Press "Enter" to skip to content

Osinkotulojen verotus 2017 saajana osakeyhtiö

3 Liikkeen- ja ammatinharjoittajan sekä maataloudenharjoittajan saamat osingot

Korkein hallinto-oikeus on katsonut ennakkoratkaisussaan (KHO 2008:77), että yhtiön jakamat voittovarat, jotka perustuvat osalta tilikautta laadittuun, tilintarkastettuun ja ylimääräisen yhtiökokouksen vahvistamaan tilinpäätökseen, ovat elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) 6a §:n 1 momentissa tarkoitettua osinkoa, mikäli tilinpäätös on laadittu osakeyhtiölain ja kirjanpitolautakunnan lausunnon (2008/1815) mukaisesti.

4 Yhteisöt

Voitonjakopäätöksellä osakkeenomistajalle syntyy saamisoikeus osinkoon. Saaminen erääntyy ajankohtana, jona osinko on nostettavissa. Osingonsaajan verotuksessa ei ole merkitystä sillä, onko osinko jaettu jo päättyneeltä vai vielä kulumassa olevalta tilikaudelta. Saatu osinko on sen verovuoden tuloa, jona osinko on nostettavissa.

Osakeyhtiötä käsitellään tuloverotuksessa yhteisönä. Muita yhteisöjä ovat muun muassa osuuskunnat, säästöpankit ja keskinäiset vakuutusyhtiöt. Yhteisöt ovat erillisiä verovelvollisia. Siten osakeyhtiön toiminnan tuottamasta verotettavasta tulosta määrätään tulovero yhtiölle itselleen. Toisin kuin avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden kohdalla, osakeyhtiön omistajia ei siis veroteta yritystoiminnan nettotulosta tulon syntymishetkellä. Osakeyhtiön osakkeenomistajia verotetaan vasta sitten, kun he nostavat tuloa osakeyhtiöstä.

• Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko on saajalle 25-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa siihen määrään saakka, joka vastaa osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 prosentin vuotuista tuottoa (nykyisin 9 prosenttia). Osingon uusi vero on 7,5–8 prosenttia käteen maksetusta osingosta (25 prosenttia x 30–32 prosenttia). Samalla kevyemmän verotuksen 60 000 euron yläraja nousee 150 000 euroon.

Katso myös

Yhteisöveroverokannan muutosten lisäksi yritysverotuksessa on tapahtunut monia merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Nämä muutokset ovat välillä kiristäneet, välillä keventäneet osakeyhtiöiden ja niiden osakkaiden verotusta. Samaan aikaan yritysverotusta on leimannut pitkäjänteisyyden puute. Yritykset ja niiden osakkaat eivät ole aina pystyneet suunnittelemaan toimintansa veroseuraamuksia.

Yhteisön saama osinko on samalla tavalla osittain veronalaista tuloa, jos osingon jakava yhteisö ei ole kotimainen yhteisö, tai edellä tarkoitettu ulkomainen, Euroopan unionin jäsenvaltiossa asuva yhteisö. Sama pätee silloin, kun osinkoa jakava yhteisö on julkisesti noteerattu yhtiö, ja osingonsaaja on muu yhteisö kuin julkisesti noteerattu yhtiö, eikä se omista osinkoa jaettaessa välittömästi vähintään kymmentä prosenttia osinkoa jakavan yhtiön osakepääomasta.

Lähteet

Suurin osa yrityksen menoista on yleensä vähennyskelpoisia. Kaikki osakeyhtiön menot eivät kuitenkaan niitä automaattisesti ole. Osakeyhtiö voi vähentää tuloksestaan pääsääntöisesti kuluja, jotka syntyvät suoraan yritystoiminnan harjoittamisesta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi vakuutukset, palkat, toimistotarvikkeet, perustamismenot, myyntisaamiset ja edustusmenot 50 % asti. Edellisten vuosien tappioita voi vähentää tuloksesta seuraavan kymmenen verovuoden ajan.

Omistajayrittäjien osalta osakkeen matemaattinen arvo lasketaan osakaskohtaisesti. Osakkaan elinkeinotoimintaa harjoittavalta yhtiöltä saama laina vähennetään osakkeiden matemaattisesta arvosta, jos osakas yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa vähintään 10 % osakkeista tai käyttää vastaavaa äänivaltaa. Jos henkilö on yrittäjän eläkelain mukainen yrittäjä, vähennetään myös osakkaan tai hänen perheensä asuntona käyttämän asunnon arvo osakkeiden matemaattisesta arvosta.

Sipilän esikunnasta kuitenkin käytiin Sipilän vakuutussijoitukset läpi apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipaleen kanssa. Hän kertoo saaneensa Sipilän avustajan puhelimitse antamasta selvityksestä sen käsityksen, että Sipilä ei itse tee arvopaperikohtaisia sijoituspäätöksiä. Näin ollen ei ole tarpeen eritellä, mihin varainhoitajat ovat hänen varansa sopimusten suojissa sijoittaneet tai kuinka paljon on ”merkittävä rahoitusomaisuus” euroina.

