Press "Enter" to skip to content

Lesken perintövero

Perintöveroa on suoritettava perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta, jos perinnönjättäjä taikka perillinen tai testamentinsaaja asui kuolinhetkellä Suomessa. Perintöveroa ei ole suoritettava perinnönjättäjän omassa tai hänen perheensä käytössä olleesta tavanomaisesta koti-irtaimistosta siltä osin kuin sen arvo on enintään 4000 euroa. Myös alle 20 000 euron arvoinen perintö on saajalleen kokonaan verovapaata.

Perintövero ja lesken vähennys

Puolisoa koskevia säännöksiä sovelletaan myös avioliitonomaisissa olosuhteissa verovuonna yhteisessä taloudessa avioliittoa solmimatta jatkuvasti eläneisiin henkilöihin, jotka ovat aikaisemmin olleet keskenään avioliitossa taikka joilla on tai on ollut yhteinen lapsi. Näin ollen avopuoliso, jonka kanssa perinnönjättällä on yhteinen lapsi voidaan katsoa rinnastuvan puolisoon.

Ensin kuolleen puolison tai lesken jälkeisessä perintöverotuksessa tarvittavat tiedot

Perintöverotuksessa verotetaan vainajan kuolinhetkellä perillisille ja testamentinsaajille syntynyt perintöoikeus vainajan omaisuuteen siitä arvosta, joka perittävällä omaisuudella oli vainajan kuollessa. Kun vainaja on kuollessaan ollut avioliitossa tai kyse on perintöverotuksesta lesken jälkeen eikä vainajan ja lesken välistä ositusta ole toimitettu loppuun ennen lesken kuolemaa, tulee verotettavan perintöosuuden määrittämiseksi selvittää myös avioliittolain vaikutus siihen, millaiset perintöoikeudet vainajan perillisille syntyy.

Lesken asema

Puolisonsa kuoleman jälkeen leskellä on oikeus pitää omaisuus jakamattomana hallussaan. Tämä oikeus ei kuitenkaan ole rajoittamaton, vaan kuolleen puolison rintaperilliset voivat vaatia omaisuutta jaettavaksi. Tällöin leskelle jää kuitenkin oikeus pitää yhteisenä kotina käytetty asunto hallinnassaan irtaimistoineen. Muu omaisuus jaetaan rintaperillisten kesken. Leski voi myös milloin tahansa itse luopua jäämistön hallinnasta.

Perintöveroasteikko

Avioliiton päättyessä eroon tai kuolemaan puolisoiden kesken toimitetaan ositus, ellei puolisoilla ole avioehtoa, jonka nojalla puolisoilla ei ole avio-oikeutta mihinkään toistensa omaisuuteen. Osituksessa verrataan toisiinsa puolisoiden avio-oikeuden alaisia netto-omaisuuksia. Netto-omaisuus lasketaan siten, että puolison omista varoista vähennetään omat velat. Enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta omistava aviopuoliso joutuu luovuttamaan vähemmän omistavalla tasinkoa, jotta puolisoille jäisi osituksen jälkeen yhtä paljon avio-oikeuden alaista omaisuutta.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Verohallinnon kannanoton mukaan (Dnro A103/200/2015) kun hallintaoikeustestamentin mukaisen omistusoikeuden lopullinen saaja on testamentintekijän perillinen alenevassa polvessa kuten lapsi ja testamentissa on tällaisen saajan omistusoikeutta lykkäävä ehto, määrätään perintövero testamentin lykkäävästä ehdosta huolimatta sanotulle saajalle heti testamentintekijän kuoleman jälkeen.

2. Mikä voi muuttaa tilanteen?

– Perintöveroa koskevissa puheissa esiintyy perusteluja, että kyllähän kaikkea rahaliikennettä verotetaan. Mutta perintövero poikkeaa normaalista ihmisten verotustilanteesta siinä, että se laukeaa maksettavaksi läheisen kuollessa, jolloin omaisilla on elämässään raskas vaihe. Lapset ja leski joutuvat usein miettimään, pitääkö puolisoiden kotina käytetty asunto myydä tai ottaa lainaa, jotta perintöveron saa maksettua.

