Press "Enter" to skip to content

Hallintaoikeudesta luopuminen perintöverotuksessa

OmaVero

Hallintaoikeudella eli käyttöoikeudella tarkoitetaan tässä ohjeessa oikeutta käyttää toisen henkilön omaisuutta ja saada sen tuotto. Esimerkiksi perintökaaren (40/1965, PK) 12 luvussa on käyttöoikeuden määritelmä ja tarkempia määräyksiä haltijan ja omistajan oikeuksista. Tässä ohjeessa hallintaoikeudella tarkoitetaan lähtökohtaisesti tilannetta, jossa hallintaoikeuden haltijan oikeudet vastaavat perintökaaren12 luvun mukaisia oikeuksia.

Edilex Ympäristö yhdistää EHS-tiedon ja juridiikan. Se pitää sinut tehokkaasti ajan tasalla ympäristö- ja työsuojelulainsäädännön (EHS: Environment, Health and Safety) muutoksista. Saat sähköpostiisi ympäristötiedotteet, joissa asiantuntijat kommentoivat tärkeimpiä alueen säädösmuutoksia. Saat ympäristö- ja työsuojeluasioihin liittyvää henkilökohtaista neuvontaa sähköpostitse HPP Asianajotoimiston asiantuntijoilta. Koko laaja Edilex Peruspalvelu ja sen ympäristöuutiset sisältyvät tilaushintaan.

Seuraa LähiTapiolaa

Lain säännökset eivät aseta estettä hallintaoikeudesta luopumiselle. Hallintaoikeudesta luopuminen voi johtaa perintö- ja lahjaverotuksen oikaisuun. Lisäksi luopuminen ilman vastiketta voidaan verotuksessa katsoa lahjaksi hallintaoikeuden haltijalta hallintaoikeuden kohteen omistajalle. Käytännössä lahjaverotus hallintaoikeudesta luopumisen perusteella tulee harvoin kysymykseen.

Lesken hallintaoikeudella tarkoitetaan sitä, että eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan. Kyseinen oikeus ei kuitenkaan ole täysin rajoittamaton, sillä leskellä on tämä hallintaoikeus, jollei rintaperillisen tekemästä jakovaatimuksesta taikka perittävän tekemästä testamentista muuta johdu. Esimerkiksi jos rintaperillinen vaatii jakoa, lesken hallintaoikeus päättyy ja pesä jaetaan.

Jos nyt lahjoitat hallintaoikeuden lapsellesi, hallintaoikeuden arvo lasketaan uudestaan asunnon nykyarvon ja ikäsi mukaan. Jos asunnon arvo on nyt esimerkiksi 105 000 euroa ja ikäsi 67 vuotta (ikäkerroin 8), tulee hallintaoikeuden arvoksi 42 000 euroa (105 000 x 5 % x 8). Hallintaoikeuden lahjoituksesta tulisi laatia lahjakirja ja lahjansaajan tulisi antaa lahjaveroilmoitus kolmen kuukauden kuluessa lahjoituksesta.

Search form

Myös hallintaoikeuden alaisen omaisuuden hoitaminen voi käydä leskelle raskaaksi iän karttuessa. Omaisuuden ylläpidosta ja realisoinnista voi syntyä haasteita myös jälkeläisille. Lesken hallintaoikeuden takia omaisuutta ei voi myydä ilman lesken suostumusta. Mikäli leski ei ole enää oikeustoimikelpoinen, voi omaisuuden ylläpito ja myynti monimutkaistua. Esimerkiksi kesämökin myyntiin tarvitaan holhousviranomaisen eli maistraatin lupa, jos leski on oikeustoimikelvoton.

On tavallista, että esimerkiksi vanhemmat haluavat lahjoittaa lapsilleen kesämökkitontin verosuunnittelun takia, mutta myös jatkaa itse sen käyttöä. Tällöin he pidättävät itsellään hallintaoikeuden joko määräajaksi tai eliniäksi. Eliniäksi pidätetty hallintaoikeus raukeaa oikeuden haltijan kuollessa ja omaisuuden hallinta palautuu omistajalle.

On varsin tavallista, että puolisoiden yhteinen koti ajan kuluessa osoittautuu leskelle liian suureksi ja hän haluaa vaihtaa asunnon pienempään tai muuttaa kokonaan toiselle paikkakunnalle asumaan. Tällaisessa tilanteessa saattaa syntyä yllättäviä veroseuraamuksia, ellei niihin ole varautunut ennakolta. Etukäteissuunnittelu ja asiantuntijan puoleen kääntyminen kannattaa. Epäselvässä tilanteessa on järkevää hakea verottajalta etukäteen ennakkoratkaisua aiotun hankkeen aiheuttamista veroseuraamuksista. Ennakkoratkaisun hakemisesta aiheutuu kustannuksia n. 220 €.

”Jos saa perinnön lakimääräisen perintöoikeuden nojalla, perinnönsaajalla on verotuksellisesti vähemmän vaihtoehtoja luopumisen suhteen. Perinnöstä voi luopua joko kokonaan tai ei ollenkaan, mutta osittain luopuminen ei ole mahdollista. Perinnönsaaja ei myöskään voi itse määrätä kenelle perintö menee, vaan luopujan osuus menee suoraan sille, joka olisi ollut perintöön oikeutettu, jos luopuja olisi kuollut ennen perittävää”, Saloranta sanoo.

