Press "Enter" to skip to content

Kirjanpitolaki 2019

Kirjanpitolaki uudistui – miten ja miksi tähän on tultu?

Liiketapahtumista tulee tehdä merkinnät siten, että kirjanpitovelvollinen voi jatkuvasti selvittää ostovelkojen ja myyntisaamisten määrän ja kirjanpidosta voidaan saada tarvittavat tiedot verovelvollisuuden täyttämiseksi. Sen estämättä, mitä tämän luvun 2 §:ssä säädetään, ammatin- ja liikkeenharjoittaja ei ole velvollinen pitämään kahdenkertaista kirjanpitoa, mikäli sekä päättyneenä, että sitä edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä:

Kirjanpidon menetelmien kehittyminen haastaa lainsäädännön

Kirjanpitolain vuoden 2016 uudistuksessa lain toista lukua, joka säätelee kirjanpidon menetelmiä ja aineistoja, muutettiin ja selkeytettiin merkittävästi. Tavoitteena oli säätää teknologisen kehityksen hyödyntämistä mahdollistava säännöstö, jota seuraamalla varmistetaan luotettava ja tarkastettava kirjanpito. Kun uudistettujen säännösten soveltamisesta on nyt muutaman vuoden ajalta kertynyt kokemuksia, voi olla paikallaan tarkastella joitakin esiin nousseita kysymyksiä ja kehityksen kulkua.

Lainsäädäntö

Kirjanpitoaineiston säilyttämisajoista säädetään myös muussa lainsäädännössä. Arvonlisäverolainsäädännön mukaan kiinteistöinvestointeja koskevat tositteet on säilytettävä 13 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin arvonlisäverolain mukainen tarkistuskausi on alkanut. Käytännössä säilytysaika on vähintään 14 vuotta. Yleisen kuuden vuoden säilytysajan jälkeen laskut ja tositteet voidaan kuitenkin korvata erillisellä selvityksellä (Verohallituksen päätös Dnro 1877/40/2007, 12.12.2007).

Kokorajat määrittävät tilinpäätöksen sisällön, ei yhteisömuoto

Kirjanpitolainsäädännön uudistusta valmisteltiin vuodesta 2013 alkaen. Muutoksen perustana on 26.6.2013 annettu EU:n tilinpäätösdirektiivi, jonka tarkoituksena on ollut vähentää erityisesti pienyrityksiä koskevaa byrokratiaa ja yksinkertaistaa niiden tilinpäätöksiä koskevia säännöksiä. Lainmuutoksessa tavoiteltiin direktiivien sallimien kaikkien helpotusten soveltamista ja myös säännösten mahdollisimman laajaa yksinkertaistamista.

Valikko

Kirjanpitolaki on säännöstö, joka antaa suuntaviivat ja vähimmäisvaatimukset kirjanpidolle. Pelkän kirjanpitolain voimin ei kuitenkaan voida toteuttaa kovin kattavaa ja laadukasta kirjanpitoa. Kirjanpidossa tulee ottaa huomioon myös muun muassa osakeyhtiölaki, laki elinkeinotulon verottamisesta, tuloverolaki ja arvonlisäverolaki. Lisäksi kirjanpitoa ohjaavat kirjanpitoasetus ja kirjanpitolautakunnan (KILA) antamat ohjeistukset.

Suunnitteilla olevat kurssit

Kirjanpidon hoito käsittää tilinavauksen, tilitapahtumien tiliöinnin ja kirjaamisen sekä tarvittavat täsmäytykset. Osakirjanpitona hoidetaan vuokra-, vastike- ja käyttökorvauskirjanpitoa sekä palkkakirjanpitoa. Tehtäviin kuuluvat myös lainaosuus-, lunastus- ja arvonlisäverolaskelmien laadinta ja tilijärjestelmän dokumentointi sekä tiliote-, tosite- ym. kirjanpitoaineiston säilyttäminen.

Kirjanpitolain uudistus tuli voimaan 1.1.2016. Uutta lakia voidaan soveltaa jo vuodelta 2015 laadittavaan tilinpäätökseen, jolloin uuden lain säännöksiä tulee noudattaa täysimääräisinä. Alkuvuoden kokemusten perusteella suurin osa kirjanpitovelvollisista soveltaa lakia ensimmäisen kerran kuitenkin 31.12.2016 päättyvältä tilikaudelta.

Kirjanpitolain muutoksen myötä on lähestytty monissa kohdin IFRS-sääntöjä. Uusia IFRS:n (International Financial Reporting Standard) mukaisia sääntöjä ovat mm. sijoituskiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon ja rahoitusleasingin käsittely. Myös rahoitusinstrumenttien kirjaaminen käypään arvoon on jatkossa linkitetty IFRS-säännöksiin ja omaan pääomaan kirjattavissa olevat pääomalainat ovat jatkossa alisteisia IFRS-tulkinnalle. Lisäksi aineettomien omaisuuserien poistoaikaolettamiin on tullut muutoksia.

