Press "Enter" to skip to content

Kirjanpitolaki 2018

Kirjanpitolain uudistukseen liittyvät linkit

Liiketapahtumista tulee tehdä merkinnät siten, että kirjanpitovelvollinen voi jatkuvasti selvittää ostovelkojen ja myyntisaamisten määrän ja kirjanpidosta voidaan saada tarvittavat tiedot verovelvollisuuden täyttämiseksi. Sen estämättä, mitä tämän luvun 2 §:ssä säädetään, ammatin- ja liikkeenharjoittaja ei ole velvollinen pitämään kahdenkertaista kirjanpitoa, mikäli sekä päättyneenä, että sitä edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä:

Miten kauan kirjanpitoja täytyy säilyttää? Arkistointi

Kirjanpidot ja tilinpäätökset täytyy säilyttää. Myös aineisto, josta kirjanpito ja tilinpäätökset tehdään, on säilytettävä eli arkistoitava. Arkistoinnin järjestäminen on yrityksen johdon vastuulla. Tiedot voi arkistoida myös paperittomasti koneellisille tietovälineille, kunhan noudattaa näistä menetelmistä annettuja määräyksiä. Kaikki kirjanpidon materiaali tasekirjaa lukuun ottamatta voidaan säilyttää koneellisesti.

Aiheet

Laki kirjanpitolain muuttamisesta vahvistettiin 30.12.2015 ja uudistettu kirjanpitolainsäädäntö astui voimaan 1.1.2016. Lakimuutoksia sovelletaan tilikausilla, jotka alkavat 1.1.2016 tai sen jälkeen. Siirtymäsäännösten mukaan uudistettua lakia saa kuitenkin soveltaa myös tilinpäätöksiin, jotka laaditaan lain voimaan tulon jälkeen. Tässä yhteydessä on huomioitava, että muuttunutta lainsäädäntöä tulisi näissä tapauksissa soveltaa kokonaisuudessaan, ei vain joidenkin säädösten osalta.

Kirjanpitolaki uudistuu – osa 2: Tilinpäätöksen laatiminen

Vanha ja perinteinen ”oikeat ja riittävät tiedot” korvataan nyt lopullisesti ilmaisulla ”oikea ja riittävä kuva” (True and Fair View). Tämä muutos ei ainakaan vähennä tilinpäätökselle asetettua vaatimusta kertoa yrityksestä liitetiedoissa kaikki tarvittava tieto oikean kuvan välittymiseksi. Mikroyritykset vapautetaan kuitenkin tästä velvoitteesta, niillä on niin sanottu ”turvasatama”. Kun annat mikroyritykseltä nimenomaisesti vaaditut tiedot, muuta ei tarvitse kertoa.

Kirjanpitoaineiston säilyttämisajoista säädetään myös muussa lainsäädännössä. Arvonlisäverolainsäädännön mukaan kiinteistöinvestointeja koskevat tositteet on säilytettävä 13 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin arvonlisäverolain mukainen tarkistuskausi on alkanut. Käytännössä säilytysaika on vähintään 14 vuotta. Yleisen kuuden vuoden säilytysajan jälkeen laskut ja tositteet voidaan kuitenkin korvata erillisellä selvityksellä (Verohallituksen päätös Dnro 1877/40/2007, 12.12.2007).

Kirjanpitolautakunnan yleisohje asunto-osakeyhtiöille

Kirjanpitoon kirjataan liiketapahtumien menot, tulot, rahoitustapahtumat sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät. Tilikauden alussa tapahtuu tilinavaus päättyneeseen tilikauteen perustuen. Liiketapahtumat kirjataan aikajärjestyksessä päiväkirjaan, josta yleensä ilmenee, miten päivätty ja numeroitu tosite on kirjattu eli tiliöintiä ei tarvita tositteessa. Jos tositteesta tulee kirjauksia useille tileille, on tiliöinti tehtävä tositteeseen.

Uusi vuosi tarkoittaa useimmalle myös tilinpäätöskauden käynnistymistä. Usean yrityksen tilikausi päättyy taas joulukuun lopussa (31.12.2017), aiheuttaen kiireitä niin yrityksissä kuin tilitoimistoissakin. Kokosimme tähän artikkeliin vinkkejä tilikauden sujuvaan päättämiseen, nostoja vuoden 2018 merkittävistä uudistuksista kirjanpidossa, sekä eväät onnistuneen startin takaamiseksi alkaneen vuoden kirjanpidossa!

