Press "Enter" to skip to content

Hallintaoikeus kuka maksaa kulut

Hallintaoikeus ja kiinteistön kulut

Kiinteistön hallintaoikeus on lähtökohtaisesti sen omistajalla. Hallintaoikeus oikeutena sisältyy siis omistusoikeuteen. Hallinta on omistajan keskeinen oikeus. Toisaalta hallintaoikeus on erotettavissa ja määriteltävissä siten, että siitä voidaan sopia. Hallintaoikeus voidaan luovuttaa vastikkeetta tai vastiketta vastaan. Yleisin hallintaoikeuden vastikkeellinen muoto lienee vuokraoikeus.

Leskellä tarkoitetaan tässä artikkelissa vain avioleskeä, ei siis avoleskeä. Kuolinpesällä tarkoitetaan vainajan varojen ja velkojen muodostamaa kokonaisuutta. Hallintaoikeudella tarkoitetaan oikeutta käyttää omaisuutta rajoitetuin oikeuksin. Hallintaoikeuteen ei siis esimerkiksi sisälly oikeutta omin päin myydä, lahjoittaa tai muuten luovuttaa omaisuutta tai käyttää omaisuutta normaalin käytön vastaisella tavalla. Hallintaoikeuteen sisältyy toisaalta oikeus saada omaisuudesta karttuva tuotto.

Perintökaaressa säädetään kahdesta tilanteesta, joissa on mahdollisuus saada hallintaoikeus kuolleen henkilön omaisuuteen, vaikka tämä omaisuus olisikin vielä jakamattomana kuolinpesässä. Ensinnäkin kuolinpesän omaisuuden hallintaoikeuden voi saada vainajan eloonjäänyt puoliso suoraan perintökaaren 3. luvun (Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä) erityissääntelyn nojalla. Tästä lesken hallintaoikeudesta on kaksi variaatiota:

Verohallinnon kannanoton mukaan (Dnro A103/200/2015) kun hallintaoikeustestamentin mukaisen omistusoikeuden lopullinen saaja on testamentintekijän perillinen alenevassa polvessa kuten lapsi ja testamentissa on tällaisen saajan omistusoikeutta lykkäävä ehto, määrätään perintövero testamentin lykkäävästä ehdosta huolimatta sanotulle saajalle heti testamentintekijän kuoleman jälkeen.

Social links

Leski maksaa yleensä asunnon menot, lapset maksavat perintöverot.
Lesken vähimmäissuoja tarkoittaa sitä, että leski saa pitää jäämistön jakamattomana hallinnassaan siltä osin kuin siihen sisältyy puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto, jollei leski itse omista kodiksi sopivaa asuntoa.
Avioehto ei vaikuta tähän lesken asumissuojaan. Asumissuoja on jopa vahvempi kuin rintaperillisen lakiosaoikeus.

Kun omaisuutta lahjoitetaan pidättämällä hallintaoikeus, voidaan varallisuutta siirtää jälkipolville verotehokkaasti, mutta nauttia itse esimerkiksi omaisuuden tuotosta. Omistusoikeuden siirtäminen jälkipolville jo elinaikana on tehokasta verosuunnittelua. Koska omistusoikeus omaisuuteen on siirretty perillisille jo elinaikana, ei siitä enää tarvitse maksaa perintöveroa perittävän kuoleman jälkeen. Suomen perintö- ja lahjaverolainsäädännön keinoin suurten omaisuuserien, kuten asunto-osakkeiden, omistusoikeuden siirtämisessä voidaan säästää useita tuhansia euroja verokuluissa. 

Yhteismetsät

Määräaikaisen hallintaoikeuden pidättämisen diskonttauskerroin ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin saman henkilön elinikäisen hallintaoikeuden pidättämisen kerroin. Mikäli metsätilan omistajanvaihdoksessa päädytään hallintaoikeuden pidättämiseen, tulisi pidätyksessä olla motiivina muitakin asioita kuin pelkkä verojen alentaminen, koska hallintaoikeuden pidättämisestä seuraa myös haittoja seuraavissa tilanteissa:

Avioliiton päättyessä eroon tai kuolemaan puolisoiden kesken toimitetaan ositus, ellei puolisoilla ole avioehtoa, jonka nojalla puolisoilla ei ole avio-oikeutta mihinkään toistensa omaisuuteen. Osituksessa verrataan toisiinsa puolisoiden avio-oikeuden alaisia netto-omaisuuksia. Netto-omaisuus lasketaan siten, että puolison omista varoista vähennetään omat velat. Enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta omistava aviopuoliso joutuu luovuttamaan vähemmän omistavalla tasinkoa, jotta puolisoille jäisi osituksen jälkeen yhtä paljon avio-oikeuden alaista omaisuutta.

Avioliitolla on suuri merkitys omaisuuuden jakautumiseen puolisoiden lasten kesken. Onko toinen puolisoista huomattavasti varakkaampi kuin toinen? Perintösuunnittelussa on keskusteltava avoimesti, saako omaisuutta mennä toisen puolison lapsille avio-oikeuden kautta? Uusperheellisten avioliitoissa avioehdolla onkin keskeinen merkitys ja se kulkee käsi kädessä testamentin ja perintösuunnittelun kanssa. 

