Press "Enter" to skip to content

Kuolinpesän verotus

Kuolinpesän verotus on periaatteessa samanlaista kuin henkilön verotus. Kuolinpesällä voi olla ansio- ja pääomatuloja sekä yritystuloa. Ansiotulojen verotus on progressiivista, kuten yksityishenkilölläkin ja pääomatuloista maksetaan vero normaalisti pääomatulon verotussäännösten mukaisesti. Pääomatuloja ovat ovat pesän omistaman varallisuuden tuottamat tulot, kuten vuokratulot ja puun myyntitulot.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Perinnönjättäjän kuoltua tämän varoista ja veloista muodostuu kuolinpesä. Perittävän kuoleman jälkeen on kolmen kuukauden määräajassa toimitettava perunkirjoitus ja laadittava perukirja, joka toimii muun muassa omaisuusluettelona sekä veroilmoituksena. Perukirjassa on lueteltu kuolinpesän omaisuus ja velat. Perukirjan perusteella toimitetaan myös perintöverotus. Kopio perukirjasta tulee lähettää verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Metsätilan omistajanvaihdos

Yhtymä on kuolinpesää edullisempi omistusmuoto, koska vuotuisessa metsäverotuksessa yhtymän tappiot välittyvät jo samana verovuonna osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen, ja näin metsätalouden tappiot saadaan hyödynnetyksi osakkaiden muiden pääomatulojen tai ansiotulojen verotuksessa. Kuolinpesässä verovuoden tappiot jäävät vähennettäväksi kuolinpesän myöhemmistä voitollisista tuloksista. Jos kuolinpesällä ei synny voitollisia tuloksia seuraavan kymmenen vuoden aikana, jäävät tappiot vuosi kerrallaan kokonaan vähentämättä.

Sisällysluettelo

Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä perhe-eläkejärjestelmää, Kelan hoitama perhe-eläke ja työeläkejärjestelmän perhe-eläke, joka perustuu vainajan ansaitsemaan työ- tai yrittäjäeläkkeeseen. Kelan leskeneläkettä ei makseta 65 vuotta täyttäneelle leskelle, kun sen sijaan työeläkelakien mukaisella leskeneläkkeellä ei ole ikärajaa. Lapsi ja alle 65-vuotias leski voivat saada perhe-eläkettä samaan aikaan sekä Kelasta että työeläkkeitä hoitavista eläkelaitoksista. Kaikkia perhe-eläkkeitä voi hakea Kelan kautta.

Verotettu ja todellinen perintöosuus voivat poiketa

Kaikki vainajalta jääneet velat ovat lähtökohtaisesti vähennyskelpoisia. Velan tulee olla olemassa perinnönjättäjän kuolinhetkellä, jotta se on vähennyskelpoinen. Takaus voidaan vähentää vainajan varoista pääsääntöisesti vain silloin, kun vainajalle oli syntynyt maksuvelvollisuus.

Miksi valita meidät?

Kuolinpesässä voivat olla osakkaina eloon jäänyt puoliso, perilliset sekä yleistestamentinsaajat. Useimmiten leski on kuolinpesän osakas avio-oikeuden perusteella. Tällöin leski ei ole perillinen eikä peri vainajan omaisuutta. Avio-oikeuteen perustuva kuolinpesän osakkuus päättyy, kun lesken ja kuolinpesän välillä on toimitettu jäämistöositus. Vain tilanteessa, jossa vainajalta ei jäänyt rintaperillisiä, on eloon jäänyt puoliso vainajan lakimääräinen perillinen.

Julkisesti noteeratuilla yhtiöillä tarkoitetaan yhtiöitä, joiden osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena säännellyillä ja viranomaisen valvonnassa olevilla markkinoilla Suomessa tai vastaavalla tavalla ulkomailla. Julkisesti noteerattuja yhtiöitä ovat myös yhtiöt, joiden osakkeet on otettu yhtiön suostumuksella tai hakemuksesta kaupankäynnin kohteeksi monenkeskisessä kaupankäynnissä.

Kuolinpesän muodostuminen

Kuolinvuotta seuraavina vuosina kuolinpesällä voi olla ansio- ja pääomatuloja aivan kuten yksityishenkilölläkin ja kuolinpesää verotetaan kuten normaalia verovelvollista. Kuolinpesän osakkaan kuolinpesästä saamaa tuloa ei siis veroteta osakkaan omana tulona, vaan se verotetaan kuolinpesän tulojen perusteella. Kuolinpesä maksaa valtiolle ja kunnalle tuloveroa ansio- ja pääomatuloistaan. Mikäli kuolinpesä on kirkon jäsen, maksaa kuolinpesä myös kirkollisveroa.

