Press "Enter" to skip to content

Kosteusvaurio kerrostalossa

Vastuun jakautuminen

Ammattilaisen tekemän kartoituksen lisäksi taloyhtiö palkkasi ulkopuolelta myös valvojan ja urakoitsijan. Isännöitsijä hoiti prosessin hallinnollisen puolen. Lopullinen hinta kosteusvaurion korjaukselle oli reilut 120 000 euroa. Kustannukset maksoi yhtiö, sillä alkuperäinen ongelma piili seinärakenteissa. Remontti saatiin katettua yhtiölainalla, joka jakautuu kaikkien osakkaiden kesken.

Oppiminen kategoriat

Lain mukaan yhtiön täytyy pitää kunnossa rakenteet ja eristeet, esimerkiksi kylpyhuoneen vedeneristys, sekä perusjärjestelmät, kuten ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmä. Osakkeenomistajan täytyy pitää kunnossa lähinnä asuntonsa kalusteet ja pintamateriaalit. Hänen pitää lisäksi ilmoittaa esimerkiksi isännöitsijälle sellaiset asuntonsa viat, joiden korjaus kuuluu yhtiölle.

Ilmanvaihto riskinä

Valumavesi ei kuitenkaan ole aiheuttanut käyttöä haittaavaa vauriota. Haitat löytyvät alapuolisten tilojen katoista ja näkyvät maalauksen halkeiluna ja valumajälkinä. Näkyvät vauriot ovat usein pieniä, koska vesi on imeytynyt välipojan rakenteisiin jopa 50 vuoden ajan. Ammeet ja hyvät lattian kallistukset ovat pitäneet ympäröivän rakenteen kohtuullisessa kunnossa. Tilanne muuttuu, kun amme on poistettu, eikä koko rakennetta ole uusittu.

Tarkista rakennuksesi riskialttius

”Keskeinen syy kosteus- ja homevaurioihin ovat kiinteistönhoidon ja kunnossapidon puutteet sekä huonokuntoisten rakennusten viivästyneet korjaukset – niin myös kerrostaloissa. Valitettavasti myös uusissa rakennuksissa ilmenee kosteus- ja homeongelmia, joiden syyt löytyvät pitkälti rakentamisen laadun puutteista ja liian tiukoista urakka-aikatauluista», talkoiden ohjelmapäällikkö Katja Outinen taustoittaa.

Sivut

Rakennuksen kosteusvaurio syntyy, kun rakenteisiin kertyy liikaa kosteutta eivätkä rakenteet pääse kuivumaan. Rakennuksiin päätyneellä kosteudella voi olla monta tekijää, mutta vaurion todennäköinen aiheuttaja on useasti rakennuksen ulkopuolelta maaperästä tai alapohjasta seinärakenteisiin noussut kosteus. Ei ole kuitenkaan poissuljettua, etteikö kosteus voisi imeytyä rakenteisiin myös asunnon sisältä päin.

Osakeasunnon eli tavallisimmin kerrostaloasunnon kosteusvauriot ovat turhankin yleinen murhe. Ennen asunnon ostamista on hyvä tietää, kuka vastaa asunnossa ilmenevästä kosteusvauriosta. Jos kyseessä on uusi asunto, niin vastuu on hyvin yksiselitteisesti asunnon myyjällä/rakennuttajalla ja ostajan ei tarvitse asiasta murehtia, paitsi välillä varsin suurenkin harmin muodossa.

Opiskele, perehdy ja hanki osaavaa apua

Pari vuotta asuttu 70-luvun alussa rakennetussa kerrostaloasunnossa. Nyt tänä keväänä mulla ilmennyt liman nousua kurkusta ja tietynlaista "kylmyyden"tunnetta, kutsuisiko joku vilunväristykseksi. Myös kurkkuoireita, mutta niitä ollut muissakin asunnoissa. Näitä oireita miltei päivittäin, mutta helpottavat kun on poissa useampia päiviä asunnosta. Mitään ulkoisia merkkejä ei näy esim. kosteusvauriosta. Verikokeissa ei näy homealtistusta. Onko kellään vastaavia kokemuksia? Mistähän tällanen ongelma voisi johtua? Mikä allergia voi aiheuttaa tuota liman nousua?

Taloyhtiön rakennusoikeudelliset kysymykset

Pientaloista noin 30-40 prosentissa on merkittäviä kosteusvaurioita. Tällaiseen arvioon on päätynyt

Ulla Haverinen vuonna 2002 ilmestyneessä väitöskirjatutkimuksessaan. Toisessa tutkimuksessa on arvioitu, että 1950-1990 rakennetuista pientaloista 55 prosenttia eli noin 475 000 taloa on kosteusvaurion vuoksi korjauksen tai rakenteiden tarkastuksen tarpeessa. Vaikka prosenttiluvut eri tutkimuksissa vaihtelevat, kyse on joka tapauksessa merkittävästä asiasta asunnon ostajien ja asunnoissa asuvien ihmisten kannalta.

