Press "Enter" to skip to content

Oikeustieteellinen 2019 keskustelu

Opetusta kehitettävä

Ylioppilastutkinnosta annetaan pisteitä viidestä kokeesta: äidinkieli tai suomi/ruotsi toisena kielenä ja neljä muuta parhaat pisteet antavaa koetta. Pitkän oppimäärän mukaisia kokeita voi olla maksimissaan kaksi (2), täten maksimipistemäärä todistusvalinnassa on 47,5 pistettä. Jos hakija on kirjoittanut enemmän kuin kaksi pitkää ainetta, voidaan muut ottaa huomioon pistetaulukon B-kohdassa (keskipitkän pisteytyksen mukaisesti).

Oikeustieteen valintakokeen suorittaminen ilma valmennuskurssia?

 “Onhan se lievä ongelma, jos valmennuskurssi koetaan elinehdoksi, mutta tasa- arvokysymyksenä se on suhteellisen pieni. Suomi on eriarvoistuva yhteiskunta, jossa asuinpaikka ja kotitausta vaikuttavat opiskelumahdollisuuksiin enemmän kuin varallisuus. Tietojeni mukaan taloudelliset syyt eivät ole estäneet kenenkään valmennuskurssille menoa”

Tervetuloa opiskelemaan oikeustieteitä Itä-Suomen yliopistoon!           

Fuksivuosi oli itselleni kieltämättä yksi tähänastisen elämäni ikimuistoisimmista. Meillä on täällä tosi aktiivinen ja tiivis ainejärjestö, jonka ainakin itse olen kokenut tosi isoksi avuksi sopeutumisessa. Mun opiskelijaelämä täällä koostuu paljon muustakin kuin tenttikirjojen pänttäämisestä. Itse tykkään käydä salilla, hengailla kavereiden kanssa, osallistua erilaisiin toimikuntiin ja käydä kaikenlaisissa opiskelijatapahtumissa. Oma suositukseni on, että kannattaa rohkeasti osallistua erilaisiin tapahtumiin ja ainejärjestötoimintaan!

Mielestäni opintojen etenemiseksi tehtävää työmäärää ei kannata säikähtää. Oikeustieteellisessä kurssien lukumateriaalit ovat laajoja, joten lukemista riittää. Kuitenkin hyvällä aikataulutuksella ja toimivilla opiskelurutiineilla, lukemiseen tottuu nopeasti. Lisäksi haluan muistuttaa, että mitä aikaisemmin aloittaa opiskelun seuraavaan tenttiin, sitä vähemmän työmäärää päivässä on ja aikaa jää myös vapaapäiville.

– Valitusasiakirjoissa olevien Tallinnan yliopistoa käsittelevien asiakirjojen perusteella hallinto-oikeus toteaa, että oikeustieteellisen tutkimuksen ja opetuksen laadusta Tallinnan yliopistossa on esitetty seikkoja, joiden perusteella Helsingin yliopiston arviota Tallinnan yliopiston oikeustieteellisen opetuksen laadusta ei ole pidettävä virheellisenä.

Oikeustieteellinen ala vaatii opiskelijalta tiukkaa päättäväisyyttä ja pitkäjänteistä omistautumista. Syvällinen lakien ja asetusten tuntemus on lakimiehenä toimimisen edellytys, ja lakipykälien viidakkoon tutustuminen alkaa jo pääsykoevaiheessa. Luku-urakan päässä odottaa kuitenkin houkutteleva palkinto, sillä oikeustieteellisestä valmistuneet työllistyvät kovalla prosentilla koulutustaan vastaavaan työhön.

Ihmisellä on kaikessa toiminnassaan tavoitteena pyrkiä alitajuiseen johdonmukaisuuteen oman tietoisuutensa (kognitio) kanssa. Tämä kognitio sisältää henkilön kaiken tiedon itsestään ja ympäristöstään sekä lisäksi muun muassa hänen mahdollisesti sisäistämiään aatteita tai ennakkoluuloja (Mao & Oppewal, 2010; Harmon-Jones, 2012). Kun uusi tieto on sopusuhdassa aiemman tietoisuuden kanssa, se on omakuvaa vahvistavaa.

Seura kutsuu Suomen Ympäristöoikeustieteen Seura ry:n jäsenet juhlistamaan kunniapuheenjohtaja, professori Erkki Hollo pitkäaikaista (1980–2018) puheenjohtajuutta keskiviikkona 8.5.2019 klo 12:30 lähtien. Erkki Hollon johdolla Seura on sääntöjensä mukaisesti edistänyt ja tukenut ympäristökysymysten oikeudellista tutkimusta ja kehittänyt yhteistyötä eri ympäristötieteiden tutkijoiden ja ympäristöalan viranomaisten kanssa Suomessa ja kansainvälisesti.

HS haluaa luoda Suomen parasta keskustelua.

