Press "Enter" to skip to content

Pakkolunastuksen edellytykset

Primary links

Lunastettavan kiinteän omaisuuden omistajalle ja käyttöoikeuden haltijalle on, jollei hakija näytä heidän kirjallisesti suostuneen lunastukseen tai lunastus perustuu 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun oikeuden tuottavaan päätökseen, ennen lunastusluvan antamista varattava tilaisuus antaa määräajassa lausuntonsa asiasta. Määräaikaa ei saa asettaa 30 päivää lyhyemmäksi eikä 60 päivää pitemmäksi hakemuksen tiedoksiannosta lukien.

Tietoa meistä

Kiinteää omaisuutta tai käyttöoikeuksia siihen voidaan hankkia lunastamalla, kun yleinen tarve sitä vaatii. Yleinen tarve voi olla esimerkiksi maantien, sähkölinjan, maakaasuputken, viemärin tai muun yleiseen käyttöön tulevan laitoksen rakentaminen. Lunastusmenettelystä ja korvausten perusteista säädetään laissa kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta (603/1977, jäljempänä lunastuslaki).

Pakkolunastus käyttöön Lahden rakennusmaapulassa

Maaliskuun 17. päivänä 2017 välimiesoikeus vahvisti ratkaisussaan pakollisessa lunastuksessa käytettäväksi hinnaksi 35 Ruotsin kruunua osakkeelta, mikä vastaa Tarjouksessa maksettua hintaa osakkeelta. Lopputulos noudattaa pääsääntöä, jonka mukaisesti pakollisessa lunastuksessa käytettävä hinta määritetään julkisen ostotarjouksen jälkeen.

Maa-20.2334 – Korvausarviointi, 07.09.2015-11.12.2015

Jotta korvausarviointia voi tehdä käytännössä, tulee opiskelijan ymmärtää vähintään korvaamiseen liittyvät perusperiaatteet, pakkolunastuksen edellytykset ja pakkolunastusprosessi. Lisäksi opiskelijoiden tulee ymmärtää, kuinka heille aikaisemmilla kurssilla opetettua arviointimenetelmää (kauppa-arvomenetelmä) sovelletaan korvausten arvioinnissa. Koska korvaus on menetys jostakin kohteesta, on opiskelijoiden hyvä tietää miten näitä kohteista tyypillisimmät arvioidaan. Tämän vuoksi kurssilla käydään läpi metsän, pellon, raakamaan ja rakennuspaikkojen arviointi.

För att kunna använda Suomi.fi-nättjänsten krävs att man godkänner Javascript i webbläsaren.

Östersundom-toimikunta käsittelee uutta yleiskaavaehdotusta 26.6. kokouksessaan. Päätösesityksen mukaan toimikunta pyytää kaavaehdotuksesta Helsingin, Vantaan ja Sipoon lausunnot, ja asiaa käsitellään kuntien luottamuselimissä elo–syyskuussa. Toimikunta pyytää kaavaehdotuksesta myös Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon.

Pakkolunastuksella tarkoitetaan kunnan tai valtion oikeutta lunastaa yksityisen omistuksessa olevaa maata. Pakkolunastuksessa joutuvat vastakkain periaatteet omaisuudensuojasta ja yleisen edun tarpeista. Julkisen vallan lunastusoikeus liittyykin aina yleisen edun tarpeiden tyydyttämiseen. Valtion tai kunnan lunastusoikeus perustuu usein esimerkiksi luonnonsuojelualueiden tai valtatien perustamiseen taikka asemakaavan toteuttamiseen.

Ydinvoimalayhtiö Fennovoima on aikeissa pakkolunastaa Pyhäjoelle suunnitteilla olevan ydinvoimalan asemakaavassa olevat yksityiset maat. Ydinvoimalan rakentaminen Pyhäjoelle on herättänyt voimakasta vastustusta lukuisissa paikallisissa asukkaissa, mutta heidän ääntään ei ole kuunneltu riittävästi. Ihmisten häätäminen asuinsijoiltaan ja tonttien pakkolunastus ei mielestäni kuulu suomalaiseen demokratiaan eikä suomalaiseen oikeusvaltioon.

Virhetilanne, pahoittelut..

