Press "Enter" to skip to content

Kiinteistön myynti perinnönjaon jälkeen

Kuolinpesän myydessä pesään kuuluvaa omaisuutta myyjinä toimivat kuolinpesän osakkaat. Myyntiin tarvitaan kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus. Jos yksikin osakas vastustaa myyntiä, ei myynti onnistu ilman tuomioistuimen lupaa. Jos perittävä kuollessaan oli avioliitossa, eikä ositusta ole vielä toimitettu, on myös leski kuolinpesän osakas. Tällöin myös lesken suostumus tarvitaan omaisuuden myyntiin.

Jakamattoman kuolinpesän varallisuus kuuluu kuolinpesään perinnönjakoon asti. Kuolinpesän kiinteistö voidaan kuitenkin myydä ennen perinnönjakoa. Näin voi toimia eri syistä. Kiinteistön myyminen voi joskus olla välttämätön perillisten perintöverojen suorittamiseksi. Kiinteistön myynti voi myös helpottaa perinnönjakoa huomattavasti esimerkiksi tilanteessa, jossa on monta perillistä. Kiinteistön jakaminen usealle perinnönsaajalle voi nimittäin olla hankalaa käytännön syistä.

Murupolku

Kuolinpesässä voivat olla osakkaina eloon jäänyt puoliso, perilliset sekä yleistestamentinsaajat. Useimmiten leski on kuolinpesän osakas avio-oikeuden perusteella. Tällöin leski ei ole perillinen eikä peri vainajan omaisuutta. Avio-oikeuteen perustuva kuolinpesän osakkuus päättyy, kun lesken ja kuolinpesän välillä on toimitettu jäämistöositus. Vain tilanteessa, jossa vainajalta ei jäänyt rintaperillisiä, on eloon jäänyt puoliso vainajan lakimääräinen perillinen.

Kuolinpesien luovutusvoitot ja -tappiot verotuksessa

Kuolinpesässä päätökset on tehtävä yhdessä ja kaikkien kuolinpesän osakkaiden on oltava halukkaita myymään asunto. Tämä kannattaa selvittää ennen asunnon myyntiin laittamista. Myös kiinteistönvälittäjän kanssa tehtävään toimeksiantosopimuksen tarvitaan kaikkien osakkaiden allekirjoitus. Jos kuolinpesän osakkaita on paljon, turvallisinta on hankkia kaikilta osakkailta etukäteen valtakirja asunnon myyntiin.

Luovutus jaon jälkeen

Jakamattomaan kuolinpesään kuuluvan omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on kuolinpesän tuloa. Osuus jakamattomaan kuolinpesään on osakkaan irtainta omaisuutta. Sen luovutuksesta syntyvä luovutusvoitto on osakkaan tuloa. Kuolinpesän tai osakkaan voiton taikka tappion määrää laskettaessa omaisuuden hankintamenona pidetään edellä mainituissa tilanteissa perintöverotuksessa käytettyä verotusarvoa. Vaihtoehtoisesti voidaan voiton määrää laskettaessa käyttää hankintameno-olettamaa, jos se on verovelvolliselle edullisempi.

Henkilön kuoleman jälkeen hänen oikeutensa ja velvollisuutensa, omistuksensa ja velkansa kuuluvat kuolinpesään. Kuolinpesän henkilöpiirin muodostaa yhdessä kaikki kuolinpesän osakkaat. Kuolinpesän osakkaita ovat ensinnäkin kaikki perilliset. Jos perillinen on luopunut perinnöstä tehokkaasti, hän menettää kuolinpesän osakkuuden. Toisekseen kuolinpesän osakkaita ovat yleistestamentin saajat. Lisäksi leski on kuolinpesän osakas siihen saakka, kunnes ositus on tehty.

Kuolinpesän osakkaat hallitsevat kuolinpesän omaisuutta yhdessä ja tekevät yhdessä kuolinpesää koskevat päätökset. Perintöoikeus ei tunne enemmistöpäätöksiä, vaan kaikkien osakkaiden tulee olla esimerkiksi omaisuuden myynnistä samaa mieltä. Yleensä osakkaat etenevät sovinnossa ja yleinen käytäntö on, että yksi osakas valtuutetaan huolehtimaan kuolinpesän juoksevista asioista.