Artikkelien selaus

Institutionaalisten sijoittajien verovapauksille on perusteltu syy. Eläkerahastojen verovapaus perustuu siihen, että palkanmaksun yhteydessä perittävillä suorituksilla rahoitetaan myöhempiä eläkkeitä ja rahastojen verotus lisäisi suoraan painetta nostaa eläkemaksuja. Eläkemaksut ovat verovähennyskelpoisia, mutta eläkkeitä verotetaan vastaavasti, kun ne nostetaan. Myös sijoitusrahastoihin ja vakuutuskuoriin kertyviä tuloja verotetaan vasta, kun ne nostetaan. Tämä on osaltaan huomioitu siten, että nostoista maksettava pääomatulovero on hieman korkeampi kuin osingoista maksettava vero.

SINUA VOISI KIINNOSTAA MYÖS NÄMÄ ARTIKKELIT

Yhteisöveron jälkeen voitosta voidaan maksaa osinkoja 100 000 euroa. Osingoista 80 000 euroa alittaa edellä mainitun kahdeksan prosentin tuottorajan. Nämä osingot ovat siis 25 prosenttisesti pääomatuloveron alaista tuloa. Tuottorajan ylittävät 20 000 euroa verotetaan 75 prosenttisesti ansiotulona. Osingoista maksetaan siis veroa 80 000 euroa*25 %*30 %+20 000 euroa*75 %*50 %=13 500 euroa.

KONKURSSILAIN UUDISTUS JA SELVITYS KONKURSSIN TEHNEEN YRITTÄJÄN HENKILÖKOHTAISESTA VELKAVASTUUSTA

Peitelty osinko syntyy tilanteessa missä yhtiö on suorittanut ylipalkkaa tai muuta hyvitystä enemmän kuin on kohtuullista. Tällaisia ovat esimerkiksi jotkin luontaisedut (asuntoetu, autoetu yms), matka- ja edustuskustannukset tai vakuutusmaksut. Ne kuuluisat lapin reissut ja keväiset virkistysristeilyt kun yhden miehen yhtiöissä ovat juuri tämmöisiä etuja. Onneksi niitä näkee enää harvakseltaan jos ollenkaan.

Muutoksia kausiveroilmoittamiseen. Kausiveroilmoitus jää pois ja jatkossa ilmoitetaan esimerkiksi veroilmoitus arvonlisäverosta. Periaatteessa samat tiedot siis ilmoitetaan eri nimisellä lomakkeella. Pieniä korjauksia voi tehdä uusimmalle kuukaudelle, eli tässä verottaja on yksinkertaistanut toimintaa. Mikäli käytössä ei ole Katso-tunnisteita voi paperisen ilmoituksen tehdä 1.1.2017 alkaen vasta 12. päivä. Katso-tunnisteiden hankkimista ja tilitoimiston valtuuttamista suosittelen kaikille.

Navi:asiahakemisto

Kuten huomataan, sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen määritelmä laissa on vaikeaselkoinen. Sijoitusmuotoiseen joukkorahoitukseen mukaan lähtevän sijoittajan onkin syytä ennen sijoituksen tekemistä selvittää tarkasti onko kyseessä oman vai vieraan pääoman ehtoinen sijoitus, koska näitä koskevat verotusperiaatteet eroavat toisistaan. Kun kyseessä on oman pääoman ehtoinen sijoitus, sijoittaja saa mahdollisen arvopaperin arvonnousun hyväkseen osakkeen myydessään ja lisäksi sijoittaja voi saada osakeomistuksen perusteella osinkoa.

Ota yhteyttä asiantuntijaan

Osakeyhtiö voi maksaa osakkailleen palkkaa siinä missä työntekijällekin. Perheenjäsenet rinnastuvat normaaliin työntekijään. Palkan lisäksi osakas voi saada yhtiöltä korkotuloja antamastaan lainasta, ottaa yhtiöltä osakaslainaa, saada vuokratuloja yhtiölle vuokraamistaan kiinteistöstä tai kalustosta, tai nostaa yhtiöstä osinkoa yhtiöön kertyneiden voittovarojen puitteissa:

Osinkoverotuksen pääsääntö on tuloverolaissa, jonka mukaan luonnollisen henkilön tai kotimaisen kuolinpesän muulta kuin julkisesti noteeratulta yhtiöltä saamasta osingosta on 25 % veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa siltä osin kuin osingon määrä vastaa osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 %:n vuotuista korkoa. Siltä osin kuin näin saatujen osinkojen määrä ylittää 150.000 euroa, on siitä 85 % veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa.

Uudistusten arvioituja tulovaikutuksia

Vasemmistoliiton mallissa tuloverotuksen progressiota lisätään. Keski- ja varsinkin pienituloisten verotusta kevennetään. Kunnallisveron pienentyneet tuotot korvataan kunnille. Suurituloisimpien valtionverotusta kiristetään maltillisesti: lisäämme voimassa olevaan tuloveroasteikkoon uuden, yli 100 000 euroa tienaavien veroluokan, jossa vero alarajan ylittävästä tulosta on 34 prosenttia.