Press "Enter" to skip to content

Kaarina asemakaava

Asemakaavassa määritellaan alueen tuleva käyttö

Asemakaava voi koskea kokonaista asuntoaluetta asuin-, työ- ja virkistysalueineen tai joskus jopa vain yhtä tonttia. Asemakaavan laatii kunta. Aloitteen asemakaavan laatimisesta voi tehdä omistamalleen maalle. Asemakaavan laatiminen on maksullista. Maksu määräytyy voimassa olevan kaupunkikehityspalveluiden taksan tai erillisessä sopimuksessa sovitun hinnan mukaisesti. Asemakaavatyön laatimisesta päättää kaavan laajuudesta riippuen Kaavoitus- ja rakennuslautakunta tai Kaupunginvaltuusto.

Vireillä olevia kaavahankkeita

Vireillä olevista kaavoista tarkempaa tietoa, sekä niihin liittyvät suunnitelmat kaavakohtaisesti löytyvät tämän sivun vasemmalla olevasta valikosta. Kaavatunnuksen ensimmäiset numerot osoittavat missä kaupunginosassa kaava-alue sijaitsee siten, että Kaarinan alueella kaupunginosan osoittaa ensimmäinen numero ja Piikkiön alueella kaksi ensimmäistä numeroa. Kaupunginosat on numeroitu seuraavasti:

Suunnittelemme Kaarinan maankäyttöä

Yleiskaavat, asemakaavat sekä poikkeamis- ja suunnittelutarveluvat ovat kaavoituksen keinoja vaikuttaa ympäristöön. Kaavoitustoimi osallistuu myös rakennuslupavalmisteluun ja rakentajien neuvontaan. Uusien alueiden rakentaminen tukee olemassa olevan taajaman kehittymistä kaupungin strategian mukaisesti. Ranta-alueiden saavutettavuutta pyritään parantamaan. Uudisrakentaminen sijoitetaan niin, että edistetään kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kehittymistä.

Erillispientalojen rakentamiseen tarkoitetuilla asemakaavoitettavilla asuntoalueilla (AO-2) saa asemakaavassa osoittaa erillispientaloja sekä ryhmiä, joissa samalle tontille rakennetaan useita asuntoja. Ohjeellinen erillispientalotontin koko on 1.000 m2. Ryhmissä saa olla enintään 20 %alueen asuinkerrosalasta. Alueella voi olla vähäisessä määrin tiloja lähipalveluita varten. Ohjeellinen tonttitehokkuus on e= 0.20 – 0.30. Aluevaraus sisältää asuinkorttelit, kadut sekä lähipuistot.

Lemunniemen osayleiskaavassa (v. 2009) alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AO-2). Erillispientalojen rakentamiseen tarkoitettu asemakaavoitettava asuntoalue. Asemakaavassa saa alueelle osoittaa erillispientaloja sekä ryhmiä, joissa samalle tontille rakennetaan useita asuntoja. Ohjeellinen erillispientalotontin koko on 1.000 m2. Ryhmissä saa olla enintään 20 % alueen asuinkerrosalasta. Alueella voi olla vähäisessä määrin tiloja lähipalveluita varten. Ohjeellinen tonttitehokkuus on e= 0.20-0.30. Aluevaraus sisältää asuinkorttelit, kadut sekä lähipuistot.   

Suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavan mukaisella taajamatoimintojen alueella, A. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita ja erityisalueita.

Osayleiskaavatyön tarkoituksena on selvittää Kaarinan ratkaisua kaupunki­seudun rakennemallin ja voimassa olevien osayleiskaavojen väliseen merkittä­vään eroavaisuuteen Lemunniemen mitoituksessa. Lemunniemi, Piispanristi ja Skanssi muodostavat kaupunkiseudulla merkittävän asuntorakentamisen alueen pitkäksi ajaksi. Skanssin keskuksesta alkava uusien asuinalueiden nauha päättyy Kuusistonsalmen rannassa Yli-Lemuun. Rauhalinnan valmistuttua on Yli-Lemu seuraava meren läheinen asuinalue vuoden 2025 jälkeen.

Yleiskaavojen osalta Turun puoleinen osa on osoitettu Turun yleiskaava 2020:ssä erityisalueeksi (E), tuotanto- ja varastotoiminnan alueeksi (T) sekä pieneltä osin suunnittelutarvealueeksi (st). Suunnittelualueen itä-kaakkoispuolella on Aurajokilaaksoon rajoittuva virkistysalue, joka on lisäksi osoitettu kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonoloiltaan arvokkaaksi alueen osaksi. Kaarinan puoleisella suunnittelualueella ei ole yleiskaavaa.

