Press "Enter" to skip to content

Osinkojen verotus

Osinkojen verotus pörssiyhtiöstä

Ulkomailta saaduista osingoista peritään yleensä lähdevero ulkomailla, joka taas hyvitetään Suomen verotuksessa. EU-maan tai valtion, jonka kanssa Suomella on osinkoihin liittyvä verosopimus, osinkojen verotus toteutuut samalla tavalla kuin kotimaisissakin osakkeissa eli 85% osingoista on veronalaista pääomatuloa ja 15% verovapaata. Listaamattoman ulkomaisen osakeyhtiön jakaman osingon verotus käyttäytyy myös samoin kuin Suomessa.

Luonnolliselle henkilölle osingot ovat aina veronalaisia. Myös tällöin verotukseen vaikuttaa oleellisesti se, onko osinkojen jakajana pörssiyhtiö vai listaamaton yritys. Pörssiyhtiön jakamasta osingosta 85 % on pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa. Pääomatuloveroprosentti on puolestaan 30 % 30.000 euroon asti ja tämän ylittäviltä osin 34 %.

Listaamattoman osakeyhtiön osinkojen maksu – perustiedot uudelle yrittäjälle

Osakeyhtiön perin yksinkertainen tarkoitus on tuottaa voittoa. Ei. Tämä ei ole riistokapitalismia, vaan näin sanoo laki. Ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määritetty, tulee osakeyhtiön pyrkiä tuottamaan voittoa. Ja toisaalta tottahan toki kaikki yrityksen perustamista suunnitteleva näkee tulevaisuudessaan vaurautta ja onnea. Hyvä niin. Voittoa kannattaa tavoitella. Tappioon pystyy tavoittelemattakin.

Jaetusta osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa 150 000 euroon saakka, jos jaettu osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. 150 000 euron ylittävästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta tuloa. Tämä 150 000 euron raja on osakaskohtainen, ja kaikki kyseisen henkilön samana vuonna saamat listaamattomien yhtiöiden osingot lasketaan yhteen.

3 Liikkeen- ja ammatinharjoittajan sekä maataloudenharjoittajan saamat osingot

Korkein hallinto-oikeus on katsonut ennakkoratkaisussaan (KHO 2008:77), että yhtiön jakamat voittovarat, jotka perustuvat osalta tilikautta laadittuun, tilintarkastettuun ja ylimääräisen yhtiökokouksen vahvistamaan tilinpäätökseen, ovat elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) 6a §:n 1 momentissa tarkoitettua osinkoa, mikäli tilinpäätös on laadittu osakeyhtiölain ja kirjanpitolautakunnan lausunnon (2008/1815) mukaisesti.

• Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko on saajalle 25-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa siihen määrään saakka, joka vastaa osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 prosentin vuotuista tuottoa (nykyisin 9 prosenttia). Osingon uusi vero on 7,5–8 prosenttia käteen maksetusta osingosta (25 prosenttia x 30–32 prosenttia). Samalla kevyemmän verotuksen 60 000 euron yläraja nousee 150 000 euroon.

Osinko ulkomaisesta pörssiyhtiöstä

Esimerkki: ruotsalainen pörssilistattu yritys maksaa osinkoa 100 kruunun verran. Tästä peritään verosopimuksen mukainen lähdevero 15 %, eli Nordnet-tilillesi maksetaan osinkoa 85 kruunua. Lopullisessa verotuksessa Suomen valtio perii loput 10,5 kruunua (kun pääomatulojen veroprosentti on 30 %). Maksat siis samat 25,5 % veroa kuin suomalaisistakin yhtiöistä, mutta lähdeveron jälkeen jäävä loppuosa veroista peritään vasta lopullisessa verotuksessa.

Verovapaat kasinot

Sijoitusrahastot, julkisyhteisöt, eläkeyhtiöt, ammattiyhdistykset ja yleishyödylliset säätiöt ovat vapautettuja pörssiyhtiöiden osinkojen pääomaverosta. Kaiken lisäksi ”kymppikerholaiset”, siis listaamattomat yritykset, jotka omistavat pörssiyhtiöistä vähintään 10 prosenttia, saavat osingot verotta. Vasta kun sijoitusyhtiö maksaa omistajilleen osinkoja, tulevat verot maksuun.

Lähdeveroa ajava sdp tietää, ettei Suomi voi periä sitä pelkästään ulkomaisilta sijoittajilta, vaan se on pantava myös kotimaisille eläkeyhtiöille, säätiöille ja yleishyödyllisille yhteisöille. EU:n tytär­yhtiödirektiivi kieltää kohtelemasta ulkomaisia yhteisösijoittajia eri tavalla kuin kotimaisia.

