Press "Enter" to skip to content

Osingonjako kirjanpidossa

Verkkokoulutus

Pysyvistä vastaavista tai vaihtuvien vastaavien sijoituksista saatu voitonjako (kuten osingot, voitto-osuudet, osuuspääoman korko ja kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen yhtiöosuuden korko) esitetään rahoitus­tuotoissa luonteensa mukaisesti tuottona osuuksista saman konsernin yrityksissä, tuottona osuuksista omistusyhteysyrityksissä tai tuottona muista pysyvien vastaavien sijoituksista. Vaihto-omaisuusosakkeista saatua osinkoa käsitellään liikevaihtona.

Kirjautuminen

Kun osingonsaajana on yrittäjä tai muu osakkeita omistava luonnollinen henkilö, ovat osinkotulot muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöstä 25 %:sti veronalaista pääomatuloa siltä osin, kun osinkoa jaetaan enintään 8 % yhtiön nettovarallisuudesta. Käytännössä ennakonpidätys osingosta on siten 7,5 % ja lopullinen veron määrä riippuu osingonsaajan pääomatulojen kokonaismäärästä. Vuonna 2018 pääomatuloista maksetaan veroa 30 % ja 30.000 euroa ylittävältä osalta 34 %.

Listaamattoman osakeyhtiön osinkojen maksu – perustiedot uudelle yrittäjälle

Osakeyhtiön perin yksinkertainen tarkoitus on tuottaa voittoa. Ei. Tämä ei ole riistokapitalismia, vaan näin sanoo laki. Ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määritetty, tulee osakeyhtiön pyrkiä tuottamaan voittoa. Ja toisaalta tottahan toki kaikki yrityksen perustamista suunnitteleva näkee tulevaisuudessaan vaurautta ja onnea. Hyvä niin. Voittoa kannattaa tavoitella. Tappioon pystyy tavoittelemattakin.

Osinko ulkomaisesta yhtiöstä

Jos yhtiön varoja jaetaan osakkeenomistajille vastoin osakeyhtiölain säännöksiä, kyseessä on laiton varojenjako. Laitonta on esimerkiksi ilman hallituksen esitystä tapahtuva voitonjako. Voitonjako on laitonta myös silloin, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää, että yhtiö on maksukyvytön tai jako aiheuttaa maksukyvyttömyyden (ks. OYL 13:2 §). Jos osingonjako on yhtiöoikeudellisesti laiton mutta perustuu yhtiökokouksen osingonjakopäätökseen, osingonjakoon sovelletaan kuitenkin yleensä TVL:n yhtiötä ja osingonsaajaa koskevia säännöksiä.

Edilex Ympäristö yhdistää EHS-tiedon ja juridiikan. Se pitää sinut tehokkaasti ajan tasalla ympäristö- ja työsuojelulainsäädännön (EHS: Environment, Health and Safety) muutoksista. Saat sähköpostiisi ympäristötiedotteet, joissa asiantuntijat kommentoivat tärkeimpiä alueen säädösmuutoksia. Saat ympäristö- ja työsuojeluasioihin liittyvää henkilökohtaista neuvontaa sähköpostitse HPP Asianajotoimiston asiantuntijoilta. Koko laaja Edilex Peruspalvelu ja sen ympäristöuutiset sisältyvät tilaushintaan.

Osinkojen maksu osakeyhtiössä ja ennakonpidätys

Osinkojen maksu osakeyhtiössä on säädetty laissa ja osingon maksaja maksaa ennakonpidätyksen näistä. Osinkotulon verotusta uudistettiin vuoden 2014 alusta. Sen johdosta myös ennakkoperintään tuli muutoksia. Merkittävä muutos aikaisempaan oli, ennakot joudutaan pidättämään myös noteeraamattomien yhtiöiden osingoista. Ennen vuotta 2014 ennakonpidätys on jouduttu toimittamaan vain pörssiyhtiöiden osingoista.

Kokonaan veronalaisia osinkoja ovat listaamattoman yhtiön saama osinko pörssiyhtiöstä, josta osingonsaaja omistaa alle 10 prosenttia. Raha-, vakuutus- ja eläkelaitosten sijoitusomaisuusosakkeista saamat osingot ovat 75 prosenttisesti veronalaista tuloa.

Rahoitustuottojen ryhmään kirjattavat luovutusvoitot pysyvien vastaavien sijoituksista tai rahoitusarvopapereista on eriteltävä siten, että esimerkiksi tytäryhtiön myynnistä saatu luovutusvoitto ilmoitetaan tuottona osuuksista saman konsernin yrityksissä.

Veroarkistot

Osakeyhtiön tarkoituksena on yleensä tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Tätä tarkoitusta osakeyhtiö voi toteuttaa esimerkiksi jakamalla osinkoa osakkeenomistajilleen. Osingonjakovelka syntyy ja kirjataan yhtiön kirjanpitoon osingonjakopäätöksen perusteella. Osingonjakovelka on osinkoa jakavan yhtiön velkaa osakkeenomistajilleen. Samaan tapaan kuin mikä tahansa muu velka, myös osingonjakovelka voi vanhentua. Tässä kirjoituksessa käsitellään osingonjakovelan vanhentumista nykyisen osakeyhtiölain (624/2006) ja velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) perusteella.