KL Nyt

Avioliiton päättyessä eroon tai kuolemaan puolisoiden kesken toimitetaan ositus, ellei puolisoilla ole avioehtoa, jonka nojalla puolisoilla ei ole avio-oikeutta mihinkään toistensa omaisuuteen. Osituksessa verrataan toisiinsa puolisoiden avio-oikeuden alaisia netto-omaisuuksia. Netto-omaisuus lasketaan siten, että puolison omista varoista vähennetään omat velat. Enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta omistava aviopuoliso joutuu luovuttamaan vähemmän omistavalla tasinkoa, jotta puolisoille jäisi osituksen jälkeen yhtä paljon avio-oikeuden alaista omaisuutta.

Kun omaisuutta lahjoitetaan pidättämällä hallintaoikeus, voidaan varallisuutta siirtää jälkipolville verotehokkaasti, mutta nauttia itse esimerkiksi omaisuuden tuotosta. Omistusoikeuden siirtäminen jälkipolville jo elinaikana on tehokasta verosuunnittelua. Koska omistusoikeus omaisuuteen on siirretty perillisille jo elinaikana, ei siitä enää tarvitse maksaa perintöveroa perittävän kuoleman jälkeen. Suomen perintö- ja lahjaverolainsäädännön keinoin suurten omaisuuserien, kuten asunto-osakkeiden, omistusoikeuden siirtämisessä voidaan säästää useita tuhansia euroja verokuluissa. 

Lesken asema

Puolisonsa kuoleman jälkeen leskellä on oikeus pitää omaisuus jakamattomana hallussaan. Tämä oikeus ei kuitenkaan ole rajoittamaton, vaan kuolleen puolison rintaperilliset voivat vaatia omaisuutta jaettavaksi. Tällöin leskelle jää kuitenkin oikeus pitää yhteisenä kotina käytetty asunto hallinnassaan irtaimistoineen. Muu omaisuus jaetaan rintaperillisten kesken. Leski voi myös milloin tahansa itse luopua jäämistön hallinnasta.

HE 58/2007

Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia muutettavaksi. Perintöverotusta kevennettäisiin. Verotettavan perintöosuuden alaraja korotettaisiin 3 400 eurosta 20 000 euroon. Asteikon rakennetta muutettaisiin lisäksi siten, että vero olisi 10 prosenttia perintöosuuden 20 000 euroa ylittävältä osalta, 13 prosenttia 40 000 euron ylittävältä osalta ja 16 prosenttia 60 000 euroa ylittävältä osalta.

6. Testamenttaisinko mökin lastenlapsille?

Lahjanantaja voi pidättää elinikäisen tai määräaikaisen hallintaoikeuden lahjoitettuun omaisuuteen esimerkiksi itselleen, puolisolleen tai lapsilleen. Hallintaoikeuden haltijalla on tällöin oikeus käyttää omaisuutta ja/tai saada omaisuuden tuotto tai muu oikeus. Hallintaoikeuden pidättäminen vaikuttaa lahjaveron suuruuteen, sillä se rajoittaa lahjansaajan oikeutta käyttää omaisuutta. Veroa laskettaessa lahjan arvosta vähennetään hallintaoikeusvähennys.

Yrityksellä on mahdollisuuksia tehdä suunnitelmia sukupolvenvaihdostilanteissa. Testamentin tekemisellä tai lahjoituksen toteuttamisella elinaikana voidaan tavoitella verotuksellisten hyötyjen lisäksi esimerkiksi yrityksen omistuksen kohdentamista nimenomaan toivotulle jatkajalle, luopujien eläketurvan varmistamista tai omaisuuden pysymistä oman suvun sisällä.

Sukupolvenvaihdoksen verosäännökset

Suomessa on menossa merkittävä yritysten sukupolvenvaihdosaalto suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Kymmenet tuhannet yritykset ovat vaihtaneet, vaihtavat tai tulevat vaihtamaan omistajaa. Yrityksen sukupolvenvaihdoksen onnistumisessa avainasemassa on oikean jatkajan tai jatkajien löytäminen. Moni yrittäjä myös valitettavasti lopettaa yritystoiminnan, koska jatkajaa toiminnalle ei löydy eikä yritystä onnistuta myymään ulkopuoliselle ostajalle.

Koko omaisuutta ei suinkaan tarvitse testamentata yhdelle taholle, vaan testamentilla voi määrätä omaisuutensa kohtalosta hyvin yksityiskohtaisestikin. Itselleen tärkeään kohteeseen voi testamentata vaikkapa vain yksittäisen tavaran, kuten kitaran tai kirjakokoelman. Pienetkin perinnöt ovat arvokkaita, joten testamentin tekeminen kannattaa, vaikkei omaisuus olisikaan erityisen mittava.

Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle. Edellä oleva lakimääräinen perimysjärjestys väistyy, mikäli perinnönjättäjä on elinaikanaan määrännyt omaisuudestaan testamentilla. Mikäli perinnönjättäjältä ei jäänyt omia rintaperillisiä tai näiden jälkeläisiä, voi perittävä eläessään testamentata koko omaisuutensa vapaasti haluamalleen taholle.