Edilex Ympäristö yhdistää EHS-tiedon ja juridiikan. Se pitää sinut tehokkaasti ajan tasalla ympäristö- ja työsuojelulainsäädännön (EHS: Environment, Health and Safety) muutoksista. Saat sähköpostiisi ympäristötiedotteet, joissa asiantuntijat kommentoivat tärkeimpiä alueen säädösmuutoksia. Saat ympäristö- ja työsuojeluasioihin liittyvää henkilökohtaista neuvontaa sähköpostitse HPP Asianajotoimiston asiantuntijoilta. Koko laaja Edilex Peruspalvelu ja sen ympäristöuutiset sisältyvät tilaushintaan.

Listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verotus

Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko verotetaan joko ansiotulona tai pääomatulona. Vaikka osa maksetusta osingosta on verotonta, liittyy osingon maksuun aina veroseuraamuksia. Osingon maksaja tekee osingosta ennakonpidätyksen ennen maksua. Osingon verolaskelmissa kannattaa käyttää asiantuntijan apua. Näin vältytään yllättäviltä veroseuraamuksilta. Ohessa tietoa listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verotuksesta osingonsaajalle.

Hakulomake

”Finanssialan vastustus perustuu väärinymmärrykseen. Vero ei kohdistuisi vain suomalaisiin rahastoihin vaan ennen muuta ulkomaisiin rahastoihin, jotka eivät nykyään maksa sijoitustuotoistaan lainkaan veroa Suomeen. Niiden omistuksessa on yli puolet Helsingin pörssin osakkeista. Tasapuolisuuden vuoksi vero koskee myös kotimaisia verovapaita yhteisöjä – kuten ammattiliittoja. Niiden osuus veropotista olisi kuitenkin pieni.”

Onko sinulla kysymys analyytikolle?

Veronmaksajien lakiasiainjohtaja Vesa Korpela kertoo, että verotuksessa osakkeina maksettavan osingon arvoksi katsotaan osingonjakopäivän arvo, johon lisätään varainsiirtovero. Jos kurssitaso pysyisi ennallaan, 85 prosentin osuus osakkeina jaettavasta osingosta olisi 4,84 euroa Fiskarsin osaketta kohti. Siitä 30 prosentin pääomatulovero olisi 1,45 euroa ja 34 prosentin verokannalla 1,65 euroa.

Osingon muuttunut verotus 2018

Esityksen tarkoituksena on varmistaa, että hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajille maksetuista osingoista peritään aina oikeamääräinen vero. Tämä tapahtuisi siten, että Verohallinto saisi mahdollisimman kattavasti loppusaajatiedot hallintarekisteröidyistä osakkeista osinkoa saavista henkilöistä. Suomessa asuvan verovelvollisen hallintarekisteröidyistä osakkeista saamasta osingosta toimitettaisiin 50 prosentin ennakonpidätys, jos verovelvollisen loppusaajatietoja ei anneta.

Lähdeveroa perittäisiin ulkomaisten rahastojen ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen saamista osingoista, esimerkiksi säätiöiltä, yhdistyksiltä ja eläkeyhtiöiltä. SDP:n linja veron suhteen ei ole muuttunut hallitusneuvottelujen aikana.

Ehdotettu malli vastaa hyvän verojärjestelmän ominaisuuksia: se on neutraali, läpinäkyvä ja yksinkertainen. Se ottaa huomioon, että osaamisella ja aineettomalla omaisuudella on entistä suurempi merkitys suomalaisyritysten liiketoiminnassa. Malli kohtelee kasvu- ja innovaatioyrityksiä tasapuolisesti suhteessa aineellista pääomaa hyödyntäviin yrityksiin, joten se tukee käynnissä olevaa rakennemuutosta kohti aineettomiin omaisuuseriin ja osaamiseen perustuvaa yritystoimintaa.

Yhteisöveron muutoksia ja eriytyminen pääomatuloverokannasta

Yhteisöveroverokannan muutosten lisäksi yritysverotuksessa on tapahtunut monia merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Nämä muutokset ovat välillä kiristäneet, välillä keventäneet osakeyhtiöiden ja niiden osakkaiden verotusta. Samaan aikaan yritysverotusta on leimannut pitkäjänteisyyden puute. Yritykset ja niiden osakkaat eivät ole aina pystyneet suunnittelemaan toimintansa veroseuraamuksia.

«Missään Suomelle vertailukelpoisessa maassa
säätiöiden sijoitustuloja ei veroteta.»

Tahtotila kolmannen sektorin toimijoiden verotuksellisen erityisaseman säilyttämiseen on tuotu julki mm. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten edistämisestä (8.3.2007). Kolmannen sektorin merkitystä on korostettu myös EU:ssa. Osinkojen verovapaus säätiöille ei ole ristiriidassa verotuksen tasapuolisuuden kanssa. Yleishyödylliset yhteisöt eivät ole verrannollisia muihin verovelvollisiin, koska ne eivät sijoita omaksi hyödykseen.