Suunnittelualueella on voimassa Runko-Rojolan asemakaava (24.6.1997). Asemakaavassa suunnittelualue on asuinpientalojen korttelialuetta, AP, ja erillispientalojen korttelialuetta, AO. AP-korttelialue on merkitty alueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Korttelialueiden lisäksi suunnittelualue sisältää puistoa, VP, muinaismuistoaluetta, SM, luonnonsuojelualuetta, SL, ja rakennuskaavatiealuetta.

Suunnittelualueella on voimassa Länsi-Krossin osayleiskaava (10.4.2013). Osayleiskaavassa suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta, AP-3, ja retkeily- ja ulkoilualuetta, VR. Asemakaavoitettu ja rakennettu asuntoalue. Aluevaraus sisältää asuinkorttelit, kadut, lähipuistot ja suojaviheralueet. Asemakaavoja uudistettaessa tulee aluetta täydentää ja tiivistää. Olemassa oleva rakennuskanta ja kiinteistöjaotus ovat suunnittelun lähtökohtina. Alueelle voidaan rakentaa erillispientaloja sekä erilaisia pientaloryhmiä.

Merkittävä osa koulun lähiympäristöstä on sen piha-alueesta muodostunutta hoidettua avoimehkoa nurmikenttää. Suunnittelualueen itäosassa on vanhaa peltomaata, joka nykyisin on luonnontilaisena olevaa joutomaata. Ranta-alueella on paikoin luonnonarvoiltaan monipuolisia kohteita. Alueelta on tehty myös luontoselvitys. Kaavatyön aikana arvioidaan laaditun selvityksen kattavuus ja mahdolliset täydennystarpeet. Suunnittelualueen koillis- ja pohjoisosassa sijaitsee Kotkavuoren kallion Natura-alue. Vaikutukset Natura-alueeseen selvitetään kaavamuutoksen laatimisen yhteydessä.

Maankäyttö- ja rakennuslain § 60 mukaan kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Katarin alueella asemakaavat ovat osittain teknisesti vanhentuneita ja toteutumattomia. Monin paikoin nykyisissä kaavoissa esitetyt ratkaisut ovat vaikeita tai jopa mahdottomia toteuttaa. Tämä koskee erityisesti Katarin alueella kiinteistöjen ja katualueiden välisiä rajoja. Kiinteistö- ja paikkatietolaitos on kokenut alueella olevien tonttien lohkomisen haasteelliseksi.  

Makarlan länsiosan asemakaavan muutoksen kaavaluonnos on nähtävillä osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti 8.-24.2.2017 Kaarinan kaupungin yhteispalvelupisteessä osoitteessa Lautakunnankatu 4 B. Kaavaluonnos on lisäksi nähtävillä Piikkiön yhteispalvelupisteessä osoitteessa Hadvalantie 9. Kaavaluonnosta koskevia mielipiteitä voi esittää kirjallisesti tai suullisesti kaavoitustoimistoon. Kirjalliset huomautukset tulee jättää 24.2.2017 mennessä osoitteella Kaarinan kaupunki, kaavoitus, PL 17, 20781 Kaarina.

Alhontie 11, Makarla, Kaarina

Jokaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus tiedon etsimiseksi tarpeelliset seikat ilmoitettuaan saada tietää, mitä häntä koskevia tietoja henkilörekisteriin on talletettu tai, ettei rekisterissä ole häntä koskevia tietoja tai kuka on käyttänyt tai kenelle on luovutettu häntä koskevia tietoja.

För att kunna använda Suomi.fi-nättjänsten krävs att man godkänner Javascript i webbläsaren.

30 pu pp Ia/t sr AK- e=0.5 I VOIVALAN RANNAN LISÄALUE JA SAARELAN KAUPPAPUUTARHAN ALUE (A6033) KAAVALUONNOS: LPA 540 LPA 80 (6043-,3,4) 80% 80% (6033-,3) 3 AK IV IV AK IV IV le IV le AP 6033 e=0.3 AP e=0.3 VL 604 AP e=0.3 LPA (6034-,3,4) 80 IV 00 le 6 ET LPA (6035-,3,4) IV 00 IV le AK 3 IV le IV le 00 3 AK IV AP e=0. e=0.3 e= AP e= AP e=0. e=0.3 e=0. le AP e=0.3 AP – VL e= KTY- e=0.6-35dba -35dBA 80% 80% 80% pp pp pp 6039 AP le e=0.5 le a/t VL a/t I a/t 50 I a/t e= Y a/t 4 0 a/t 5 3 a/t I a/t I 50 I 50 I le 6040 AO VP AO