Press "Enter" to skip to content

Hallintaoikeudesta luopuminen osituksessa

Luopumiset perintö- ja lahjaverotuksessa

Edilex Ympäristö yhdistää EHS-tiedon ja juridiikan. Se pitää sinut tehokkaasti ajan tasalla ympäristö- ja työsuojelulainsäädännön (EHS: Environment, Health and Safety) muutoksista. Saat sähköpostiisi ympäristötiedotteet, joissa asiantuntijat kommentoivat tärkeimpiä alueen säädösmuutoksia. Saat ympäristö- ja työsuojeluasioihin liittyvää henkilökohtaista neuvontaa sähköpostitse HPP Asianajotoimiston asiantuntijoilta. Koko laaja Edilex Peruspalvelu ja sen ympäristöuutiset sisältyvät tilaushintaan.

Pyydä tarjous lakipalvelusta

Hallintaoikeudesta luopuminen voi johtaa kuitenkin perintöverotuksen oikaisuun. Näin voi käydä esim. silloin, kun hallintaoikeuden pysyttäminen leskellä on perintöveroa määrättäessä ”rasittanut” perillisen saamaa omaisuutta ja näin pienentänyt sen arvoa. Kun sitten hallintaoikeus kohteesta poistuu, on sen arvo perilliselle enemmän kuin alkuperäinen verotusarvo on ollut. Tämän vuoksi lesken luopuminen hallintaoikeudesta voi aiheuttaa veroseuraamuksia perillisille.

KL Nyt

Avioliiton päättyessä eroon tai kuolemaan puolisoiden kesken toimitetaan ositus, ellei puolisoilla ole avioehtoa, jonka nojalla puolisoilla ei ole avio-oikeutta mihinkään toistensa omaisuuteen. Osituksessa verrataan toisiinsa puolisoiden avio-oikeuden alaisia netto-omaisuuksia. Netto-omaisuus lasketaan siten, että puolison omista varoista vähennetään omat velat. Enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta omistava aviopuoliso joutuu luovuttamaan vähemmän omistavalla tasinkoa, jotta puolisoille jäisi osituksen jälkeen yhtä paljon avio-oikeuden alaista omaisuutta.

Toisinaan avio-oikeuden alaisen omaisuuden arvo nousee puolison toimenpiteiden johdosta ennen ositusta. Mikäli arvonnousuun johtaneisiin toimenpiteisiin on käytetty avio-oikeuden alaista omaisuutta, surrogaattiperiaatteen mukaisesti myös sijaan tullut omaisuus on ositukseen piiriin kuuluvaa.  Jos arvonnousuun on käytetty avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, käytetään osituksessa osituksen syntyperusteen ajankohdan mukaista arvoa. 

Edunvalvojan tulee hakea maistraatin lupa, mikäli hän ryhtyy harjoittamaan elinkeinotoimintaa päämiehensä lukuun tilanteessa, jossa päämies ei ole siihen enää itse kykenevä. Edunvalvojan tulee hakea maistraatin lupa myös silloin, jos edunvalvoja jatkaa päämiehen itsensä aiemmin harjoittaman tai päämiehen perintönä, testamentilla tai lahjana saaman liiketoiminnan harjoittamista päämiehen lukuun.

Osituksessa tehdään ero vainajan ja lesken omaisuuksien välille. Eli toisin sanoen osituksen jälkeen on selvää mikä omaisuudesta kuuluu leskelle ja mikä omaisuus jaetaan perintönä perillisille. Ositus tehdään usein perunkirjoituksen yhteydessä. Tällöin perukirjaan merkitään toiselle puolelle lesken omaisuus ja toiselle puolelle vainajan omaisuus. Ositus tulisi tehdä aina kirjallisesti.

Lesken asema

Puolisonsa kuoleman jälkeen leskellä on oikeus pitää omaisuus jakamattomana hallussaan. Tämä oikeus ei kuitenkaan ole rajoittamaton, vaan kuolleen puolison rintaperilliset voivat vaatia omaisuutta jaettavaksi. Tällöin leskelle jää kuitenkin oikeus pitää yhteisenä kotina käytetty asunto hallinnassaan irtaimistoineen. Muu omaisuus jaetaan rintaperillisten kesken. Leski voi myös milloin tahansa itse luopua jäämistön hallinnasta.

Perunkirjoitus

Jos yhteisiä lapsia ei ole, on leskellä oikeus eläkkeeseen, jos avioliitto on solmittu, ennen kuin leski täytti 50 vuotta ja kuollut puoliso 65 vuotta ja avioliitto on jatkunut vähintään 5 vuotta ja leski on puolison kuollessa vähintään 50-vuotias tai saanut työkyvyttömyyseläkettä vähintään 3 vuotta.

Kuolinpesän jakovaatimus ja ositus

Lesken oikeus päättää edes omasta omaisuudestaan on rajoitettua ennen ositusta lesken ja kuolinpesän välillä. Ennen ositusta leski ei voi päättää omaisuutensa myymisestä tai lahjoittamisesta ilman kuolinpesän osakkaiden suostumusta. Syynä on se, että ennen ositusta ei ole selvää miten avio-oikeus kohdistuu mihinkin omaisuuteen ja miten mahdollinen tasinko suoritetaan – tämä selviää vasta osituksessa.

