Press "Enter" to skip to content

Oikeustieteellinen todistusvalinta pisteet

Pisteytys

Kunkin hakukohteen aloituspaikoista täytetään ennalta ilmoitettujen määrien mukaisesti suomalaisen ylioppilastutkinnon tai IB, EB, Suomessa suoritetun RP- tai DIA-tutkintojen arvosanojen perusteella annettavien pisteiden osoittamassa paremmuusjärjestyksessä (todistusvalinta). Todistusvalinnassa otetaan huomioon ainoastaan ensikertalaiset hakijat. Todistusvalinnassa voi tulla hyväksytyksi mihin tahansa hakemaansa oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan hakukohteeseen hakijan hakutoivejärjestyksensä mukaisesti.

31.5.2018 Todistusvalinta v. 2019

Ylioppilastutkinnosta annetaan pisteitä viidestä kokeesta: äidinkieli tai suomi/ruotsi toisena kielenä ja neljä muuta parhaat pisteet antavaa koetta. Pitkän oppimäärän mukaisia kokeita voi olla maksimissaan kaksi (2), täten maksimipistemäärä todistusvalinnassa on 47,5 pistettä. Jos hakija on kirjoittanut enemmän kuin kaksi pitkää ainetta, voidaan muut ottaa huomioon pistetaulukon B-kohdassa (keskipitkän pisteytyksen mukaisesti).

Sisällysluettelo

Koulutuskohtaiset kynnysehdot julkaistaan syksyllä 2019. Kaikilla tulee olla pitkä matematiikka suoritettuna ylioppilastutkinnossa hyväksytysti. Lisäksi koulutuksilla on omia kynnysehtoja. Nämä kynnysehdot voivat olla pitkästä matematiikasta, fysiikasta tai kemiasta ja näissä arvosanavaatimus voidaan asettaa välille C-L. Mikäli koulutukseen on asetettu kynnysehto useammassa kuin yhdessä aineessa, riittää, että hakijalla on yksi aine suoritettu kynnysehdon ylittävästi.

Analyysi: Isis-leirin suomalaislapset ovat ensisijaisesti poliittinen ongelma, johon on tarjolla kaksi epäsuosittua ratkaisua

Hän myös muistuttaa, että todistusten perusteella opiskelupaikan oikeustieteellisessä saa vuodesta 2020 lähtien vain noin 40 prosenttia hyväksytyistä ja valtaosa valitaan pääsykokeella. Lisäksi mahdollisuuksia päästä opiskelijaksi avoimessa yliopistossa suoritettujen kurssien perusteella lisätään.

Oikeustieteellinen ala vaatii opiskelijalta tiukkaa päättäväisyyttä ja pitkäjänteistä omistautumista. Syvällinen lakien ja asetusten tuntemus on lakimiehenä toimimisen edellytys, ja lakipykälien viidakkoon tutustuminen alkaa jo pääsykoevaiheessa. Luku-urakan päässä odottaa kuitenkin houkutteleva palkinto, sillä oikeustieteellisestä valmistuneet työllistyvät kovalla prosentilla koulutustaan vastaavaan työhön.

Lakimiesliitto vastustaa todistuskiintiöiden kasvattamista. Myös opiskelijajärjestöt ovat tuoneet esiin todistusvalinnan ongelmia. Pääsykoe muun muassa mittaa ylioppilastodistusta paremmin motivaatiota oikeus­tieteelliselle alalle. Pääsykokeella selvitetään edellytyksiä suoriutua oikeustieteen opinnoista, ja se takaa yhdenvertaisen mahdollisuuden hakeutua oikeustieteelliseen myös niille, jotka eivät ole menestyneet yli­oppilaskirjoituksissa.

Ylioppilastutkinnosta annetaan pisteitä viidestä kokeesta: äidinkieli tai suomi/ruotsi toisena kielenä ja neljä muuta parhaat pisteet antavaa koetta. Pitkän oppimäärän mukaisia kokeita voi olla maksimissaan kaksi (2), täten maksimipistemäärä todistusvalinnassa on 47,5 pistettä. Jos hakija on kirjoittanut enemmän kuin kaksi pitkää ainetta, voidaan muut ottaa huomioon pistetaulukon B-kohdassa (keskipitkän pisteytyksen mukaisesti).