Kylpyhuoneen kosteusvaurio

Tapauksessa oli kysymys siis 1950-luvulla rakennetusta kerrostalosta. Huoneiston kylpyhuoneessa oli havaittu kosteutta niin sanotussa pintalaatassa sekä seinien alareunoissa. Kosteus oli todennäköisesti päässyt laattojen läpi osin siitä syystä, että alkuperäisestä kylpyhuoneesta oli poistettu  kylpyamme. Taloyhtiö oli mitannut ja havainnut kosteuden, mutta todennut osakkaalle, ettei kosteus ollut päässyt rakenteisiin saakka.

Rakennusten kosteus voi olla peräisin sade- ja sulamisvesistä, maaperästä, ulko- ja sisäilmasta tai käyttövesistä.  Rakenteisiin voi jäädä rakennusaikaista rakennekosteutta, mikäli esimerkiksi betonivalujen ei anneta kuivua riittävästi tai rakenteet ja rakennusmateriaalit ovat alttiina sadevesille rakennusaikana. Kosteus voi johtua rakenteisiin muun muassa vuodoista, tiivistymisestä tai kapillaarisesti. Myös puutteellinen ilmanvaihto on yksi merkittävä kosteusvaurioihin johtava syy.

Lehdet

Sisäilmayhdistyksen mukaan sisäilma- ja homeongelmien vaurioita ja haittoja pystyy parhaiten ennaltaehkäisemään säännöllisellä rakennuksen huollolla ja ylläpidolla. Vaurioiden korjaaminen on aina edullisinta, jos ne havaitaan varhaisessa vaiheessa. Kun vaurion syyt selvitetään ja ne korjataan, altistuminen haittatekijöille yleensä loppuu ja asukkaiden terveystilanne kohenee. Kaikki eivät saa oireita, mutta se ei tarkoita, etteikö ongelmia voisi olla.

Kosteusvaurio uhkaa uusiakin taloja

Toisin kuin usein luullaan, kosteusvauriot eivät ole vain vanhojen talojen ongelma. Tämä selviää Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK:n selvityksessä. VTT ja TAMK tutkivat minkäikäisiin asuntoihin kosteusvaurioita tulee ja mistä syystä. VTT ja TAMK tutkivat 431 asuinrakennusten kosteusvauriotapausta. Tutkimusaineistossa oli omakotitaloja 293 kappaletta, rivitaloja 42 ja kerrostaloasuntoja 96. Noin puolessa tapauksista ongelmat olisi voitu välttää toimimalla ajoissa ja ennen kaikkea oikein.

Korkein oikeus ei ottanut käsiteltäväkseen Helsingin Munkkivuoressa sijaitsevan asunto-osakeyhtiön valitusta tuomiosta, jossa Helsingin käräjäoikeus ja hovioikeus tuomitsivat taloyhtiön maksamaan oman osuutensa asukkaan teettämästä kosteus- ja homevaurioremontista. Oikeudessa kiisteltiin asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuusta, remontin laajuudesta ja tehdyistä materiaalinäytteistä eli kosteus- ja hometutkimuksista.

Liity Sisäilmayhdistyksen jäseneksi ja tuet työtä puhtaamman sisäilman puolesta

Elokuun alussa 2017 astuu voimaan muutos, jossa opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin. Koska yleinen asumistuki on ruokakuntakohtainen, voivat vastaisuudessa puolison tai ruokakunnan muun jäsenen tulot estää asumistuen saamisen. Vuokrasopimuksen muodolla ja sopimusmallilla on vaikutusta siihen, lasketaanko vuokrahuoneiston asukkaat samaan vai eri ruokakuntaan, ja tämä täytyy siis ottaa huomioon vuokrasopimusta laadittaessa.

Rakennusten kosteusvauriolla tarkoitetaan veden pääsyä rakenteessa sellaiseen paikkaan, johon sen ei tulisi päästä. Vesi- tai kosteusvaurio voi syntyä monella eri mekanismilla ja tavallisimmin ongelmarakennuksissa on tai on ollut useita erilaisia kosteusvaurioita. Rakennuksen kosteusvaurioita voidaan luokitella monella tavalla aiheuttajan tai sijainnin mukaan eikä ole vakiintunutta yksimielisyyttä siitä, mikä on terveyshaitan kannalta merkittävä kosteusvaurio.