Vertailu käsittelytavoista:

Muuta: Yhdenkertaisessa kirjanpidossa menot ja tulot kirjataan kirjanpitoon maksuperusteisesti, jolloin ne on tilinpäätöstä varten oikaistava ja täydennettävä suoriteperusteisiksi. Tämä tuottaa lisätyötä, joka kahdenkertaisella kirjanpidolla tulee tehtyä automaattisesti. Yhdenkertaisen kirjanpidon informatiivinen sisältö ei ole samaa luokkaa kuin kahdenkertaisen kirjanpidon.

Toimintatapa:

Yrityksen ja sen taloushallinnan parissa työskentelevien henkilöiden käymä kirjanpitokoulutus on hyvä olla ajantasalla, koska kirjanpito on tarkemmin ajateltuna se tietojärjestelmä, jolla seurataan yrityksen toimintaa ja taloudellista tilaa ja johon merkitään jokainen liiketapahtuma. Kirjanpidon yksi tärkein osa on reskontra, johon merkitään yrityksen saamiset ja velat. Kirjanpitolaissa määritellään kirjanpitovelvollisiksi kaikki, jotka harjoittavat liike- ja ammattitoimintaa.

Lippukunnan kirjanpitovelvollisuus perustuu kirjanpitolakiin. Kirjanpitolaki määrää kaikki yritykset ja yhdistykset hoitamaan kirjanpitonsa tietyllä, laissa ja asetuksissa säädetyllä tavalla. Koska lippukunta, niin rekisteröity kuin rekisteröimätönkin, on yhdistys, on sen noudatettava lain määräyksiä kirjanpidossaan. Tärkeä lain määräämä velvoite on vaatimus kahdenkertaisesta kirjanpidosta.

Kirjanpitovelvollinen vastaa aineiston säilytyksestä

Valtiokonttori ohjaa ja kehittää valtion talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseja. Ohjaamme kirjanpitoyksikköjä ja talousarvion ulkopuolisia rahastoja järjestämään kirjanpidon ja muun laskentatoimen yhtenäisellä tavalla. Olemme koonneet antamamme määräykset ja ohjeet Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon käsikirja -sivustoksi. Sivustolta on linkit myös keskeisempään valtion talous- ja henkilöstöhallintoa koskevaan lainsäädäntöön.

Yritysten ja yhteisetuuksien ennakonkannon menettely on muuttunut vaiheittain v. 2018 aikana, siten että ennakkoveroja ei voi enää täydentää korottomasti tilikauden päättymisen jälkeen kuin yhden kalenterikuukauden ajan. Esimerkki: yrityksen tilikausi on kalenterivuosi, ennakkoa voi täydentää ilman korkoseuraamuksia tammikuun loppuun saakka. Helmikuun alusta jäännösverolle lähtee juoksemaan niin sanottu huojennettu viivästyskorko, joka on 2 %.

Asunto-osakeyhtiö on aina kirjanpitovelvollinen riippumatta siitä, kuinka monta huoneistoa tai osakasta asunto-osakeyhtiössä on. Kirja sisältää esimerkkitililuettelon sekä ohjeistuksen siitä, mitä kullekin tilille tulisi kirjata. Mukana ovat myös Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaiset tuloslaskelma- ja tasekaavamallit. Asunto-osakeyhtiön veroasioista käsitellään mm. rahastointia, asuintalovarausta, veroilmoituksen antamista sekä palkanmaksuun liittyviä velvoitteita.

Seuraa meitä

Autokuluista vähennyskelpoisia ovat ne kulut, jotka liittyvät elinkeinotoiminnan ajoihin. Elinkeinotoiminnan ajoja ovat kaikki ne ajot, jotka suoraan liittyvät elinkeinotoimintasi harjoittamiseen. Elinkeinotoiminnan ajoa eivät ole ne matkat, jotka teet asunnolta varsinaiselle toimipaikallesi. Vähennä ne esitäytetyn veroilmoituksesi yhteydessä kuten palkansaaja asunnon ja työpaikan välisinä matkakuluina.

Kahdenkertainen (tai kaksinkertainen) kirjanpito

Toiminimi yrittäjällä kannattaa olla erillinen tili liiketoimintaansa varten. Tämä helpottaa huomattavasti kirjanpitoa. Riittää kun jokaiselle tilitapahtumalle löytyy tosite (esim. lasku) tai selitys (esim. yksityisotto). Pankkitili voi olla normaali käyttötili, jonka voi avata helposti useimmissa verkkopankeissa. Sen ei tarvitse olla (maksullinen) yritystili!

Eduskunnassa joulukuussa 2015 hyväksytyt kirjanpitolain muutokset tulivat voimaan 1.1.2016. Voimaantulosäännöksen mukaan uutta kirjanpitolakia sovelletaan ensimmäisen kerran tilikaudella, joka alkaa 1.1.2016 tai sen jälkeen. Säännöksen mukaan uutta kirjanpitolakia voidaan kuitenkin soveltaa jo sellaiseen tilinpäätökseen, joka laaditaan lain voimaantulon jälkeen. Uuden kirjanpitolain tuomia helpotuksia voidaan siis ottaa käyttöön jo nyt tehtävissä tilinpäätöksissä, vaikka tilikausi olisikin päättynyt jo vuoden 2015 puolella.