Muut palvelut

Vainajan jälkeen jättämälle omaisuudelle tehdään perinnönjako. Perinnönjaossa sovitaan, mitä kukin osakas saa itselleen edesmenneen jäämistöomaisuudesta, kuten pankkitilillä olevista varoista. Jaettavaa perintöä on se kuolinpesän netto-omaisuus, joka jää, kun kaikki tiedossa olevat velat on maksettu ja mahdollinen ositus on toimitettu. Perinnönjako voi koskea kaikkea jäämistöä tai vain osaa siitä. Perinnönjaolle ei ole olemassa määräaikaa.

Kiinteistönvälittäjä on apunasi

Läheisen ihmisen poismeno koskettaa jonain päivänä meistä jokaista. Surulle kannattaa antaa aikaa, ja viivähtäminen rakkaan ihmisen tärkeiden esineiden ja kotimaisemien äärellä auttaa palauttamaan mieleen kauniita muistoja vuosien varrelta. Läheisen poismenon jälkeen on pohdittava myös taloudellisia asioita. Ammattitaitoinen kiinteistönvälittäjä on valmis auttamaan sinua kiperienkin kysymysten äärellä.

Lainhuudolla kiinteistön omistusoikeus kirjataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Aina, kun kiinteistö (tai kiinteistön määräala tai määräosa) siirtyy uudelle omistajalle, on uuden omistajan haettava kiinteistöön lainhuuto kuuden kuukauden kuluessa omistusoikeuden siirtymisestä, käytännössä siis kauppakirjan allekirjoittamisesta. Mikäli lainhuutoa ei haeta ajoissa, korotetaan varainsiirtoveroa.

”Välillä vastaan tulee tapauksia, joissa kuolinpesiä voi olla samassa kokonaisuudessa mukana jo kolmessa polvessa. Tällaisissa tapauksessa jo pelkästään henkilöiden ja osuuksien selvittely voi olla erittäin työlästä ja monimutkaista”, huomauttaa Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksessä metsätilojen omistusjärjestelyihin erikoistunut Ossi Hannula.

Ulkopuoliset velkojat ja legaatinsaajat

Edunvalvoja ei saa ilman maistraatin lupaa pantata päämiehen omaisuutta lainan vakuudeksi. Omaisuuden pantiksi luovuttaminen ja muu panttioikeuden perustaminen on luvanvaraista. Luvanvaraisuus koskee sekä kiinteää että irtainta omaisuutta. Muutos lainaehdoissa vaatii uuden panttausluvan, mikäli ehtoja muutetaan päämiehen vahingoksi. Lupaa ei myönnetä yleispanttaukseen.

Lainhuudon hakeminen

Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi tullut heidän vanhemmalleen. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.

Oletan, että kyseessä on jakamaton kuolinpesä, jota ei ole muutettu yhtymäksi. Vanhempien kuoltua on heidän jälkeensä tullut toimittaa perunkirjoitus. Tämän jälkeen vanhempien omaisuus on jakamattoman kuolinpesän omistuksessa siihen saakka, kunnes omaisuus jaetaan. Oikeus saada yhteinen omaisuus jaetuksi on jokaisella osakkaalla. Yleisimmin jako tehdään osakkaiden välisenä sopimusjakona.

Pesänselvittäjä tai pesänjakaja määrätään aina, jos joku asianosainen määräämistä vaatii. Pesänselvittäjä voidaan määrätä ainoastaan kuolinpesään. Pesänjakaja voidaan kuolinpesän lisäksi määrätä myös avioerotilanteessa toimittamaan puolisoiden välinen ositus sekä suorittamaan avoliiton päätyttyä omaisuuden erottelu, mikäli avopuolisot ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai mikäli heillä on tai on ollut yhteinen lapsi.