puhutaan osittaisesta perinnönjaosta. Mikäli tällöin suoritetaan myös ositus, käytetään jakokirjasta nimeä ”osittainen ositus- ja perinnönjakosopimus”.

Metsätilan omistajanvaihdos

Yhtymä on kuolinpesää edullisempi omistusmuoto, koska vuotuisessa metsäverotuksessa yhtymän tappiot välittyvät jo samana verovuonna osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen, ja näin metsätalouden tappiot saadaan hyödynnetyksi osakkaiden muiden pääomatulojen tai ansiotulojen verotuksessa. Kuolinpesässä verovuoden tappiot jäävät vähennettäväksi kuolinpesän myöhemmistä voitollisista tuloksista. Jos kuolinpesällä ei synny voitollisia tuloksia seuraavan kymmenen vuoden aikana, jäävät tappiot vuosi kerrallaan kokonaan vähentämättä.

Suomi.fi-verkkopalvelun käyttö edellyttää selainohjelmalta Javascriptin hyväksymistä.

Veronmaksajain keskusliiton mukaan kuolinpesä jätetään usein rauhaan, koska halutaan kunnioittaa lesken tahtoa. Pesiä jää koskemattomaksi myös vähäisen tai korkean arvon vuoksi. Arvoltaan vaatimaton pesä ei ehkä kiinnosta perillisiä, kun taas vauraalla pesällä voi olla osinko- ja pääomatuloja, jolloin osakkaiden voi olla verotuksellisesti edullista pitää tuotot yhteisinä.

Verotettu ja todellinen perintöosuus voivat poiketa

Kaikki vainajalta jääneet velat ovat lähtökohtaisesti vähennyskelpoisia. Velan tulee olla olemassa perinnönjättäjän kuolinhetkellä, jotta se on vähennyskelpoinen. Takaus voidaan vähentää vainajan varoista pääsääntöisesti vain silloin, kun vainajalle oli syntynyt maksuvelvollisuus.

Nyt on kuitenkin tullut lopullinen perinnönjako ajankohtaiseksi. Tulevassa lopullisessa jaossa perillinen A aikoo ostaa perillisen B ulos kuolinpesän omaisuudesta. Kuolinpesän omaisuuden arvo on kuitenkin muuttunut muutaman vuoden aikana siten, että velat on käytännössä maksettu, ja kuolinpesän varat on arvioitu 160 000:n arvoiseksi (rakennukset, maat, metsät jne.). Arviointi tehty vuoden 2008 alussa.

Social links

Tässä ei ollut leskeä jakamassa vaan kaikki perilliset on samanarvoisia. Tuolla jakamisella ja jakamattomuudella taitaa olla eniten merkitystä silloin kun leski myy käytössään olleen asunnon. Ja silloinkin se koskee siis myyntivoittoveron määräytymistä. Leski kun saa myydä asunnon ilman myyntivoittoveroa, jos on asunut siinä 2 vuotta vaikkei ole kokonaan omistanutkaan, mutta muut perilliset ei, ellei täyty kaikki ehdot (asuminen+omistaminen). Jos pesää ei jaeta ennen myyntiä niin leski saattaa hävitä veroina paljonkin.

Vierailija:

2. Perunkirjoitus ja perinnönjako – eri asioita!

Perunkirjoitus on aina toimitettava Suomessa vakinaisesti asuneen henkilön kuoltua. Velvollisuus ei riipu kuolinpesän varojen määrästä. Perunkirjoitusvelvollisuuden laiminlyönti voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa pesän osakkaille henkilökohtaisen vastuun vainajan veloista.

Perunkirjoitusvelvollisuus ei myöskään riipu vainajan iästä, joten perunkirjoitus on toimitettava myös alaikäisenä menehtyneen jälkeen.

Verohallinto on pyytänyt 19. tammikuuta 2016 päivätyssä lausuntopyynnössään lausuntoa Suomen Asianajajaliitolta (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) luonnoksesta uudeksi Verohallinnon ohjeeksi: ”Ensin kuolleen puolison tai lesken jälkeisessä perintöverotuksessa tarvittavat tiedot”. Asianajajaliitto esittää lausuntonaan seuraavaa.

Elleivät osakkaat etene sovinnossa, kuolinpesään on haettava pesänselvittäjä. Pesänselvittäjä on määrättävä yhdenkin osakkaan hakemuksesta. Pesänselvittäjällä on oikeus huolehtia kuolinpesää koskevista toimista itsenäisesti lain sallimissa rajoissa. Pesänselvittäjän määräämisen jälkeen kuolinpesän osakkailla ei ole oikeutta määrätä kuolinpesän omaisuudesta. Jos osakkaat ovat jostain asiasta samaa mieltä, pesänselvittäjä luonnollisesti huomioi tämän.

Search form

Siiri joutuu maksamaan kauppahinnoista neljän prosentin varainsiirtoveron. Yhtymäosuuksien ostosta syntyy metsävähennysoikeutta: hän saa vähentää hankintamenosta 60 prosenttia sitä mukaa, kun myy puuta miltä tahansa metsävähennykseen oikeutetulta tilaltaan – hänellähän saattaisi olla niitä jo ennestään. Hankintameno koostuu metsän ostohinnasta ja muista hankintaan liittyneistä kustannuksista kuten kaupanvahvistajan palkkiosta ja varainsiirtoverosta.

Suomessa asuvan henkilön saamasta muusta kuin 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta omaisuudesta suoritettavasta perintöverosta vähennetään samasta perinnöstä tai testamenttisaannosta vieraalle valtiolle suoritettujen verojen määrä (ulkomaisen veron hyvitys). Tämä hyvitys ei saa olla suurempi kuin määrä, joka vastaa yhtä suurta osaa perintöverosta kuin vieraasta valtiosta saadun omaisuuden arvo on Suomessa perintöveron perusteena olevan omaisuuden arvosta.