1 Miten kuolemanvaraismääräys (testamentti, yhteinen testamentti, perintösopimus) laaditaan?

Notaarilla, joka ottaa vastaan virallisesti vahvistetun tai kansainvälisen testamentin tai jonka haltuun holografinen testamentti talletetaan, on velvollisuus rekisteröidä se testamenttien keskusrekisteriin, jota ylläpitää Belgian kansallinen notaariliitto (Fédération royale du Notariat belge). Holografisen testamentin tekijä voi kieltää notaaria rekisteröimästä tämän haltuun tallettamaansa testamenttia keskusrekisteriin.

Näitä muut lukevat nyt

Ositussaantoa ei katsota vastikkeelliseksi luovutukseksi, jos puolisoiden välillä siirrellään avio-oikeuden alaisia varoja ja velkoja. Tästä pääsäännöstä on tärkeä poikkeus, joka koskee avio-oikeuden ulkopuolisten varojen käyttöä osituksessa. Mikäli osituksessa käytetään avio-oikeuden ulkopuolista varallisuutta, omaisuuden luovutus katsotaan tältä osin vastikkeelliseksi ja syntyy uusi hankinta-aika ja hankintameno. 

”Jos saa perinnön lakimääräisen perintöoikeuden nojalla, perinnönsaajalla on verotuksellisesti vähemmän vaihtoehtoja luopumisen suhteen. Perinnöstä voi luopua joko kokonaan tai ei ollenkaan, mutta osittain luopuminen ei ole mahdollista. Perinnönsaaja ei myöskään voi itse määrätä kenelle perintö menee, vaan luopujan osuus menee suoraan sille, joka olisi ollut perintöön oikeutettu, jos luopuja olisi kuollut ennen perittävää”, Saloranta sanoo.

Voisiko perheessä tapahtuvaan kuolemantapaukseen varautua etukäteen? Tätä pohditaan lähes poikkeuksetta perhe- tai maatilayrityksessä jossain vaiheessa. Koska kullakin tilalla perhesuhteet, tuotantosuunnat ja muut olosuhteet ovat yksilöllisiä, yleispätevää ratkaisua ei voida antaa. Tiettyjä asioita voidaan kuitenkin harkita ja suunnitella etukäteen.

OSAKEYHTIÖITÄ JA OSUUSKUNTIA POISTETAAN JÄLLEEN KAUPPAREKISTERISTÄ

Testamentissa voidaan määrätä, että jos rintaperillinen vaatii lakiosansa ensisaajalta/ käytännössä leskeltä ensiksi kuolleen aviopuolison jälkeen, tämä perillinen saa vain lakiosansa, mutta jos ei vaadi lakiosaansa leskeltä, tämä rintaperillinen saa koko perintöosansa. Tämä tulee kyseeseen, kun testamentissa on määrätty ensisaajaksi leski ja toissijaisiksi rintaperilliset.

3 Omaisuuden myyntivaltuutusta koskevien toimenpiteiden keventäminen Pesänjakajan valtuuksien lisääminen Tiedonsaanti Jakovaltuuksien monipuolistaminen ja tehostaminen…85 Nykyiset normit ja niiden epäkohdat…85 Nykyisten säännösten muotoutumisen syistä…86 Jakovaltuuksien kehittäminen Perinnönjaon moiteajan lyhentäminen Pesänjakajan palkkio Pesänselvittäjän palkkio Pesänselvittäjän hallintoa koskevan kanteen nostamisaika…90 LIITE…92

Käsitteitä

Pesäosuuden luovuttaminen tarkoittaa sitä, että perillinen luovuttaa kaupalla tai lahjoittaa oman perintöosuutensa nimeämälleen henkilölle. Luovutuksensaajasta ei tule pesän osakasta, mutta hänellä on oikeus saada pesänselvitys ja perinnönjako vireille sekä käyttää luovuttajan ohessa osakkaalle kuuluvia oikeuksia. Mikäli pesäosuuden saaja saa perinnönjaossa varainsiirtoveron alaista omaisuutta, tulee hänen maksettavakseen tältä osin myös varainsiirtoverot, kun perinnönjako toimitetaan.

Käyttötarkoitukset

Eväste on pieni nimetön käyttäjäkohtainen tekstitiedosto, joka tallentuu käyttäjän verkkoselaimeen. Eväste sisältää yksilöllisen tunnisteen, jonka avulla voidaan tunnistaa sivustolla vieraileva verkkoselain (esim. käyttäjän palatessa aiemmin vierailemalleen sivustolle). Evästettä voi myöhemmin käyttää vain sen tallentanut palvelin, eikä siitä aiheudu vahinkoa käyttäjän laitteelle. Pelkän evästeen avulla ei voida tunnistaa käyttäjää henkilökohtaisesti.