Verotusta varten laskettu osakeyhtiön nettovarallisuus on 180 000 euroa vuoden 2017 lopussa. Yhtiössä on kaksi osakkeenomistajaa A ja B. He omistavat yhtiön osakkeet puoliksi. Osakkaista A on alkuvuodesta 2018 nostanut yhtiöstä 30 000 euron suuruisen osakaslainan. Miten osakaslaina vaikuttaa keväällä 2018 jaetun osingon pääoma- ja ansiotulo-osuuksiin A:n ja B:n verotuksessa?

Muutoksia kausiveroilmoittamiseen. Kausiveroilmoitus jää pois ja jatkossa ilmoitetaan esimerkiksi veroilmoitus arvonlisäverosta. Periaatteessa samat tiedot siis ilmoitetaan eri nimisellä lomakkeella. Pieniä korjauksia voi tehdä uusimmalle kuukaudelle, eli tässä verottaja on yksinkertaistanut toimintaa. Mikäli käytössä ei ole Katso-tunnisteita voi paperisen ilmoituksen tehdä 1.1.2017 alkaen vasta 12. päivä. Katso-tunnisteiden hankkimista ja tilitoimiston valtuuttamista suosittelen kaikille.

Nettovarallisuutta laskettaessa

Tase-erittelyissä on yksityiskohtaisesti ryhmittäin luetteloitava kirjanpitovelvollisella tilikauden päättyessä ollut rahoitusomaisuus ja vaihto-omaisuus sekä käyttöomaisuus tai siinä tilikauden aikana tapahtuneet lisäykset ja vähennykset sekä muut pitkävaikutteiset menot ja pitkäaikaiset sijoitukset, jotka on merkitty taseeseen (aktivoitu) samoin kuin vieras pääoma.

Hakutulokset termille “ennakko-osinko”

Kirjanpidossa liiketapahtumat merkitään tileille. Liiketapahtuma eli tilitapahtuma tarkoittaa taloudellista toimenpidettä, joka aiheuttaa rahamääräisen kirjauksen (tiliviennin) kirjanpitoon. Tiliä voidaan havainnollistaa kuvan tapaan tiliristikolla, jossa erottuu selkeästi vasen puoli eli debet ja oikea puoli eli kredit. Pankkitilin tiliotteessa rahojen lisääntymistä merkitään plussalla ja vähentymistä miinuksella. Tiliristikolla rahojen lisääntyminen merkitään rahatilin debet-puolelle ja rahojen vähentyminen kredit-puolelle.

Hämeen Sanomien ja Hämeen Puhelimen muodostaman Aina Groupin varsinainen liiketoiminta tuotti tappiota lähes joka vuosi viimeiset 12 vuotta. Tästä huolimatta yhtiö on ollut antelias osakkailleen. Se on ollut helppoa, koska taseessa on riittänyt jakokelpoista rahaa. Tästä on paljolti kiittäminen varakkaan Hämeen Puhelimen onnistunutta kaappausta vuonna 2001.

Olin kaverini kanssa sunnuntaibrunssilla viime viikonloppuna. Nautimme hyvästä ruuasta ja mitä mainioimmasta seurasta. Aina kun muutama yrittäjä istahtaa saman pöydän ääreen niin juttua riittää ja aika tuntuu suorastaan lentävän. Jossakin vaiheessa keskustellessamme taas varojen jakamisesta yhtiöstä esitti kaverini kysymyksen, että kerroppa mitä se peitelty osinko oikein on?

Arkisto

Kirjanpitolakia uudistettiin vuoden 2016 alusta. Ennen uudistusta pienetkin konsernit (rajat 7,3 M€ liikevaihto, tase 3,65 M€, 50 työntekijää; yksi raja sai ylittyä), joiden emoyritys jakoi osinkoa omistajilleen, joutuivat lain mukaan laatimaan konsernitilinpäätöksen. Tähän taloushallinnolliseen taakkaan helpotuksen toi EU:n direktiivi, jonka perusteella kirjanpitolain mukaisia pienkonsernin rajoja muutettiin sekä emoyrityksen osingonjaosta aiheutuva laadintavelvollisuus poistettiin osakeyhtiölaista.

Hyvin usein edullisin ratkaisu varojen nostoon löytyy yhdistelmästä, missä osa rahoista nostetaan palkkana ja osa osinkona. Yritystulo on edullisinta nostaa palkkana siihen rajaan asti, kun yrittäjän kokonaisveroprosentti on alle 20 % eli alhaisempi kuin yhteisöveroprosentti. Alle 20 % vero toteutuu yleensä alle 30 000 euron ansiotulona verotettavissa bruttotuloissa asuinkunnasta riippuen.

Vuodenvaihde on monella tapaa tilinpäätöksen teon aikaa. Muistellaan, mitä tapahtui, missä minä onnistuin ja mitä olisin voinut tehdä toisin. Ja luvataan parantaa tapamme ensi vuonna. Yrittäjän tilinpäätös on edellisten lisäksi kuitteja, pöytäkirjoja ja monia muita dokumentteja ja todisteita kuluneen vuoden tapahtumista. Jotta kaiken tarvittavan muistaminen olisi hieman helpompaa, tässä muistilista tilinpäätöksen teon tueksi.