Press "Enter" to skip to content

Missä voi opiskella oikeustiedettä

Oikeustiede muokkaa yhteiskuntaa

Lakimiehinä työskentelee yli 12 000 henkilöä esimerkiksi tuomareina, syyttäjinä, asianajajina tai lakimies-nimikkeellä. Suurin osa lakimiehistä työskentelee yksityisellä sektorilla, jossa tyypillisin työnantaja on asianajotoimisto. Julkisella sektorilla eniten työllistää valtio, mutta työpaikkoja on myös kunnilla ja kaupungeilla. Muita työnantajia ovat esimerkiksi yliopistot, järjestöt ja kirkko.

Löydä omat oppiaineesi

Oikeustieteen opiskelu on itsenäistä ja vaativaa, sillä pääosin opinnot muodostuvat itsenäisestä tenttiin valmistautumisesta ja tenttien suorittamisesta. Tästä johtuen jotkut kritisoivatkin oikeustieteen opintoja liiasta teoriapainotteisuudesta. Luennot, esitelmät ja ryhmätyöt tuovat kaivattua vaihtelua opintojen arkeen. Luento-opetus on pääosin vapaaehtoista.

Tatu Kurkinen on hakenut oikeustieteelliseen kuusi kertaa – vielä ei tärpännyt, mutta kiertotie löytyi: "8– 10 kertaa olisin ollut valmis yrittämään"

Oikeustieteilijöitä työllistävät ennen kaikkea oikeuslaitos, julkishallinto, asianajotoiminta ja elinkeinoelämä. Perinteisiä juristin ammatteja ovat tuomari, asianajaja ja syyttäjä. Myös valtion ja kuntien viroissa eri hallinnonaloilla työskentelee paljon alalta valmistuneita.

Johdanto oikeustieteiden opintoihin – podcastit opintojen suunnitteluun ja toteutukseen

Kansainvälisillä markkinoilla, liike-elämässä ja ihmisoikeuksien keskellä on tärkeä osata myös oikeustieteitä yli valtiorajojen. Oikeustieteet on kiehtova ja monikerroksinen ala, jonka kiemuroihin tutustuminen vaatii omistautumista, mutta on samanaikaisesti äärimmäisen mielenkiintoista. Lainopillinen osaaminen on hyödyksi monissa eri ammateissa.

Helsingin yliopisto

Suomalaisessa yliopistomaailmassa oikeustieteelliseen opiskelemaan pääseminen on erittäin haasteellista. Vuosittain järjestettävät pääsykokeet ovat erittäin vaativat. Suurin osa opiskelijoista on onnistunut keskimäärin kolmannella hakukerralla läpäisemään ne. Oikeustiedettä voi meillä Suomessa opiskella Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa, Turun yliopistossa sekä Åbo akademissa ja Lapin yliopistossa.

Opiskele nopeammin – mutta miten?

Valtion visio opintoaikojen lyhentämisestä on melkoisen selkeä: 1. Opiskele. 2. Valmistu. 3. Työllisty. Tarkoituksena olisi vielä hoitaa tämä opiskeluosuus tavoiteajassa, joka esimerkiksi oikeustieteen maisterin tutkintoon on viisi vuotta. Varsinainen työssäolon tavoiteaika  onkin sitten pidempi – eikä siinä kai ole niin ehdottomia takarajoja.

Oikeustieteellisessä opiskelee erilaisia ihmisiä, kaikki oikeustieteen opiskelijat eivät todellakaan kulje aina jakkupuvut päällä salkku kourassa. Opintojen ohessa kannattaa tutustua toisiin opiskelijoihin, heidän kanssaan voi lukea yhdessä tenttiin ja keskustella mieltä askarruttavista asioista. Heidän kanssaan voi myös ihan vaan pitää hauskaa, sillä oikeustieteen opinnot ovat monesti yksinäistä puurtamista.

Oikeustieteen opiskelu ulkomailla -aiheisista koulutuksista lisätietoa alla:

Positiivisena asiana ensimmäisessä lukukeväässä oli se, että luku- ja vastaustekniikkani hioutui hyväksi. Kokeilin rohkeasti eri tyylejä kirjojen ”purkamiseen”; tiivistelmiä, käsitekortteja, yliviivausta, alleviivausta, ajatuskarttoja tietokoneella ja paperilla yms. Vaikka ensimmäinen hakukerta olisikin ”kahlausta kohti pääsykoetta”, voi siitä olla huomattavasti hyötyä seuraavia hakukertoja ajatellen, mikäli koulupaikka ei ensimmäisellä hakukerralla aukea.

Suomessa oikeustieteen maisteriksi voi valmistua Helsingin, Turun, Itä-Suomen (eli Joensuun) ja Lapin yliopistoista. Lisäksi alemman korkeakoulututkinnon, eli oikeustieteen notaarin tutkinnon, voi hankkia Vaasan yliopistosta, jossa koulutuksen järjestää Helsingin yliopisto. Kustakin tiedekunnasta tarkempaa infoa löytyy tiedekuntien omilta nettisivuilta:

Tenttipäivinä voi käyttää converseja. Huom. vain valkoisia! Verkkareissa näyttäytyminen on anteeksiantamatonta. Miehillä on aina vähintään kauluspaita päällä, mutta puku on suositeltava. Repun kanssa ei ole asiaa luennolle, salkku sen olla pitää. Mieluiten nahkainen. Tai kallis. Kaikkein mieluiten molemmat. Kurssit ovat helppoja (sisäänpääsy on se vaikein osuus), opintopisteitä ropisee vaikkei laittaisi tikkua ristiin ja raskasta tenttisuoritusta juhlitaan yleensä juomalla domppaa muiden oikkareiden kanssa muulle maailmalle naureskellen ja omassa ylivertaisuudessamme rypien.

Löydä oikeustieteen alempi korkeakoulututkinto

OTK eli oikeustieteen kandidaatin tutkinto (engl. Bachelor of Laws, LLB) on oikeustieteen perustutkinto. Useimmissa maissa LLB-tutkinto yhdessä lisäpätevyyden kanssa mahdollistaa asianajajan työn harjoittamisen. LLB-ohjelmat opettavat ymmärtämään oikeustieteen perusteita, ja niissä oppii myös oikeustieteen kentällä tarvittavaa kriittistä, analyyttistä ja strategista ajattelua.

Oikeusnotaari, joka on suorittanut tutkintonsa Åbo Akademissa, voi jatkaa opintojaan oikeustieteen kandidaatin tutkintoa varten muussa yliopistossa sillä edellytyksellä, että hänet hyväksytään opiskelijaksi kandidaatin tutkintoon johtavaan koulutukseen samassa opiskelijavalinnassa kuin muut tähän koulutukseen valittavat opiskelijat.

Kirjallisuuskävelyn vinkit

Perusvaatimuksena ulkomaiselle opiskelijalle on korkeakoulukelpoisuus omassa maassa. Hakijan täytyy myös osoittaa englannin kielen taitonsa esimerkiksi suorittamalla jokin kansainvälisesti hyväksytty testi (IELTS, TOEFL). Suomalaisten opiskelijoiden kohdalla hyväksytään usein myös riittävän hyvä englannin arvosana lukion päättötodistuksessa tai ylioppilastutkintotodistuksessa. Erityisvaatimukset (esim. haastattelu, motivaatiokirje, portfolio) riippuvat korkeakoulun omista vaatimuksista sekä erikoisalasta.