Sopua asioiden hoitoon

Suomessa asuvan henkilön saamasta muusta kuin 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta omaisuudesta suoritettavasta perintöverosta vähennetään samasta perinnöstä tai testamenttisaannosta vieraalle valtiolle suoritettujen verojen määrä (ulkomaisen veron hyvitys). Tämä hyvitys ei saa olla suurempi kuin määrä, joka vastaa yhtä suurta osaa perintöverosta kuin vieraasta valtiosta saadun omaisuuden arvo on Suomessa perintöveron perusteena olevan omaisuuden arvosta.

Liiketalous ja yrittäminen

Kuolinpesässä päätökset on tehtävä yhdessä ja kaikkien kuolinpesän osakkaiden on oltava halukkaita myymään asunto. Tämä kannattaa selvittää ennen asunnon myyntiin laittamista. Myös kiinteistönvälittäjän kanssa tehtävään toimeksiantosopimuksen tarvitaan kaikkien osakkaiden allekirjoitus. Jos kuolinpesän osakkaita on paljon, turvallisinta on hankkia kaikilta osakkailta etukäteen valtakirja asunnon myyntiin.

Kirjautuminen

Esitämme ohjeluonnosta täydennettäväksi siten, että siinä todettaisiin, että omaisuuden katsotaan siirtyvän kuolinpesän ainoalle osakkaalle, kun kuolinpesä on selvitetty. Esimerkiksi henkilöasiakkaita koskevassa diarioimattomassa Verohallinnon ohjeessa Kuolinpesän verotus (päivitetty 10.5.2017) todetaan: ”Jos kuolinpesässä on vain yksi osakas, omaisuuden katsotaan siirtyvän hänelle silloin, kun kuolinpesä on selvitetty, yleensä siis perunkirjoituksen yhteydessä. Perunkirjoituksen jälkeen kertyneet tulot verotetaan osakkaan tulona.”

Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen – Yhden sijoittajan ahdinko on toisen mahdollisuus

Henkivakuutuskorvausten verotusta koskee siirtymäaika 31.12.2017 asti ja siten vuoden 2017 aikana sattuneen kuolemantapauksen johdosta lähiomaisille maksetut henkivakuutuskorvaukset ovat perintöverotuksessa verovapaata tuloa 35 000 euroon asti ja puolisolle verovapaata on puolet tai vähintään 35 000 euroa korvauksen määrästä.

Viikonloppuna vietetään herättäjäjuhlia – Seinäjokelaiset Pentti ja Maija Haapakoski ovat perheenä vierailleet juhlilla jo vuodesta 1976 lähtien: ”Herättäjäjuhlat ovat tuttu ja turvallinen tapahtuma”

Veroilta on maksuton ja tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet. Tilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan tilojen rajallisuuden vuoksi viimeistään 9.2. kello 15 puhelimitse Veronmaksajien jäsenpalveluun numeroon 03010 5511 (pvm/mpm) tai verkossa osoitteessa www.veronmaksajat.fi/ilmoittautuminen-veroiltaan.

Jäämistövarallisuus eli kuolinpesän omaisuus koostuu hyvin usein lähes pelkästään kiinteistöstä tai asunto-osakkeesta. Yleensä tällainen omaisuus myydään ja myynnistä saadut varat jaetaan kuolinpesän osakkaiden kesken. Toinen vaihtoehto on jättää kiinteistö tai asunto kuolinpesän yhteisomistukseen.

Läh­tö­koh­taises­ti kai­ken­laatui­sen omai­suu­den myynnistä saa­dusta voi­tosta on mak­setta­va luovu­tus­voit­tove­roa. Voitto on pää­oma­tuloa, josta veroa mak­se­taan 30 pro­sent­tia 40 000 eu­roon asti ja 32 pro­sent­tia tämän ylittä­vältä osal­ta.

1 Johdanto

Uusi 1.1.2016 voimaan tullut TVL 50 § 1 momentti kuuluu ”omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennetään omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä seuraavana vuotena sitä mukaa kuin voittoa kertyy. Luonnollisen henkilön ja kotimaisen kuolinpesän verotuksessa vähennyskelpoinen luovutustappio, joka jää vähentämättä omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta, vähennetään puhtaasta pääomatulosta ennen muita pääomatulosta tehtäviä vähennyksiä. Omaisuuden luovutuksesta syntynyttä tappiota ei oteta huomioon pääomatulojen alijäämää vahvistettaessa.”