Kuluneella hallituskaudella ja erityisesti viimeisen muutaman kuukauden aikana koulutusasiat ovat taas alkaneet nostaa päätään poliittisissa keskusteluissa. Paljon on puhuttu esimerkiksi maksuttomasta toisesta asteesta ja yliopistojen hakujärjestelmän muuttumisesta. Vuonna 2020 siirrytäänkin hakuun, jossa korkeakoulut ottavat aiempaa enemmän opiskelijoistaan ylioppilastodistuksen perusteella.

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja kehitetään parhaillaan kohti mallia, jossa 2020 alkaen pääosa (yli puolet) paikoista täytetään todistusvalinnalla. Yliopistoissa nykytilassa yleisimmästä valintatavasta, pääsykokeesta ja todistuksesta saataviin yhteispisteisiin perustuvasta valinnasta, ollaan luopumassa. Pelkkään pääsykokeeseen perustuen paikkoja täytetään kuten ennenkin.

Keväällä 2019 kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa* alkupistein eli ylioppilastodistuksen arvosanoihin perustuen täytetään 60 prosenttia aloituspaikoista. Loput 40 prosenttia täytetään pelkin valintakoepistein. Aiemmin käytössä ollut alku- ja valintapisteiden yhteistulokseen perustuva valinta on poistunut käytöstä. Alkupistevalinta on lisäksi tarkoitettu ensikertalaisille hakijoille eli toista korkeakoulupaikkaa hakeva hakija ei voi tulla valituksi alkupistein.

Joka viides jättää edelleen matikan kirjoittamatta kokonaan, mutta lyhyen matikan kirjoittajat ovat alkaneet siirtyä pitkän matikan puolelle. Tämä näkyy romahduksena tämän kevään lyhyen matikan kirjoitusmäärissä ja hienoisena nousuna pitkän matikan kokelaiden määrässä. On myös mahdollista, että pitkän matikan korottajien määrä on alkanut nousta. Jos syksyllä ei tule ryntäystä lyhyen matikan kokeeseen, voidaan aika varmaksi sanoa, että todistusvalinnat ovat saaneet aikaan jonkinlaisen kirjoitusaallon pitkässä matikassa.

Tarvitsetko neuvoa? Katso
Voit myös lähettää meille tai soittaa 020 795 9580.

Yliopistojen koulutusohjelmiin valitaan vuodesta 2020 lähtien vähintään puolet uusista opiskelijoista ylioppilasarvosanojen perusteella. Ainut poikkeus on oikeustieteellinen, jossa 40 % aloituspaikoista jaetaan todistusvalinnassa. Vaihtelua eri koulutusten välillä voi kuitenkin olla runsaasti, sillä esimerkiksi Helsingin yliopiston matemaattisissa tieteissä uusista opiskelijoista 97 % valitaan ylioppilastodistuksella.

Vuonna 2020 pääsykokeen kautta Turun yliopistoon sisään pääsevien osuus vaihtelee runsaasti tiedekunnasta ja oppiaineesta riippuen. Oikeustiedettä opiskelemaan pääsee todistusvalinnan kautta vain 40 prosenttia. Loput 60 prosenttia hakijoista lunastaa paikkansa pääsykokeessa. Sen sijaan logopediaa opiskelemaan hakevista peräti 70 prosenttia valitaan todistuksen perusteella. Suurin osa oppiaineista valitsee todistuksen perusteella 51–60 prosenttia uusista opiskelijoista.

Vuonna 2018 oikeustieteellisellä alalla siirrytään valtakunnalliseen yhteisvalintaan suomenkielisten opiskelijoiden valinnassa. Valintakoe on yhteinen Helsingin, Itä-Suomen, Lapin ja Turun yliopistoihin oikeustieteelliselle alalle hakeville. Ylioppilastutkinnon pisteytys on yhteinen kaikkiin hakukohteisiin. Hakija voi hakea samanaikaisesti jokaiseen neljään yliopistoon.

Lehdet

Raportin toisessa luvussa tehdyt johtopäätökset eivät lausunnonantajien näkemyksen mukaan ole täysin paikkansapitäviä. Ensimmäisessä kappaleessa todetaan, että alakohtainen variaatio on korkeakouluvalinnoissa suuri. Oikeustieteellisellä alalla siirrytään yhteisvalintaan keväällä 2018, mikä poistaa valintakoevariaation alan sisällä. Yhteisvalinta poistaa myös tosiasiallisen pakon hakea tosissaan vain yhteen hakukohteeseen: yhteisvalinnan myötä hakija voi hakea samalla valintakokeella kaikkiin oikeustieteen alan suomenkielisiin yksiköihin.