Kirjanpitolain muutoksen myötä on lähestytty monissa kohdin IFRS-sääntöjä. Uusia IFRS:n (International Financial Reporting Standard) mukaisia sääntöjä ovat mm. sijoituskiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon ja rahoitusleasingin käsittely. Myös rahoitusinstrumenttien kirjaaminen käypään arvoon on jatkossa linkitetty IFRS-säännöksiin ja omaan pääomaan kirjattavissa olevat pääomalainat ovat jatkossa alisteisia IFRS-tulkinnalle. Lisäksi aineettomien omaisuuserien poistoaikaolettamiin on tullut muutoksia.

Kirjanpitolaki 2018

Konsernitilinpäätös tulee pakolliseksi käytännössä vain pieniä konserneja suuremmissa kokonaisuuksissa. Rajat lasketaan konsernin yhteenlasketuista luvuista eli ei esimerkiksi eliminoidusta liikevaihdosta. Nykyisin osakeyhtiölaki vaatii konsernitilinpää-töksen laatimista, mikäli konserni jakaa voittovaroja. Kirjanpitolain uudistuksen yhteydessä osakeyhtiölakia tullaan muuttamaan vastaavasti siten, että osakeyhtiölaki ei tule vaatimaan erikseen konsernitilinpäätöksen laadintaa.

Tekstialue

Suomalaisyrityksistä yli 150 laatii jo vuosittain yritysvastuuraportin, vaikka lakiperusteista raportointivelvoitetta ei ole aiemmin ollut. Näiden yritysten täytyy vain tarkistaa, että raportti ja sen pohjana olevat järjestelmät kattavat lain vaatimat asiakokonaisuudet. Työsarka on huomattavasti suurempi niissä yhteisöissä, jotka eivät ole aiemmin laatineet yritysvastuuraporttia mutta joutuvat lain nojalla jatkossa raportoimaan myös muista kuin taloudellisista asioista.

4 tärkeintä syytä kahdenkertaiseen kirjanpitoon:

Nykyisin varausten muodostaminen on rajoitetumpaa ja verosidonnaisena riippuvainen yritysmuodosta. Varaukset jaetaan kirjanpitolain mukaan pakollisiin ja vapaaehtoisiin varauksiin. Pakollinen varaus on todennäköisiä menoja ja menetyksiä vastaan tehty varaus, joka puretaan menojen ja menetysten lopullisesti varmistuttua. Sen sijaan vapaaehtoiset varaukset ovat nimensä mukaisesti vapaaehtoisia varauksia, joiden perusteena ei ole liiketapahtuma. Vapaaehtoiset varaukset ovat varauksia, joilla voidaan tasoittaa hyvien ja huonojen vuosien tuloksia verotussyistä.

Kansainvälinen kehitys on johtamassa tilinpäätösten yhä suurempaan kansainväliseen harmonisointiin. EU:n ministerineuvoston hyväksymässä ns. IAS-asetuksessa jäsenvaltioiden julkisesti noteeratut yhtiöt velvoitetaan laatimaan konsernitilinpäätöksensä kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat vapaasti päättää myös asetuksen ja sitä kautta kyseisten standardien laajemmasta soveltamisalasta.

Edilex Ympäristö yhdistää EHS-tiedon ja juridiikan. Se pitää sinut tehokkaasti ajan tasalla ympäristö- ja työsuojelulainsäädännön (EHS: Environment, Health and Safety) muutoksista. Saat sähköpostiisi ympäristötiedotteet, joissa asiantuntijat kommentoivat tärkeimpiä alueen säädösmuutoksia. Saat ympäristö- ja työsuojeluasioihin liittyvää henkilökohtaista neuvontaa sähköpostitse HPP Asianajotoimiston asiantuntijoilta. Koko laaja Edilex Peruspalvelu ja sen ympäristöuutiset sisältyvät tilaushintaan.

Valtiokonttori ohjaa ja kehittää valtion talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseja. Ohjaamme kirjanpitoyksikköjä ja talousarvion ulkopuolisia rahastoja järjestämään kirjanpidon ja muun laskentatoimen yhtenäisellä tavalla. Olemme koonneet antamamme määräykset ja ohjeet Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon käsikirja -sivustoksi. Sivustolta on linkit myös keskeisempään valtion talous- ja henkilöstöhallintoa koskevaan lainsäädäntöön.

Murupolku

Osakeyhtiölain säännöksen mukaan emoyhtiön on laadittava konsernitilinpäätös, jos se jakaa varoja osakkeenomistajille tai on julkinen osakeyhtiö. Konsernitilinpäätöstä ei kuitenkaan tarvitse laatia kirjanpitolaissa tarkoitetusta pienkonsernista. Osakeyhtiölakia muutettiin samanaikaisesti kirjanpitolain kanssa. Tällöin pienkonserni vapautettiin konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta, vaikka se jakaisi varoja osakkeenomistajille. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran siltä tilikaudelta, joka alkaa 1.1.2016 tai sen jälkeen.