Usein kysyttyä

Perunkirjoitus on aina toimitettava Suomessa vakinaisesti asuneen henkilön kuoltua. Velvollisuus ei riipu kuolinpesän varojen määrästä. Perunkirjoitusvelvollisuuden laiminlyönti voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa pesän osakkaille henkilökohtaisen vastuun vainajan veloista.

Perunkirjoitusvelvollisuus ei myöskään riipu vainajan iästä, joten perunkirjoitus on toimitettava myös alaikäisenä menehtyneen jälkeen.

Tapaus 4: Veroa voi keventää etukäteen suunnittelemalla

Sitä ennen äiti oli perinyt asunnon omilta vanhemmiltaan. Isoäiti oli asunut kotia yksin siitä lähtien, kun isoisä joitakin vuosia aiemmin oli kuollut. Äidin tilanne veron suhteen oli erilainen kuin Jennalla: Vainajan leskellä on lähtökohtaisesti hallintaoikeus yhteiseen kotiin, eli hän voi asua siellä elämänsä loppuun asti. Näin ollen perilliset eivät voi heti esimerkiksi myydä omaa osuuttaan perintöasunnosta. Heidän on siitä huolimatta maksettava perintövero.

LähiTapiola-ryhmä

Myös hallintaoikeuden alaisen omaisuuden hoitaminen voi käydä leskelle raskaaksi iän karttuessa. Omaisuuden ylläpidosta ja realisoinnista voi syntyä haasteita myös jälkeläisille. Lesken hallintaoikeuden takia omaisuutta ei voi myydä ilman lesken suostumusta. Mikäli leski ei ole enää oikeustoimikelpoinen, voi omaisuuden ylläpito ja myynti monimutkaistua. Esimerkiksi kesämökin myyntiin tarvitaan holhousviranomaisen eli maistraatin lupa, jos leski on oikeustoimikelvoton.

Verotukseen vaikuttaa se, onko lapsia vai ei.

”Kun asiakas kuolee, pankki sulkee hänen tilinsä, vaikka myös avopuolisolla olisi ollut tiliin käyttöoikeus. Jos halutaan, että avopuoliso voi käyttää tiliä myös puolison kuoltua, kannattaa varmistaa, että kyseessä on niin sanottu ’Tai-tili’: tällaisella yhteiskäytössä olevalla tilillä on kaksi omistajaa, joista kumpikin voi käyttää tiliä erikseen ilman toisen tilinomistajan lupaa.”

Puolittamisperiaatteesta on kuitenkin olemassa poikkeus. Jos leski onkin varakkaampi kuin ensin kuollut puoliso, ei leskellä ole velvollisuutta luovuttaa omaisuuttaan tasinkona kuolinpesälle ja sitä kautta ensin kuolleen perillisille. Jos leski vetoaa tähän oikeuteensa, ositus toimitetaan siten, että leski ja kuolinpesä pitävät kumpikin oman omaisuutensa eikä varallisuuseroja tasoiteta tasingolla. Tällöin pelkästään kuolinpesän oma omaisuus jaetaan perillisten kesken. Tätä lesken oikeutta olla luovuttamatta tasinkoa kuolinpesälle kutsutaan tasinkoetuoikeudeksi tai tasinkoprivilegiksi.

Edilex Ympäristö yhdistää EHS-tiedon ja juridiikan. Se pitää sinut tehokkaasti ajan tasalla ympäristö- ja työsuojelulainsäädännön (EHS: Environment, Health and Safety) muutoksista. Saat sähköpostiisi ympäristötiedotteet, joissa asiantuntijat kommentoivat tärkeimpiä alueen säädösmuutoksia. Saat ympäristö- ja työsuojeluasioihin liittyvää henkilökohtaista neuvontaa sähköpostitse HPP Asianajotoimiston asiantuntijoilta. Koko laaja Edilex Peruspalvelu ja sen ympäristöuutiset sisältyvät tilaushintaan.