Press "Enter" to skip to content

Perinnönjako riita

Perinnönjakoon voidaan ryhtyä, kun perunkirjoitus on toimitettu määräajassa sekä kaikki tiedossa olevat vainajan velat ovat maksettuna. Kuka tahansa kuolinpesän osakkaista voi esittää vaatimuksen siitä, että perinnönjakoon ryhdytään. Lähtökohtana perinnönjaossa pidetään sitä, että perintö jaetaan kuolinpesän osakkaiden sopimalla tavalla. Kuolinpesän osakkaiden välinen sopimusjako ei kuitenkaan tule aina kyseeseen esimerkiksi perinnönjaossa ilmenevien riitaisuuksien takia.

Käyttöehdot

Perinnönjakoa ei ole pystytty toimittamaan sillä yksi perillisistä ei suostu sopuun vaan tahtoo riidellä ja hankkia pesänjakan. Mielivaltaisesti pilaa esimerkiksi sovitut kiinteistökaupat. Hänelle tuntuu olevan rahaakin tärkeämpää kosto leskelle. Voiko yksi henkilö riidellä niin kauan, että kaikki omaisuus lopulta menetetään? Ajaako pesänjakaja vain omaa etuaan? Voiko hän keskeyttää riidat ns. ajoissa? Voiko leski joutua taivasalle? Omaisuus on kiinteää. Rahaa ei ole. Perillisiä useampia.

Kuningaskuluttaja: Lakipalveluiden vertailu venyttää pinnaa ja vie aikaa

Vanhempani ovat eronneet, ja kun isäni kuuli poikansa kuolemasta, hän vaati veljeni yritystä itselleen. Hän myös siirsi yrityksen omaisuutta omiin nimiinsä. Sain tietää asiasta ja palkkasin lakimiehen avuksi. Lakimies laittoi valtakirjalla perintään yrityksen omaisuuden, jonka isä oli vienyt. Lakimiehen laskun maksoimme sitten kuolinpesästä.

Perintöoikeus

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Siihen, että perunkirjoitusta ei toimiteta määräajassa, voi lain mukaan liittyä haitallisia seurauksia (veronkorotus ja osakkaan henkilökohtainen vastuu vainajan velasta).  Kuolinpesän osakkaan, testamentin toimeenpanijan tai muun henkilön, jolla omaisuus on hoidettava, tulee huolehtia perunkirjoituksen toimittamisesta.

The Blog

Perinnönjako lain määräämällä tavalla edellyttää sitä, että perinnönjaosta on laadittava kirjallinen jakokirja. Jokaisen kuolinpesän osakkaan on allekirjoitettava tämä jakokirja. Toisaalta osakas voi valtuuttaa jonkun toisen henkilön allekirjoittamaan jakokirjan omalta osaltaan. Osakkaiden allekirjoituksien lisäksi tarvitaan kaksi esteetöntä henkilöä todistamaan allekirjoituksillaan jakokirja.

Pesänjako

Kuolinpesän osakkaiden keskinäisiä perintöriitoja hoitaessani olen huomannut, että riitojen syynä on yleensä ihan joku muu kuin raha. Ulkopuolisen pesänselvittäjän apuun kannattaa usein turvautua ”perhesovun” säilyttämiseksi. Riitoja syntyy yleensä, jos selvitettävänä olevassa kuolinpesässä on tavallista enemmän omaisuutta, toisilleen tuntemattomia osakkaita tai keskenään läheisiäkin osakkaita, jotka ovat vainajan kuoleman jälkeen riitaantuneet. Ristiriidat kumpuavat yleensä joko osakkaan tai hänen puolisonsa tunteista.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Pesänselvittäjä tai pesänjakaja määrätään aina, jos joku asianosainen määräämistä vaatii. Pesänselvittäjä voidaan määrätä ainoastaan kuolinpesään. Pesänjakaja voidaan kuolinpesän lisäksi määrätä myös avioerotilanteessa toimittamaan puolisoiden välinen ositus sekä suorittamaan avoliiton päätyttyä omaisuuden erottelu, mikäli avopuolisot ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai mikäli heillä on tai on ollut yhteinen lapsi.

Muista ainakin nämä:

Kun perintöverotus perustuu vainajan kuolinhetken mukaisen varallisuuden verottamiseen, verotuksen toimittamisen yhteydessä tehdään vainajan omaisuudesta laskennallinen perinnönjako, jolla kuolinhetken mukainen omaisuus jaetaan verotettavaksi vainajan perillisille ja testamentinsaajille. Jos vainajan omaisuus on ollut osa hänen leskensä tai aiemmin kuolleen puolisonsa avio-oikeuden alaista varallisuutta, on verotuksen toimittamista varten laadittava myös laskennallinen ositus vainajan ja hänen puolisonsa varoista perittävän kuolinhetken tilanteen mukaisena.

Jos sopimusvaltion kansalaisella kuollessaan oli kotipaikka toisessa sopimusvaltiossa, olkoon oikeudesta häneltä jääneeseen perintöön voimassa viimeksimainitun valtion laki. Milloin vainajalla ei yhtäjaksoisesti vähintään viiden viimeisen elinvuotensa aikana ole ollut kotipaikkaa siinä valtiossa, on kuitenkin hänen kotimaansa lakia sovellettava, jos joku perillinen tai testamentinsaaja, jonka oikeus on siitä riippuvainen, sitä vaatii. Jos kotimaan lain mukaan perinnön saisi valtio, älköön tällaistä vaatimusta esitettäkö.

Hannelen isän perintöä ei ole vielä jaettu; perinnönjako odottaa talon myymistä. Kuolinpesän osakkaita ovat Hannele ja hänen edesmenneen siskonsa lapset. Muu suku seuraa kiinnostuneena tilannetta. Jokunen on ottanut yhteyttäkin – pitkästä aikaa – ja kysynyt, miten häntä on muistettu testamentissa.

LähiTapiola yrityksenä

Perinnönjako voidaan toteuttaa joko sopimusjakona, jolloin osakkaat voivat jakaa omaisuuden haluamallaan tavalla, tai toimitusjakona, jolloin oikeuden määräämä pesänjakaja toimittaa jaon. Sopimusjako on ensisijainen vaihtoehto ja toimitusjakoa huomattavasti kustannustehokkaampi. Kuka tahansa osakkaista voi kuitenkin halutessaan hakea pesänjakajan määräämistä. Tällöin yleensä haetaan saman henkilön määräämistä myös pesänselvittäjäksi, jolloin tämä voi ensin saattaa pesän jakokuntoon ja sen jälkeen jakaa omaisuuden osakkaille.