Case T-321/13: Order of the General Court of 26 March 2014  — Adorisio and Others v Commission (Action for annulment — State aid — Aid granted to banks during the crisis — Recapitalisation of SNS Reaal and SNS Bank — Decision declaring the aid compatible with the internal market — Expropriation of holders of subordinated bonds — No legal interest in bringing proceedings — No standing to bring proceedings — Manifestly inadmissible)

Sisällysluettelo

Rantatonttien osien pakkolunastus on keskeytettävä heti. Pakkolunastukset kuuluivat entiseen Neuvostoliittoon ja sosialismiin, ei nykyajan Suomeen. On kaupungin etu muuttaa asemakaavaa ja luopua pakkolunastuksesta. Korjaustoimenpiteiden tulee myöskin käynnistyä kaupungin puolesta eikä niitä pidä edellyttää tonttien omistajilta. Tontin omistajat pitäisi mieluummin palkita ranta-alueen hyvästä hoidosta. Tylyllä menettelyllä ja toimenpiteillä on jo ajettu monia asukkaita ja yrityksiä pois Jämsästä. Enää ei saisi lähteä yhtään.

Kimmo Oksanen kirjoitti 1.9. HS:n pääkirjoitussivulla, kuinka epäoikeudenmukaisesti Vantaa kohtelee Saraksen tilan omistavaa perikuntaa, jonka maita on tarkoitus lunastaa asuntotuotantoon 43,4 hehtaaria Vantaalla. Kyse ei ole perikunnan halusta säilyttää maatila maatilana, vaan rahasta. Vantaa on tarjonnut maatalouskäytössä olleesta maasta 55 000 euroa hehtaarilta, mutta perikunta haluaa 265 000 euroa hehtaarilta.

Koska kyseessä on Pirkkalan kunnalle merkittävästä 2,6 M€:n rahasummasta pitää tarveharkinta ja päätös tehdä kunnanvaltuustossa. Kunnanvaltuutetut ovat vaaleilla valittuja luottamushenkilöitä, joiden vastuulle kuuluu päättää kuntalaisten verovarojen kohdentamisesta ja priorisoinnista kuntalaisia aidosti hyödyttävällä tavalla. Nyt valtuusto ei ole kertaakaan käsitellyt tätä varsinaista 2,6 M€:n lunastuspäätöstä. 

2. Perustuslain 15 §:n 1 momentin mukaan jokaisen omaisuus on turvattu. Lunastuslakia on kuitenkin käytännössä tulkittu tavalla, mitä voidaan pitää ristiriidassa perustuslain antaman omaisuuden suojan kanssa. Lunastuslain 4 §:n 1 momentin mukaan lunastaa saadaan, kun yleinen tarve sitä vaatii. Käsite yleinen tarve on epätäsmällinen, ja perustuslakivaliokunta on aiheellisesti kiinnittänyt huomiota asiaan. Yleistä tarvetta arvioitaessa on määriteltävä hanke, mitä pyritään edistämään sekä lunastaja, joka hakee lunastuslupaa.

Myyntitulot infraan

– Mikäli uudistus johtaa kunnan raakamaan hankinnan sijaan uusien alueiden kaavoittamiseen enenevässä määrin maankäyttösopimuksiin perustuen, maanomistajat saisivat uudistuksen jälkeen maastaan eri suuruisia korvauksia siitä riippuen, mitä maa-alueelle olisi tulossa. Yksi maanomistaja saisi rakennusmaata, toinen puistoa tai katualuetta. Puistosta ja katualueesta ei voida maksaa rakennusmaan hintaa, Holopainen toteaa.

Farmit antaa käyttöösi alan johtavista osaajista koostuvan verkosto-organisaation, jota ovat kehittämässä Altia, Bayer, Boreal Kasvinjalostus, Caraway Finland, DeLaval, Eurofins Viljavuuspalvelu, Fazer Mylly, FMC Agricultural Solutions, Hankkija, Mtech Digital Solutions, Nordisk Alkali, Nordkalk, Sucros, Suomen Viljava, Tilasiemen, Trans Farm, Viljelijän Avena Berner, Vilomix Finland ja Yara Suomi.

Esityksen mukaan alueen pakkolunastus sekä vaikutuksiltaan siihen rinnastuva käyttöoikeuden perustaminen edellyttäisi jatkossa sitä, että vesitaloushanke on yleisen tarpeen vaatima. Yleinen tarve voisi liittyä yhteiskunnan kannalta merkittäviin hankkeisiin, kuten energia- tai vesihuollon, tietoliikenteen tai kulkuyhteyksien turvaamiseen. Kyse voisi olla myös virkistyskäytön tai luonnonsuojelun edistämisestä tai esimerkiksi sää- ja vesiolojen ääri-ilmiöihin varautumisesta.