Oikeustieteellisen alan tutkinnot (oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri) tuottavat kelpoisuuden tuomarin tehtäviin ja vastaaviin muihin yleisjuristitutkintoa edellyttäviin ammatteihin (esimerkiksi syyttäjä ja asianajaja). Yleisjuristitutkinnot (ON/OTM) ovat laaja-alaisia yleistutkintoja, joissa perehdytään kattavasti ja monipuolisesti kaikkiin keskeisiin oikeudenaloihin. Tutkinnoissa ei ole pääaineita eikä sivuaineita.

Johdatus oikeustieteeseen (5 op)

Johdatus oikeustieteeseen –opintojakson tavoitteena on tarjota opiskelijalle perustietoja ja –taitoja oikeustieteen muun opiskelun tueksi ja taustaksi. Opintojaksolla tutustut keskeiseen oikeustieteen käsitteistöön ja luodaan yleiskuvaa oikeustieteen opiskeluun liittyvistä keskeisistä teemoista. Saat myös välineitä itsenäiseen tiedon hankintaan, tiedon syventämiseen ja taitojen harjoittamiseen.
 

Tarvitsetko neuvoa? Katso
Voit myös lähettää meille tai soittaa 020 795 9580.

Yliopistojen koulutusohjelmiin valitaan vuodesta 2020 lähtien vähintään puolet uusista opiskelijoista ylioppilasarvosanojen perusteella. Ainut poikkeus on oikeustieteellinen, jossa 40 % aloituspaikoista jaetaan todistusvalinnassa. Vaihtelua eri koulutusten välillä voi kuitenkin olla runsaasti, sillä esimerkiksi Helsingin yliopiston matemaattisissa tieteissä uusista opiskelijoista 97 % valitaan ylioppilastodistuksella.

Tästä keskustellaan

Kokopäiväisinä opintoina suoritetut LLM ohjelmat kestävät yleensä vuoden tai kaksi, ja niihin kuuluu kursseja, tutkimustyötä ja pro gradu -tutkielma. Ympäri maailmaa on tarjolla valtava määrä erilaisia erikoistumisvaihtoehtoja esimerkiksi seuraavilla aloilla: vero-oikeus, kauppaoikeus, kansainvälinen liikejuridiikka, rahoitusoikeus, kansainvälinen oikeus, humanitäärinen oikeus, immateriaalioikeus ja Eurooppa-oikeus. 

Työoikeuden yliopisto-opetuksen ja tutkimuksen tila nousi voimakkaasti esille keskusteluissa. Tällä hetkellä suomalaisista yliopistoista löytyy ainoastaan yksi puhtaasti työoikeuteen keskittynyt professuuri. Yliopistoihin kohdistuneiden leikkausten ja tiedekuntien tiukan taloudellisen tilanteen johdosta resursseja työoikeuden aseman parantamiseen on niukasti. Entinen työministeri Lauri Ihalainen kysyikin Työ ja oikeus -forumin puheenvuorossaan, pitäisikö olla huolissaan, kun työoikeusprofessorien määrä hiipuu yliopistomaailmassa.

Munkin kokemus on yli viidentoista vuoden takaa. Olivat vaikeat, mutta lähinnä sen vuoksi, että vaativat paljon ulkolukua. Mutta mä oonkin siinä haka, joten pääsin läpi.

Niin ja kävin valmennuskurssin, jonka isi maksoi:) (mun mielestä se ei kyllä ollut avain läpipääsyyn, mutta sitä on tietty vaikea arvioida, miten olisi mennyt, jos en olisi kurssia käynyt)

t. tyhjäpäinen pissis:)

”UAV:n varapuheenjohtaja huolehtii siitä, että valiokunnan järjestämät tapahtumat toteutuvat jotakuinkin suunnitelmien mukaan. VPJ:n hommia ovat muun muassa plaseerauksen suunnittelu sitseille, työlistojen laatiminen valiokuntalaisten iloksi ja kahvin keitto punssin seuraksi. Pykälän sitsikulttuuriin itse jo hieman paremmin vihkiytynyt VPJ voi loppuvuodesta ylpeänä ihailla valiokunnalle sitsijärkkäämiseen syntynyttä rutiinia ja nauttia UAV:n kuuluisasta yhteishengestä.”

Seuraa Kelaa sosiaalisessa mediassa

Korkein oikeus (KKO) julkaisi 19.3.2019 ennakkopäätöksenä lausuntonsa luovutusasiassa, jossa oli kyse vankeusrangaistukseen tuomitun luovuttamisesta Turkkiin (KKO 2019:26).  Luovutettavaksi pyydetty A oli Latvian kansalainen. Korkein oikeus katsoi, että A:lla oli luotettavasti todennettu ja todellinen vaara epäinhimillisestä kohtelusta, jos hänet luovutetaan Turkkiin. Tämän vuoksi korkein oikeus katsoi, ettei luovutuspyyntöön voida suostua.