Press "Enter" to skip to content

Kultakauden taideteokset

Teoksia

Näyttely johdattaa kävijän läpi Suomen taiteen kehityskulun vuodesta 1809 aina 1970-luvulle asti. Näyttelyssä Suomen taiteen tarina kytketään taiteen kansainväliseen kehitykseen ja yhteiskunnallisiin tapahtumiin. Esillä ovat rinta rinnan kokoelmiemme kotimaiset ja kansainväliset mestariteokset kuten Le Corbusierin Kaksi naista (1939), Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli (1903), Edvard Munchin Kylpeviä miehiä (1907–08) ja Vincent van Goghin Katu, Auvers-sur-Oise (1890).

Nuori kriitikko Sigurd Frosterus (1876–1956) ironisoi kultakauden tähtikuvion Edelfelt-Gallén-Järnefelt-Enckell loisteen sammuttavan kaikki muut näköalat superkirkkaudellaan, jolloin minkään muun ei annettu edes teoreettisesti avautua. Tämä kultaloiste tuotti tilanteen, jossa vielä itsenäistymistään odottava suomalainen kansa etsi omaa identiteettiään muiden maiden joukosta, taiteen ehtiessä jo kukoistukseensa.

Sijoittajan takuuvarma valinta – taideteos kultakaudelta

Von Wrightien luonto-ja eläinaiheiset taideteokset ovat ikonisia. Ateneumin kaltainen monumentaalinen taiteen esittelypaikka kertoo paljon näiden taiteilijoiden merkityksestä. Mutta tarkastellaanpa lähemmin veljeksistä nuorimman ja tuotteliaimman Ferdinand von Wrightin tuotantoa. Hänen maalauksensa kruunaa minkä tahansa suomalaisen taiteen kokoelman.

Suomen Moneta toimii virallisena jakelijana useimmille maailman johtaville rahapajoille ja keskuspankeille, kuten Norjan rahapaja, Britannian kuninkaallinen rahapaja, Ranskan rahapaja, Kanadan kuninkaallinen rahapaja, Kiinan kansantasavallan keskuspankki, Australian kuninkaallinen rahapaja, Etelä-Afrikan kuninkaallinen rahapaja, Itävallan rahapaja, Alankomaiden kuninkaallinen rahapaja, Suomen rahapaja, Espanjan kuninkaallinen rahapaja ja monet muut.

Nuorena kuollut Ilkka Lammi on yksi tämän hetken kalleimmista suomalaisista nykytaiteilijoista. Hänen Ajatuksia –teoksensa (130×110 cm) on öljyvärityö vuodelta 1999. Lammi nousi yleisön tietoisuuteen vuosituhannen vaihteessa menestyneiden yksityisnäyttelyiden ja taidekeskus Salmelan Vuoden nuori taiteilija –tittelin ansiosta. Lammin teokset vetoavat suureen yleisöön, sillä hän onnistui teoksissaan herättämään henkiin kultakauden mestarien tekniikat ja hengen.

Elämän hälinä. Alankomaiden kultakauden maalaustaidetta

Museo oli runsaudensarvi. Pedagogion hieno, ainutlaatuinen interiööri: merenkulun historiaa, koulusali, ja yläkerrassa todellinen helmi, edustava näyttely kokkolalaisten käsityöläisistä, esimerkiksi ruukkumaakari Karl Hildénistä. Taidemuseossa toinen toistaan hienompia teoksia: Pekka Halosen Ilveksen jäljillä, Victor Westerholmin Voikkaankoski, Beda Stjernschantzin Pastoraali.

Kaupungintalon taideteokset

Tohtori h.c. Pekka Salojärvi on 19.12.2012 tehdyllä sopimuksella deponoinut Keski-Suomen museolle Jyväskylään yhdeksän taideteoksen kokoelman Suomen taiteen kultakauden teoksia. Kokoelman on synnyttänyt Pekka Salojärven henkilökohtainen kiinnostus ja rakkaus taidetta kohtaan. Teosten deponoinnista Keski-Suomen museolle hän toteaa lyhyesti: ”Jaettu onni on aina suurempi”.

Suosituimmat

Näyttelyssä oleva Ivan Shishkinin «Metsäpuro» voisi olla näkymä vaikkapa Nuuksiosta. Monet näyttelyn teokset muistuttavat Gallen-Kallelan, Halosen tai Järnefeltin tyyliä. Saman mestarin «Jylhässä Pohjolassa» -teos on Venäjän tunnetuimpia maisemamaalauksia, tuttu koulukirjoistakin, mutta se muistuttaa oudosti suomalaista talviyötä. Shishkin onkin tiettävästi maalannut teoksensa Suomessa. Vaikutteet levisivät puolin ja toisin ja se on aina ollut yksi syy siihen, miksi suomalaiset rakastavat venäläistaidetta.

Tulevat näyttelyt

Mutta turkulainen porvariskodin tytär Dora Wahlroos (1870-1947) oli luova, lahjakas ja ahkera. 1890-luvun taidemaailma tunnustikin sen: nuori Dora sai töitään näyttelyihin ja niitä myös ostettiin. Hän sai apurahoja, pääsi ulkomaille ja oli jopa Helena Schjerfbeckiä suositumpi. Mutta sitten yhtäkkiä Dora olikin epämuodikas ja – vaikka oli tuottelias ja suosittu muotokuvamaalari – hänet unohdettiin ja vaiettiin kuoliaaksi. Hän ei saanut edes muistonäyttelyä.

Pohjolan Osuuspankin 90-vuotisjuhlanäyttely. Kuinka suomalaisen kultakauden taide kohtaa nykytaiteen? Joskus on mielenkiintoista saattaa yhteen asioita, jotka ensi näkemältä ovat hyvinkin erilaisia. Voivatko nämä kaksi taiteen aikakautta sijoittua samaan tilaan ja jopa keskustella keskenään? Korundin näyttely Taiteen kohtaamispisteitä esittelee Pohjola Pankin Taidesäätiön kokoelmasta teoksia, jotka pyrkivät kuromaan ajan sillan ja ylittämään oman genrensä rajat.