Kuolleen puolison rintaperilliset maksavat perintöveron heti siitä huolimatta, että saantoa rasittaa lesken hyväksi tehty hallintaoikeustestamentti. Rintaperilliset saavat kuitenkin hallintaoikeusvähennyksen perintöveroon. Vähennys voi olla merkittävä riippuen lesken iästä.

Edilex Ympäristö yhdistää EHS-tiedon ja juridiikan. Se pitää sinut tehokkaasti ajan tasalla ympäristö- ja työsuojelulainsäädännön (EHS: Environment, Health and Safety) muutoksista. Saat sähköpostiisi ympäristötiedotteet, joissa asiantuntijat kommentoivat tärkeimpiä alueen säädösmuutoksia. Saat ympäristö- ja työsuojeluasioihin liittyvää henkilökohtaista neuvontaa sähköpostitse HPP Asianajotoimiston asiantuntijoilta. Koko laaja Edilex Peruspalvelu ja sen ympäristöuutiset sisältyvät tilaushintaan.

Lue lisää samalta kirjoittajalta

Hallintaoikeustestamenttia tehdessä on kuitenkin hyvä muistaa, että omaisuuden myymisestä päättävät aina omistajat, eikä hallintaoikeuden haltijalla ole oikeutta myydä tai pantata hallitsemaansa omaisuutta. Tämän vuoksi asianajaja ja varatuomari Harri Kontturin mielestä hallintaoikeustestamenttiin kannattaa kirjata määräys, joka antaa leskelle oikeuden vaihtaa kotia. Eli myydä  asunto, josta omistaa puolet ja jonka toista puolta hallinnoi testamentin nojalla ja hankkia tilalle toinen, joka vastaa paremmin hänen tarpeitaan.

Huoneiston kunto

Perunkirjoitus on tilaisuus, johon on kutsuttava todistettavasti kaikki perilliset eli pesän osakkaat. Heitä ovat useimmiten leski ja lapset. Lapsista käytetään myös nimitystä rintaperilliset. Mikäli vainaja oli naimaton, osakkaita ovat yleensä sisarukset. Jos pesän osakas on kuollut ennen perittävää, aiemmin kuolleen osakkaan sijaan tulevat hänen lapsensa. Raja katkeaa ennen serkkua, joka ei ilman testamenttia ole perillisen asemassa.

Tavallisella omistusoikeustestamentilla määrätään kuka on testamentinsaaja. Useimmiten testamenttaaja on henkiö, jolla ei ole rintaperillisiä. On syytä määrätä myös, kuka astuu sijaan perillisenä, jos testamentinsaaja kuolee ennen testamentin tekijää ja erityisesti siltä varalta, että testamentintekijä on esim. vanhuuden heikkouden vuoksi kykenemätön laatimaan uutta testamenttia.

2 Perinnöstä luopuminen

Perinnöstä, testamentista ja vakuutuskorvauksesta voi luopua joko tehokkaasti tai tehottomasti. Tehokkuus ja tehottomuus tarkoittavat tässä yhteydessä luopumisen vaikutuksia perintöverovelkasuhteen syntymisen kannalta perintö- ja lahjaverolaissa (378/1940, PerVL) säädetyllä tavalla. Luopumisen siviilioikeudelliset vaikutukset määräytyvät siviilioikeudellisten säännösten mukaan. Luopumisen mahdollinen tehottomuus verotuksessa ei vaikuta luopumisen sitovuuteen luopujien ja sijaantulijoiden keskinäisessä suhteessa.

Käyttöoikeus- eli hallintaoikeustestamentti

Testamentilla ei voi aina määrätä koko omaisuudestaan. Perittävän lapsilla tai muilla rintaperillisillä (käytännössä lapsilla etenevässä polvessa) on oikeus vaatia lakiosaansa testamentista huolimatta. Lakiosa on puolet ns. perintöosasta. Jos testamentti loukkaa rintaperillisen lakiosaa, tämä ei saa osaansa automaattisesti, vaan lakiosaa on vaadittava määräajassa testamentin saajalta. Lakiosan vaatimisesta voi myös tehokkaasti luopua, tosin vasta perittävän kuoleman jälkeen.

Viimeisimmät blogikirjoitukset

Asuntokaupassa kannattaa olla kärsivällinen. Jos tarjottu hinta on toteutuneita hintoja matalampi, eikä sinulla ole painavaa syytä myydä asuntoa nopeasti, voit hyvin jäädä odottamaan parempaa hintaa. Keskimääräinen markkinointiaika, eli aika jonka myynti-ilmoitukset ovat julkisesti listattuna asuntoportaaleissa, oli tätä blogia kirjoittaessa 40 päivää Helsingissä ja 75 päivää koko Suomessa. Mitä suurempi asunto, sitä pidempi markkinointiaika yleensä on.